Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Keskustelu ravintoloiden pukukoodista jatkuu – tätä mieltä ovat lahtelaisravintoloiden vetäjät ja portsarit

Muuttunut muoti on muuttanut pukeutumisvaatimuksia Lahden ravintolaelämässä. Onko ravintolalla ylipäätään enää varaa määritellä, miten asiakkaan pitäisi olla pukeutunut?

Tuija Liikanen ja Pirre Mäntylä eivät innostu tiukoista pukukoodeista. Kaksikon mukaan ihmiset viihtyvät ravintolassa paremmin, kun saavat itse valita miellyttävän asun. Kuva: Katja Luoma

On sitä Lahdessa yritetty, tiukkaa pukukoodia ravintolassa nimittäin. Kyseisessä 2000-luvun alkupuolella Lahden keskustassa toimineessa ravintolassa miehillä piti olla pikkutakki ja portsaritkin olivat vastassa puku päällä. Mutta paikka ei pysynyt pystyssä kovin kauaa, ja nimikin on jo unohtunut, kertoo lahtelaisen Total Sec -yrityksen toimitusjohtaja Hannu Vappula.

Yritys huolehtii useamman lahtelaisravintolan järjestyksenvalvonnasta. Vappula sanoo kilpailun ravintola-alalla olevan niin kovaa, ettei yrityksillä ole varaa valita asiakkaitaan vaatetuksen perusteella. Siistit, ehjät vaatteet olivat pitkään toimiva ohjenuora, mutta muoti on muuttunut ja sen myötä vaatimuksetkin. Ravintolaan ei ehkä ole fiksua mennä hikisenä suoraan lenkkipolulta, mutta:

– Miten nykyään määritellään lenkkikengät? Tai ehjät vaatteet, kun farkuissa voi olla jo kaupassa reikiä. Asiakkaan pukeutumisen perusteella ei voi päätellä mitään käytöksestä tai maksukyvystä, Vappula sanoo.

Vappulan mukaan nuoriso on nykyään tyylikästä ja seuraa muotia, mutta pikkutakkimeininki jäi kaupungin yöelämässä taakse 2000-luvun alussa.

ESS kuvasi kauden pikkujoulumuotia ravintola Tivolissa Lahden Aleksanterinkadulla vuonna 2010. Kuva: Katja Luoma

Kun tanskalaisketjun The Old Irish Pub kertoi hiljan kotisivuillaan, että Lahteen vuodenvaihteessa avattavaan ravintolaan tulee tiukka pukukoodi, sosiaalisessa mediassa syntyi poru. Ihmiset päivittelivät, miten ravintola voi vaatia, että esimerkiksi armeija- ja urheiluvaatteet sekä reisitaskuhousut eivät ole toivottuja, saati näkyvät tatuoinnit.

Tanskalaisketjun markkinointijohtaja Kasper Toft Jørgensen kertoi kuitenkin Etelä-Suomen Sanomille, että ilmoitus oli virheellinen, eikä pubin pukeutumiskoodi ole Suomessa ilmoitetun kaltainen.

Matti Haarala, Marko Karjalainen ja Sasu Joukainen viettivät perjantaina Lahden Seurahuoneella iltaa ykköset yllä. ”Joskus on mukava pukeutua vähän paremmin”, Haarala sanoo. Kuva: Katja Luoma

Lahden ravintolamaailmaan viimeksi mukaan tulleet Hämeenmaan Kuja ja Social burgerjoint mainostavat molemmat olevansa rennon pukeutumisen paikkoja. Kujan ravintolapäällikkö Ville Penttilä, harkitsitko edes sellaista vaihtoehtoa, että uudessa ravintolassa olisi jonkinlainen pukukoodi?

– En missään tapauksessa. Mitä aidompi ja rennompi, sitä parempi. Yksilöllinen pukeutuminen on osa persoonaa, ja Kujalle ovat kaikki persoonat tervetulleita. Toki nyt paita päällä ja housut jalassa, kengätkin on kivat, Penttilä vastaa.

Rouheaa lahtelaismeininkiä ja tähän päivään pimpattua snägäriruokaa tarjoileva Kuja avattiin lokakuun alkupuolella Lahden Aleksanterinkadulle. Ravintolapäällikkö Ville Penttilä esitteli tiloja ESS:lle ennen avajaisia. "Tänne voi tulla vaikka hupparissa ja lippis päässä", Penttilä sanoo. Kuva: Katja Luoma

Penttilä vastaa myös Lahden Seurahuoneen yhteydessä olevasta ravintola Trattoriasta, Pihatosta ja pub Bistrosta. Hämesalin puolella on tilaisuuksia ristiäisistä poismenoon, häistä lakkiaisiin.

– Niihin pukeudutaan tilaisuuden luonteen mukaisesti. Aika usein pukuun, kuten kohteliasta on. Pikkujouluissa sitten pikkumustaan.

Penttilän näkemys on, että ihmiset haluavat ottaa nykyään rennommin. Hänen mielestään vaatteiden puhtaus on tärkeämpi kriteeri kuin niiden leikkaus tai kuosi, "mutta pitäähän nyt jonkinlainen roti olla".

– Samalla ihmisten ravintolakäyttäytyminen arkipäiväistyy. Onneksi ravintoloissa käydään muutenkin kuin erikoisina juhlapäivinä.

Teerenpeli Yhtiöiden toimitusjohtaja Anssi Pyysing kertoo, ettei yrityksellä ole pukukoodia missään ravintolassa. Pyysingin mielestä pukukoodi ei toimisi Lahdessa, eikä enää oikein muuallakaan.

Marja-Terttu Lounavaara vietti kollegoineen Lahden seudun äidinkielenopettajien yhdistyksen 50-vuotisjuhlaa ravintola Teerenrannassa perjantaina. Lounavaara pitää juhlavasta pukeutumisesta, mutta uskoo tiukkojen pukukoodien ajan olevan lopullisesti takanapäin. Kuva: Katja Luoma

– Siinä voisi pian käydä niin, ettei ole kohta ketään ovella. Solmiopakko on vanhan ajan juttuja. Ravintolan tasoa voi ylläpitää muillakin keinoilla kuin pukukoodilla, Pyysing sanoo.

Myös ravintola Rouxin ja Popotin yrittäjä Kati Häkkinen kertoo, ettei kummassakaan ravintolassa ole pukukoodia. Kesäaikaan ravintoloissa on periaate, että asiakkaalla pitää olla paita päällä, niin miehillä kuin naisilla. Häkkinen naurahtaa, että "Kaarina Suonperä olisi varmaan parempi ihminen antamaan pukeutumisvinkkejä kuin minä".

– Minulla ei ole yrittäjänä varaa määritellä asiakkaan pukeutumista. Asiakkaat kyselevät meiltä silloin tällöin pukukoodia, mutta vastaamme, että kannattaa pukeutua oman tilaisuuden juhlavuuden mukaan. Jos on saanut kutsun tilaisuuteen, noudatetaan tietysti kutsujan antamaa pukukoodia, mutta muuten tilaisuuden luonnetta kunnioittava pukeutuminen toimii aina, Häkkinen sanoo.

Ravintola Rouxin yrittäjät Kati Häkkinen ja Sami Häkkinen. Rouxissa ei ole pukukoodia, mutta Kati Häkkinen sanoo, että aina on fiksua kunnioittaa tilaisuuden luonnetta, oli sitten kyseessä häät, hautajaiset tai kavereiden illanistujaiset. Kuva: Juha Peurala

Nykypäivänä ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä, että verkkareissa tai crocks-jalkineissa ei pääse ravintolaan. Pubit ovat asia erikseen, niissä asiakaskunta on melko erilainen ja henki on sama kaikilla, sanoo lahtelainen Ville T. Saari, joka on tehnyt pitkään töitä ravintoloiden järjestyksenvalvojana.

Hänestä on vain hyvä, että pukeutuminen on tietyissä rajoissa valvottua ja ravintolan yleisilme pysyy näin siistinä.

– Jos tämä on ongelma, niin varmaan se ravintola on silloin väärä, eikä sisälläkään ole niitä samanhenkisiä kavereita niin paljoa.

Saari on havainnut naisten olevan yleensä miehiä paremmin pukeutuneita, mutta hänen mielestään tähän vaikuttaa se, että "naisilla on leninkikaapissa valinnanvaraa". Saaren mielestä niin miehet kuin naiset pukeutuvat yleisesti ottaen hyvin ravintolaan.

– Miesten juhlavaatetus on hieman yksioikoisempaa ja puku ravintolassa on vähän tilannekohtainen, mutta usein ehkä hieman liikaa.

Pikkujoulukausi tekee poikkeuksen lahtelaisten pukeutumisessa. Silloin pannaan niin Vappulan kuin Saaren havaintojen mukaan parempaa päälle ja "nappaskenkää jalkaan".

– Silti olisi hyvä muistaa käyttäytyä ravintolassa. Se siistimpi pikkutakki tai paljettimekko ei pelasta, jos käytöstavat ovat jääneet kotiin, Saari sanoo.

Kun pikkujouluissa ottaa vain kohtuudella juhlajuomaa, onnistuu tällainen vaativa operaatio pikkutunneillakin. Kuva: Katja Luoma

Ravintolassa saattaa olla hää- tai hautajaisseurue tai rentoa iltaa viettävä kaveriporukka. Kati Häkkisen mukaan pukukoodia olisi näin ollen hyvin hankalaa määritellä.

– Rennompi pukeutuminen on nykyään aika yleistä. Urheiluvaatetus on yleistynyt, ja urheiluvaate saattaa olla hyvinkin kallis. Asiakkaalla saattaa olla myös Guccin lenkkarit ja puku, onhan näitä yhdistelmiä nähty Linnan juhlissakin.

Anssi Pyysing on samaa mieltä – hän tietää ihmisten järjestäneen tilaisuuksia, joissa pukukoodina oli Adidas. Pyysing sanoo, että ajat ovat muuttuneet, ja urheiluvaatetus voi olla tänä päivänä hyvinkin kallis pukeutumisratkaisu.

Häkkinen muistaa ajan, kun ravintolan narikassa saatettiin vuokrata puvun takkeja asiakkaille. Tai ajan, jolloin tennareissa ei päässyt sisään ravintolaan. Ville T. Saari sanoo, että 30 vuotta sitten oli niin, että jos vahtimestari arvioi asun ravintolan yleiseen tasoon sopimattomaksi, sisäänpääsy jäi haaveeksi.

– Naisilla täytyi olla hame ja miehillä pikkutakki ja solmio. Homma on vuosikymmenten aikana muuttunut oikeastaan noiden ehdottomien pakkojen osalta ja nyt mennään linjalla, jonka näen toimivaksi. Edelleen järjestyksenvalvoja on se suodatin siinä ovella, joka valvoo, että ravintolan yleisolemus pysyy siistinä, Saari kertoo.

Lain mukaan anniskeluravintolan tarvitsee katsoa vain asiakkaan käytöstä mahdollisen päihtymyksen varalta ja valvoa, että asiakas on täysi-ikäinen.

Saari sanoo, että asiakkaan kunto katsotaan aina tapauskohtaisesti. Ravintoloiden linjoissa on eroa siinä, minkä tasoinen päihtymys on este sisäänpääsylle.

– Joissain ravintoloissa selkeä päihtymys ei ole este jos yleismeininki on hyvä. Toisaalla riittää, että humalatila on yltänyt tasolle, jossa se on jo selkeästi havaittavissa. Täysin ravintolariippuvainen asia siis, ja vaatii pelisilmää ovella, että osaa katsoa yleislinjaa.

Lahtelaisen Total Secin toimitusjohtaja Hannu Vappula ovimiehenä vuonna 2013, valmiina tarkistamaan anniskeluravintolaan tulevan asiakkaan iän. Kuva: Katja Luoma
Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi