Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Vaikka myynti on pientä ja kulut suuret, ei lahtelainen antikvaristi Markku Laitinen aio luopua liikkeestään

Suurin osa Aleksis K -antikvariaatin myynnistä tulee nykyään verkkokaupasta.

Markku Laitinen pitää Päijät-Hämeen laajinta yleisantikvariaattia. Valikoimassa on noin 40 000 nidettä. Kuva: Sami Lettojärvi

“Antikvariaatin pitämisessä mukavinta on ihmiset. Ei kyllä kaikki ihmiset.”

Kuivan toteava huumori on 25 vuotta Lahdessa antikvaarista kirjakauppaa pitäneen Markku Laitisen tavaramerkki.

Varttivuosisadassa on tapahtunut muutoksia. Ihmisissäkin. Laitisen äänessä voi kuulla kaipausta, kun hän sanoo, etteivät kansalaiset nuohoa antikvariaateissa entiseen tapaan. “Hipliofiilit”, jotka koskettelevat kirjoja, mutta eivät osta, ovat kuulemma lähes kadonneet.

Onneksi on vielä asiakkaita, jotka ovat liikkeellä tositarkoituksella. Sellaisista antikvaristi syttyy. Laitisen suosikkeihin kuuluu mies, joka kerää bunkkereiden rakentamista käsittelevää kirjallisuutta, ja on jopa rakentanut bunkkerin omalle pihalleen.

Aina ei tarvitse kauppaakaan tehdä. Mieliala nousee, kun asiakasta pystyy auttamaan.

– Eräs asiakas kyseli kirjoja jääkarihaudoista. Minulla ei kirjoja ollut, mutta pystyin yhyttämään hänet jääkärihautoja kuvaavan kaverin kanssa, ja nyt he reissaavat yhdessä ympäri Suomen, Laitinen toteaa.

Self help -oppaita kannetaan sisään, mutta ei ulos

Muodit kirjallisuudessa tulevat ja menevät. Pinnalla oleva näkyy antikvariaattiin tulevassa kirjallisuudessa. Näinä päivinä Laitisen eteen kannetaan self help -oppaita ja muita hyvään, terveelliseen elämään kannustavia teoksia.

– Kirjoista näkee, mistä ihminen haaveilee. Ehkä ihmiset ovat itsensä kasvattaneet, kun tuovat oppaansa minulle.

Melkein kaiken terveyskirjallisuuden hän sanoo piilottavansa, kun alan teokset eivät mene käytettyinä kaupaksi. Mysi Lahtisen ruokakirjoille, joissa ei suolaa ja rasvaa säästelty, löytyy kyllä ostajia.

Terveyskirjallisuuden Laitinen sanoo piilottavansa, sillä kauppa ei pääasiassa käy. Keittokirjoille, joissa rasvaa ja suolaa ei ole säästelty, löytyy ostajia. Kuva: Sami Lettojärvi

Laitinen ei juokse kuolemaa karkuun, vaikka kaikkialla siihen kannustetaan.

– En harrasta liikuntaa. En ole koskaan harrastanut.

Yrittäjä nauttii elämästä tavallaan. Lämpiminä kesäpäivinä Laitisen voi nähdä liikkeensä rappusilla polttamassa piippua ja lukemassa.

Kulttuurisuvut ja keräilijät uupuvat Lahdesta

Laitinen on vaikuttanut pääkaupunkiseudulla. Lahteen hän tuli Jyväskylästä, jossa vastasi Keski-Suomen läänintaiteilijana kirjallisuuden ohjauksesta. Aleksis K. on Laitisen ensimmäinen ja todennäköisesti viimeinen antikvariaatti.

– Nykyisellä järjellä olisi pitänyt jäädä Jyväskylään. Kesäpaikka Hankasalmella, josta vaimo on kotoisin, olisi lähempänä. Ei tämä Lahti kuitenkaan ole asuinpaikkana huono.

Lahti on nuori kaupunki. Se näkyy ammattilaisen mukaan käytettyjen kirjojen kaupassa.

– Täällä on vaikea saada kunnon kirjoja sisään, tolkullista myytävää. Täällä ei ole kulttuurisukuja, eikä keräilijöitä. En voi kuin haaveilla samanlaista kuolinpesistä, joista kollegat kertovat.

Laitisen kollega oli päässyt käsiksi kuolinpesään, josta kertyi kolme pakettiautollista ilmailukirjallisuutta.

– Lahdessa on hyvä, jos tiskille tulee Siivet-sarjakuvalehti.

Synkkä ja pitkä talvi sopii antikvariaatin pitoon

Antikvaariset kivijalkakirjakaupat saattavat olla katoavaa kansanperinnettä. Aleksis K:n kirjoja on voinut tilata antikvaari.fi-verkkokaupasta vuodesta 2010. Laitinen kertoo verkkokaupan osuuden olevan yrityksensä myynnistä 75–80 prosenttia.

– Verkkokauppa on mennyt koko ajan paremmin. Eilen postitin 15 lähetystä. Kuusi meni Tampereelle ja viisi Helsinkiin, vaikka kaupungeissa on omat antikvariaattinsa. Nähtävästi ihmiset asioivat mieluummin verkossa kuin kivijalkaliikkeissä.

Asiakkaita antikvariaatissa käy Laitisen mukaan aiempaa vähemmän. “Hipliofiilit”, jotka koskettelevat kirjoja, mutta eivät osta, ovat lähes kadonnut asiakasryhmä. Kuva: Sami Lettojärvi

Vaikka kivijalkaliikkeen myynti on pientä ja kulut verkkokauppaan verrattuna suuret, ei Laitinen aio liikkeestään luopua.

– Vaikka olen vanha äijä, en lopeta tätä ennen kuin viskataan pihalle. Vaimokin kyselee, milloin lopetan, kun hän jää parin vuoden päästä eläkkeelle. Kesäisin tykkään olla mökillä lastenlasten kanssa, mutta mitä tekisin talvella. Talvi on kuitenkin synkkä ja pitkä.

Vareksessa pirun pientä pränttiä

Siltä varalta, että liike on joskus lopetettava, Laitinen on kerännyt kirjallisuutta eläkepäiviksi. Reserviä on kuulemma jo ihan riittävästi. Sitä paitsi parhaita kirjoja hän lukee uudelleen ja uudelleen.

– Kuten liikkeen nimestä voi päätellä, Kivi on minulle ykkönen. Tolstoi on kakkonen. Luen Seitsemän veljestä aina silloin tällöin. Hyvästä kirjasta löytyy aina uutta.

Laitiselle kirjallisuus on peili.

– Näen, olenko kasvanut ja millä tavalla. Alastalon salissa piti lukea ehkä kolmesti ennen kuin opin nauttimaan sen kielestä ja huumorista. Kirja on sama, mutta mies on muuttunut.

Lue myös: 1990-luvun lamasta romaanin kirjoittanut Suvi Vaarla muistelee synkkää vuosikymmentä: "Yhtäkkiä joka puolella oli leipäjonoja ja tissibaareja"
 

Hän lukee mieluiten iltaisin sängyllä maaten.

– Kun menen ajoissa petiin, ei lukeminen ala nukuttamaan.

Kesken on Reijo Mäen uusin Vares.

– Tuosta tiskin yli ostin. On pirun pientä pränttiä. Kärsin perinnöllisestä silmäpohjan rappeumasta. Luen niin kauan kuin näen. Minusta ei ole äänikirjojen kuuntelijaksi. Olen hyvin vähän auditiivinen ihminen. Kuultu ei painu muistiin samalla tavalla kuin luettu, Laitinen sanoo.

Kuka?

Markku Laitinen

Antikvaarisen kirjakauppa Aleksis K:n yrittäjä.

Syntynyt Espoossa 25.12.1953

Asuu vaimonsa kanssa Lahdessa Hämeenkadulla. Kaksi aikuista poikaa.

Johtaa Imprimatur-kustantamoa. Julkaissut muun muassa klassikkoja, kuten Hermann Hesseä ja Aleksandr Puškinia.

Toiminut kriitikkona ja ohjannut harrastajakirjoittajia.

Tehnyt sanojensa mukaan kolme päivää oikeita töitä: “Hioin Airamilla kallioporien teriä, mutta en kestänyt sitä pitempään.”

Harrastaa lukemista ja halonhakkuuta. Kuuntelee työaikana YouTubesta klassista musiikkia, Olavi Virtaa ja mongolialaista kurkkulaulua.

Janne Urpunen
janne.urpunen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi