Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Uutisia luetaan nyt älypuhelimista, mutta tuskin ikuisesti, uskoo journalistiikan apulaisprofessori Turo Uskali

Turo Uskali todisti vuonna 2006 kampuksella Kaliforniassa, kuinka tavalliset opiskelijat alkoivat muuttaa maailmaa. Journalistiikan apulaisprofessori seuraa teknologisia innovaatioita ja poimii taitavasti heikkoja signaaleja.

Ajatuksia palmun alta. Kaliforniassa, Stanfordin yliopistossa vietetty aika vaikutti paljon Turo Uskalin elämänkatsomukseen. Kuva: Venla Tirkkonen

Facebookin toimisto sijaitsi Palo Altossa, lähellä Stanfordin yliopiston kampusta, aivan Turo Uskalin joogastudion vieressä – ja oli pienempi kuin se studio. Oveen oli kiinnitetty printattu Facebook-kyltti.

Kaliforniassa sijaitsevaan Stanfordin yliopistoon vierailevaksi tutkijaksi saapunut Uskali joutui liittymään Facebookiin, koska hänen salsaryhmänsä asioista tiedotettiin vain siellä. Oli vuosi 2006, ja liittyäkseen Facebookiin piti olla amerikkalaisen yliopiston opiskelija.

– Kampuksella tapasin muun muassa Googlen toimitusjohtajan Eric Schmidtin ja johtaja Marissa Mayerin. Larry ja Sergei taas jättivät Stanfordin tohtoriopintonsa kesken, kun saivat yliopistolta starttirahan yrityksen perustamiseen. Googlehan oli aika nuori silloin, ja he yrittivät rekrytoida porukkaa t-paitoja ja pitsoja lahjoittamalla, Uskali muistelee viitaten Googlen perustajiin Sergei Briniin ja Larry Pageen.

Nyt Google ja Facebook ovat maailman suurimpia yrityksiä – ja tämä salsaava ja joogaava tutkija on aloittanut Jyväskylän journalistiikan apulaisprofessorina.

Menestystarinat alkavat pienestä

Todistaessaan sitä, kuinka tavalliset opiskelijat muuttivat maailmaa hänen silmiensä edessä Uskali ymmärsi, kuinka pienestä suuret menestystarinat voivat alkaa.

– Tavalliset tyypit muuttivat koko kommunikoinnin ja viestinnän tapoja. Stanfordissa näkemäni on jäänyt osaksi elämänkatsomustani. Jos olen saanut mahdollisuuden, olen halunnut luoda sen kaltaista toimintaympäristöä, jossa voidaan koko ajan myös kokeilla uutta.

Yhdysvalloissa Uskali näki sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Siellä ei kuitenkaan luovutettu, vaan tehtiin uudestaan. Mentaalinen kulttuuri on hänen mukaansa hyvin erilainen kuin Suomessa. Siitä syystä Suomessa syntynyttä innovaatiota ei usein saada todelliseen lentoon, vaan usko loppuu liian aikaisin.

Turo Uskalin mielestä Yhdysvaltoihin verrattuna Suomessa uusien innovaatioiden suhteen usko loppuu usein liian aikaisin. Kuva: Venla Tirkkonen

Uskali seuraa tulevaisuuden teknologisia innovaatioita. Tutkimuksessaan hän on keskittynyt muun muassa innovaatiojournalismiin, ja on kirjoittanut aiheesta myös kirjoja, esimerkiksi Innovaatiot ja journalismi sekä Jokapaikan journalismi. Viimeksi mainitulla termillä hän tarkoittaa sitä, kuinka journalismi on nykyään ihmisten ulottuvilla lähes kaikkialla, tällä hetkellä pääosin älypuhelimien ansiosta.

– Uutisiahan luetaan älypuhelimien aikakaudella enemmän kuin koskaan. Helposti tulee ajatelleeksi, että ne luetaan siitä ikuisesti. Se tuskin pitää paikkaansa.

Heikkoja signaaleja seuraamalla alan koulutus ja mediayhtiöt pysyvät ajassa kiinni. Digitaalinen mediamaailma kehittyy nopeasti, ja opetuksen pitää Uskalin mukaan pysyä ajan tasalla – mieluiten jopa mediayrityksiä edellä.

Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee droonijournalismin eli kamerakopterien käytön uutistyössä, jota Jyväskylän yliopiston journalistiikka alkoi tutkia vuonna 2014 ensimmäisten joukossa maailmassa. Uskali ennustaa, että viiden vuoden kuluessa suurimmassa osassa toimituksia kuvaajilla drooni on yhtenä työkaluna muiden joukossa.

Älykello ei tavoittanut laajaa joukkoa

Heikkojen signaalien tavoittamiseksi journalistiikan oppiaineessa on kehitetty Jyväskylän yliopiston kirjaston kanssa kansainvälinen journalismin uutispalvelu Journalism Research News. Tähän mennessä sillä on ollut jo yli 110 000 käyttäjää ympäri maailman.

Jokin aika sitten kohistiin virtuaalisen todellisuuden teknologioita hyödyntävästä videojournalismista, jota koetaan VR-laseilla. Moni povasi teknologiasta merkittävää asiaa journalismille ja uutismedialle uutta tekemisen tapaa.

Tekemisen tapa löytyi, mutta lisälaitteita vaativa tekniikka ei sellaisenaan yleistynyt. Uskalin mukaan tekniikka näyttää nyt journalismissa vakiintuneen vau-efektin aiheuttavaksi erikoisuudeksi, jolla voitetaan palkintoja.

– On kuitenkin huomattava, että sama tekniikka voi olla täydellisen käyttökelpoinen eri alojen koulutuksessa ja teollisuuden aloilla. VR-laseja käytetään paljon esimerkiksi autosuunnittelussa ja arkkitehtuurissa.

Hype hyytyi myös älykellon kohdalla. Pieni näyttö ei pystynyt kilpailemaan älypuhelimen kanssa, joten se jäi pienemmän porukan huviksi. Uskali on yksi heistä, jonka ranteeseen saapuu uutisotsikoita. Kello myös ilmoittaa, milloin on tullut istuttua liikaa.

– Tämä on näppärä – voi vähän katsella uutisotsikoita, kun ei kehtaa kaivaa kännykkää esiin.

Turo Uskali huomasi, että lifestyle- eli elämäntapajournalismi lisääntyi ensin graduissa, sitten mediataloissa. Kuva: Venla Tirkkonen

Heikko signaali voi löytyä monitoroimalla mediakenttää ja seuraamalla kansainvälistä alan tutkimusta, mutta arkistakin tietä. Uskali mainitsee esimerkiksi havahtuneensa elämäntapajournalismin nousuun huomattuaan aihepiirin alkaneen näkyä graduaiheissa. Sittemmin monet mediatalot ovat huomattavasti lisänneet aihealueen käsittelyä, kuten esimerkiksi terveyteen tai rahankäyttöön liittyviä juttuja.

Vuonna 1993 Uskali kävi erityislaatuisen keskustelun. Jokainen Suomen, ja ehkä maailmankin, toimittaja on opiskellut Galtungin ja Rugen uutiskriteereitä, joiden avulla ratkaistaan, uutisoidaanko juttu vai ei. 15 kriteerin listan kolme ensimmäistä kohtaa ovat negatiivisuus, raadollisuus ja toistuvuus.

Lue myös: Lahtelaislähtöinen musiikkitoimittaja nauhoitti lapsena omia ohjelmia c-kasetille – työkaveri huomasi yhtäläisyyden Katri Norrlinin ja Cheekin välillä
 

Iäkäs herra Johan Galtung oli vierailemassa Jyväskylän yliopistossa ja Uskali kysyi, muuttaisiko Galtung vuonna 1965 luomiaan kriteerejä.

– Galtung sanoi, että kaikki pitävät yhä paikkansa, mutta hän lisäisi kriteereihin viihteellisyyden. Vielä 1960-luvulla hän ei kuulemma ollut täysin ymmärtänyt viihteen voimaa, Uskali sanoo.

Uskali korostaa, että journalistiikan koulutuksen tärkein tehtävä on edelleen keskittyä journalismin ytimeen eli kriittiseen ajatteluun ja totuudenmukaisen tiedon välittämiseen ihmisille – tämä tietysti höystettynä uskolla omiin kykyihin ja mahdollisuuteen muuttaa vähän maailmaa.

Kenen henkilöhaastattelun sinä haluaisit lukea? Ehdota meille haastateltavaa osoitteeseen teema@ess.fi.

Kuka?

Turo Uskali

51-vuotias Uskali aloitti elokuussa 2019 journalistiikan apulaisprofessorina. Sitä ennen hän työskenteli Jyväskylässä yliopistotutkijana.

Työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomissa, Ylen tv-uutisissa ja Taloussanomissa.

Valmistui maisteriksi Jyväskylän yliopiston journalistiikasta vuonna 1994. Palasi Jyväskylän yliopistoon väitöskirjatutkijaksi 1999 ja väitteli tohtoriksi 2003. Suorittanut myös Tampereen yliopiston toimittajatutkinnon 1991.

Vierailevana tutkijana Stanfordin yliopistossa vuosina 2006–2007 ja 2007–2008 Oxfordin yliopiston Saïd Business Schoolissa.

Asuu Jyväskylässä avoliitossa. Kaksi aikuista lasta.

Yrittää ehtiä harrastaa salsaa, joogaa ja muuta kevyttä kuntoliikuntaa.

Jonna Arola
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi