Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Dokumentaristi Petteri Saario uskoo ihmisen leimautuvan lapsuutensa ympäristöön – hänestä tuli metsäihminen 1960-luvun Lahdessa

Elokuvantekijä kaipaa rakentavaa metsäpuhetta. Suomalaista metsää voi samanaikaisesti sekä suojella että hyödyntää, kun sen tekee kestävällä pohjalla.

Petteri Saario lapsuutensa seikkailumaisemassa Herrasmannissa. Saario kuvaa mielellään entisessä kotikaupungissaan. Muun muassa tulevaa Veden valtakuntaa on kuvattu Lahdessa. Kuva: Mirja Hussain

Luontodokumentaristi Petteri Saario tunnustaa olevansa paljon velkaa metsälle. Metsä oli Saarion lapsuuden leikkipaikka. Koti oli rakennettu lähialueen puista ja lämpesi koivuklapeilla. Leipää toi pöytään puuinsinööri-isä.

Saario on asunut puutaloissa yli 50 vuotta. Nykyinen koti on puutalo Porvoossa ja työpaikka, tuotantoyhtiö DocArt, sijaitsee Kiialan kartanon puisessa päärakennuksessa.

Saario saa elantonsa tekemällä elokuvia metsästä, viihtyy metsässä vapaa-ajallaan ja omistaa palan metsää vaimonsa kanssa.

– Olin muutama vuosi sitten työmatkalla Huippuvuorilla. Siellä, jossa ei metsää ei ole, tajusin, kuinka paljon metsää kaipaan, hän sanoo.

Rakentava metsäpuhe tarpeen

Suomeen elokuvantekijä kaipaa rakentavaa metsäpuhetta. Suomalainen metsä on hänestä kakku, jota voi säästää ja syödä samanaikaisesti. Monelle keskustelijalle se näyttää olevan joko tai.

Luonnonsuojelijaksi profiloituneen Saarion Arvokas metsämme -elokuvassa metsän taloudelliseen hyödyntämiseen suhtaudutaan ymmärtäväisesti.

– Mikään teollisuus ei sovi Suomeen niin hyvin kuin metsäteollisuus, mutta se ei tarkoita sitä, että nykyteollisuus olisi kestävällä pohjalla.

Petteri Saario kaipaa Suomeen rakentavaa metsäpuhetta. Kuva: Mirja Hussain

Hän muistuttaa, että Suomessa joka yhdeksäs eliölaji on uhanalainen. Teollisuuden on muutettava tapojaan, jotta luonnon monimuotoisuus säilyy.

Saario näkee, että metsien kestävään käyttöön tähtäävä uudistuminen on yrityksille paitsi haaste myös suuri mahdollisuus.

– Suomalainen metsäteollisuus voisi olla sitä kautta edelläkävijä maailmalla. Pienenkin toimijan on mahdollista saada merkittävä asema markkinasta, kun markkina on vasta muotoutumassa.

Metsät tarjoavat mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen jarruttamiseen muutenkin kuin hiilinieluina. Suomessa on jo tehty puusta muovia korvaavia innovaatioita. Puu on myös ekologisempi rakennusmateriaali kuin esimerkiksi teräs ja betoni.

Ahtialan metsissä sai kulkea vapaasti

Saariosta tuli metsä- ja luontoihminen 1960-luvulla Lahden Ahtialassa.

– Asuimme isovanhempieni rakentamassa rintamamiestalossa. Takapihalta alkoi laidun, jota maatalousoppilaitoksen lehmät laidunsivat. Toiselta puolen pihaa pääsi suoraan metsään, josta polku vei Alasenjärvelle. Metsässä saatiin vapaasti kulkea aikuisten katseilta piilossa. Järvessä opin uimaan ja kalastamaan.

Luonto tarjosi pojanviikarille rajattomasti virikkeitä.

– Sisällä käytiin vain syömässä ja nukkumassa ja lauantaisin saunassa.

"Luonnon monimuotoisuudesta on pidettävä huolta", Petteri Saario sanoo. Kuva: Mirja Hussain

Asvalttiviidakot-sarjaa tehdessään Saario sanoo havahtuneensa siihen, kuinka nopeasti kaupungistuminen on Suomessa tapahtunut.

– Sata vuotta sitten Suomessa 84 prosenttia väestä asui maalla ja 16 prosenttia kaupungeissa. Muutamassa sukupolvessa luvut ovat keikahtaneet toisinpäin.

Sitä myötä myös lasten reviirit ovat pienentyneet.

– Leikki-ikäiset leikkivät nykyään keskimäärin 300 metrin säteellä kodista. Ala on kymmenesosa siitä, mitä edellisellä sukupolvella ja 1/80 isovanhempien ajoista. Kehitys tuskin on pelkästään hyvästä.

Lahti ympäristöpääkaupungiksi oikea valinta

Vaikka Saario ei ole asunut Lahdessa neljään vuosikymmeneen, ei Lahti lähde miehestä.

– Rakas paikka. Veljeni asuu Lahdessa, muutakin sukua ja ystäviä. Paljon tulee edelleen käytyä. Herrasmannissa käyn useita kertoja vuodessa saunomassa, uimassa ja sienessä.

Dokumentaristin mukaan Lahti on aivan toista maata kuin sen maine.

– Lahti on rakennettu jumalattoman hienolle paikalle Vesijärven rannalle, Salpausselän harjun kainaloon, ja on luontonsa puolesta melko lailla ainutlaatuinen paikka. Kaupungissa ja sen ympäristössä on äärimmäisen hienoja luontokohteita.

Lahden valinta Euroopan vuoden 2021 ympäristöpääkaupungiksi tuli Saarion mukaan ansaitusti.

– Lahti on ollut ympäristöasioissa edelläkävijä, ja tieto siitä on kiirinyt erikoisiin kolkkiin. Kun olin koulutusmatkalla Komissa, Komin tasavallan ympäristöministeri sanoi juhlapuheessaan, että ympäristöasioissa kannattaa seurata Lahden esimerkkiä.

Pienet eliöt ovat tärkeitä

Saarion esikuva luonnon elokuvaajana on Jacques Cousteau.

– Seurasin tarkasti Cousteaun Merten salaisuudet -televisiosarjaa. Nuoruudessani pelättiin eniten ydinsotaa, mutta ympäristöhuolista ykkösenä oli vesistöjen saastuminen.

Cousteau teki näkyväksi sellaista, jota tavallisen tallaajan on vaikea nähdä. Saario tekee samaa pienemmin, mutta luontoystävällisimmin resurssein.

– Minua innostaa se, että voin näyttää katsojille karhuja, elämää vedenpinnan alla tai makrolla kuvattuja öttiäisiä, jotka ovat pieniä, mutta ekosysteemin kannalta äärettömän merkityksellisiä eliötä.

Luonnon monimuotoisuudesta on syytä pitää huolta.

– Jos esimerkiksi pölyttäjähyönteiset katoavat, on ihmiskunnankin peli pelattu, dokumentaristi sanoo.

Arvokas metsämme Kino Iiriksessä sunnuntaina 13.10. kello 12. Näytökseen on vapaa pääsy.

Kenen henkilöhaastattelun sinä haluaisit lukea? Ehdota meille haastateltavaa osoitteeseen teema@ess.fi.

Janne Urpunen
janne.urpunen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi