Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Karaten lahtelaispioneerin Tuomo Heinosen ottelijaura päättyi elinsiirtoon - tilalle tuli pesti maajoukkuevalmentajana ja tuomaroiva aviovaimo

Tuomo Heinonen saavutti lukuisia ottelu- ja katasarjojen Suomen mestaruuksia. Kovaa vauhtia kehittynyt ura päättyi lääkärin kertomiin murheellisiin uutisiin alle 30-vuotiaana.

Tuomo Heinosen katseessa on kamppailulajeissa vaadittavaa tiikerin silmää. Oikeaa kättä koristaa Lapin eräreissulta matkaan tarttunut kipsi. Kuva: Katja Luoma

Eipä olisi Tuomo Heinonen osannut arvata, millaiselle matkalle yli 42 vuotta sitten näkynyt enneuni tulisi hänet johdattamaan. Edelleen jatkuvan reissun varrella vyölle on tarttunut kirjaimellisesti viidennen tason mustaa, lukuisia mitaleita niin karatekana kuin valmentajana sekä elämän rakkaus.

Dojon (suom. karatesali) johtajan eli sensein kunnianimen saanut Heinonen sanoo aloittaneensa karateharrastuksensa tarkalleen 15. elokuuta vuonna 1977 kello 18.

– Lehdessä oli ilmoitus taido-karaten alkeiskurssista. Kiinnostuin karate-sanasta, mutta aluksi treenasimme taidoa. Kurssille ilmoittautuessani näin unen, jossa hyppäsin todella korkealle ja tein sivupotkuja. Mietin, että onko tämä jokin enne, 61-vuotias Heinonen muistelee.

Reilut kaksi vuotta myöhemmin Heinonen oli jo perustamassa kaupungin ensimmäistä lajin erikoisseuraa. Heinosen mukaan lahtelaisen karaten ydinryhmässä oli aluksi mukana paljon poliiseja ja kapiaisia. Joukko harjoitteli poliisilaitoksen tiloissa sensei Hannu Helmisen johdolla. Helminen sai oman tietotaidon tueksi oppimateriaalia kirjeitse Saksasta.

– Minä kuljin vain joukon jatkona, koska kaikki muut olivat minua vanhempia. Olimme treenanneet tällä porukalla pienessä piirissä ja ajattelimme, että aloitetaan alkeiskurssit ja pyritään saamaan jatkumoa toiminnalle, timpurina työskennellyt Heinonen kertoo.

Lahden Karate rekisteröitiin virallisesti 1. marraskuuta 1979. Paikallisen vartiointiliikkeen tiloissa pidetyn perustamiskokouksen yhteydessä seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi nimitettiin Pekka Sormunen. Heinosen muistin mukaan paikalla olivat lisäksi ainakin Helminen, Juha-Pekka Liikola, Pentti Huikkonen ja Petri Mussalo.

Lajitietoa piti tuohon aikaan etsiä oma-aloitteisesti kissojen ja koirien kanssa. Karate Kid -elokuvat ilmestyivät valkokankaalle vasta seuraavalla vuosikymmenellä eikä muutakaan videomateriaalia ollut aluksi tarjolla.

– Kirjastosta löytyi muutamia ohuita karatekirjoja, jotka luin kaikki läpi, Heinonen sanoo.

Uutuudenviehätys houkutteli lajin pariin runsaasti harrastajia. Heinosen mukaan Lahdessa ja muuallakin Suomessa kamppailulajien valikoima rajoittui lähinnä painiin, judoon ja nyrkkeilyyn.

– Uudelle kamppailulajille oli selkeästi tilausta. Yli 16-vuotiaiden alkeiskurssille mahtui mukaan vain 150 ensimmäistä ilmoittautunutta.

Aluksi kilpailut muistuttivat ajoittain enemmän katutappeluita. Sensei Tuomo Heinonen

Ohjattu harjoittelu tapahtui ensimmäisinä vuosina lahtelaisten koulujen puulattioilla. Kaatoja pehmentävät tatamialustat tulivat kuvioihin vasta 1990-luvulla.

– Aluksi treenit olivat aika brutaaleja. Senseit hakkasivat kepeillä valmennettaviaan ja välillä vedettiin niin kovaa, että oksennettiin. Vammoja tuli hirveästi, luita saattoi katkea ja kilpailut muistuttivat ajoittain enemmän katutappeluita.

Heinosen mukaan lajin evoluutio on kulkenut oikeaan suuntaan. Nykykaratekat ovat hänen mielestään paljon teknisempiä, taitavampia, kimmoisampia ja nopeampia kuin ennen.

– Tekniikat ovat kontrolloidumpia ja ottelijoilla on paremmat suojat, jonka myötä kilpailut ovat paljon turvallisempia kuin 40 vuotta sitten.

Omalla kilpaurallaan Heinonen saavutti lukuisia ottelu- ja katasarjojen Suomen mestaruuksia. Kovimpien saavutusten listalle hän nostaa myös Hollannin avointen viidennen sijan sekä otteluvoiton tuon ajan hallitsevasta maailmanmestarista.

Kovaa vauhtia kehittyneen Heinosen ottelijaura päättyi lääkärin kertomiin murheellisiin uutisiin alle 30-vuotiaana.

– Hän sanoi, että minulla oli ollut krooninen virtsatietulehdus, jota en ollut itse huomannut. Tulehdus eteni munuaisiin, jonka seurauksena minulle tehtiin elinsiirto.

Terveydellisistä syistä johtunut kilpauran päättyminen oli tavoitteelliselle karatekalle kova paikka.

– En pystynyt vähään aikaan näkemään enkä kuulemaan karatesta mitään. Se oli todella katkeraa minulle henkilökohtaisesti.

Ajan kuluessa tummat pilvet kuitenkin kaikkosivat ja karate astui uudelleen kuvioihin, kun Heinosta pyydettiin mukaan Suomen katamaajoukkueen valmennustiimiin.

Liiton leivissä vierähtikin peräti 13 vuotta. Tuona aikana Heinonen saavutti jotain sellaista, mistä ei olisi uskaltanut urheilijaurallaan haaveilla.

– Söin ikään kuin kuormasta, sillä nykyinen vaimoni Pirkko kuului tuolloin valmennusryhmääni, Heinonen naurahtaa.

Vuonna 1992 valmentaja Heinonen hylkäsin tulevan puolisonsa maajoukkueryhmästä testien jälkeen, mutta toisella kerralla Pirkko pääsi treenirinkiin mukaan.

Ensi kohtaamisesta ehti kuitenkin kulua viisi vuotta ennen kuin kaksikko treffasi dojon ulkopuolella.

Tuomo Heinonen saavutti urallaan lukuisia ottelu- ja katasarjojen Suomen mestaruuksia. Kuva: Katja Luoma

Häitä vuosituhannen vaihtuessa viettäneen pariskunnan yhteinen harrastus on jatkunut näihin päiviin saakka. Lahden Karaten puheenjohtajana vuodesta 1999 toiminut Pirkko Heinonen on maailman karateliiton korkeimman luokan tuomari ja kuuluu Euroopan Karateliittojen tuomarikomiteaan.

Valmennushommat lahtelaisseuran treenitiloissa Suurmäenkadun kamppailuareenalla sekä Heinosten nelihenkisen perheen vuonna 2007 valmistuneessa Kaarlaakson kodissa pitävät Tuomon kiireisenä useana iltana viikossa.

Heinosten alakerrasta löytyy tatami, missä Tuomo vetää treenejä lahtelaisseuran lahjakkaimmille urheilijoille.

– Patjat hankittiin ennen kuin yksikään seinä oli pystyssä, Pirkko Heinonen paljastaa.

Heinosten pojat, 16-vuotias Jere ja 19-vuotias Joni, eivät harrasta karatea aktiivisesti, mutta liikunnallista lahjakkuutta molemmilta löytyy.

– Asevelvollisuutta suorittava Joni kävi lapsena kolmessa karatekisassa, voitti kolme kultaa ja lopetti. Jere puolestaan on keskittynyt painiin. Hän treenaa Arvi Savolaisenkin valmentajana tutun Tapio Latun opissa, vanhemmat valottavat.

Positiivisuuden voimaan luottava Tuomo Heinonen puhuu perheestään kauniisti. Oma kotijoukkue onkin hänelle kiistatta elämän tärkein asia, mutta rakas harrastus kulkee koko ajan matkassa mukana.

– Positiivisuus on kai jonkinlainen perusluonteeni. Aina ei ole helppoa ajatella positiivisesti, muuta siihen pyrin. Valmentaessani yritän saada positiivisella asenteella urheilijoista mahdollisimman paljon irti. Hyvällä fiiliksellä voidaan vetää koviakin treenejä.

Varsinkin tiukoissa treeneissä valmentajan kehonkieli ja ulosanti ovat harjoitusta suorittavien urheilijoiden puntarissa. Mistä positiivinen sensei ammentaa virtaa itselleen, jotta jaksaa tsempata suojattejaan hyvällä fiiliksellä?

– Luonnossa liikkuminen on minulle henkireikä, josta imen paljon voimaa. Tykkään kävellä koiran kanssa takapihan metsässä. Myös metsästäminen on suuri intohimoni, sanoo Tuomo Heinonen.

Kenen henkilöhaastattelun sinä haluaisit lukea? Ehdota meille haastateltavaa osoitteeseen teema@ess.fi.

Kuka?

Tuomo Heinonen

Syntynyt 17. tammikuuta 1958 Pyhäjärvellä.

Asuu Lahden Kaarlaaksossa.

Perheeseen kuuluvat vaimo Pirkko sekä pojat Joni, 19, ja Jere, 16.

Työskenteli timpurina, mutta nykyisin sairaseläkkeellä.

Aloitti karaten elokuussa 1977.

Vuonna 1979 perustetun Lahden Karaten perustajajäsen.

Viidennen danin mustavyö.

Aleksi Sammalisto
aleksi.sammalisto@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi