Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Vääksyn savoa vääntävä suutari jatkaa töitä eläkkeelläkin - "Sehän on ollut myyntivaltti, kun lähdetään kattoon hulluu suutarii"

Pauli ”Putte” Kainulainen näkee työssään kaikenlaista kengänkuluttajaa, mutta ei vaikutu uusien kenkien laadusta.

"Aiemmin kengät tehtiin kestämään, nyt pettämään", Pauli Kainulainen harmittelee. Kuva: Sami Lettojärvi

Kello kilahtaa, kun lasiovi aukeaa.

– Hyvvee päevee!

Suutarin paja on pieni ja täynnä tavaraa. Tiskin taakse ilmestyy Pauli ”Putte” Kainulainen, joka on korjannut asikkalalaisten rikkinäisiä kenkiä käyttökuntoon 1990-luvulta lähtien.

Tai nythän Savonlinnasta lähtöisin oleva suutari on tavallaan jo eläkkeellä, mutta Vääksyn kanavaseudulla sijaitseva Suutarin Kuluma on edelleen auki.

– Kun mie oon 64 nytten, niin minähän saan eläkettä. Mutta kun oot ollut tällaisen pienen kylän yrittäjä, niin ei ole ollut varroo maksaa sitä eläkettä. Se on niin pieni, etteihän se riitä edes sikareihin, Kainulainen veistelee.

Kainulaisen puhetapa on asiakkaille tuttua, ja murre on pysynyt, vaikka suutari on asunut vuosikymmeniä Päijät-Hämeessä.

– Sehän on ollut myyntivaltti, kun lähetään kattoon hulluu suutarii, hän sanoo.

Työmatka: kolme askelta tiskin taakse

Myös Kainulaisen ukki oli suutari. Isoisän läsnäolo näkyy pajassa kirjaimellisesti: vanhassa ryhmäkuvassa pajan seinällä.

Kun kengät ostaa, tänä päivänä yksi tärkeimpiä kysymyksiä on, milloin ne on tehty. Suutari Pauli ”Putte” Kainulainen

Kainulainen nuoremman suutarinura lähti liikkeelle Etelä-Savosta, missä hän meni töihin suutarinliikeketjuun – ja teki omien sanojensa mukaan siellä kaikki myyntiennätykset.

Sitten tarjolle tuli suutarinliike nimeltä Tapsan Verstas, jonka Kainulainen päätyikin hankkimaan itselleen.

– Sitten aluepäällikkö soitti, että saat tonnin lisää palkkaa ja takuuprovikat. Mutta siinä vaiheessa oli piätös tehty.

Vääksyyn Kainulainen päätyi, kun vaimon työ toi pariskunnan Salpakankaalle. Pian Vääksystä löytyi myynnissä oleva paja, jonka Kainulainen ostikin pikavauhtia.

Alkuvaiheessa siellä myös nukuttiin viikot. Työmatka oli kuulemma hirmu lyhyt: kolme askelta tiskin taakse.

– Ajettiin maanantaina tänne ja perjantaina Savonlinnaan. Tässä oli pitkä sohva, ja vedettiin verhot eteen.

Nimi alle: ei sotkeuduta toistemme töihin

Kengät ovat tietty suutarin tyypillisin työsarka – tarkemmin sanottuna korkolaput. Myös hankalia vetoketjujen vaihtoja tulee eteen.

– Ne tulevat ryöpsäyksinä: kahteen viikkoon ei yhtään ja yhden päivän aikana tuodaan neljä, Kainulainen sanoo.

Kainulaisen oma työ ei ole vuosien varrella juuri muuttunut, mutta muuten suutarin alalla muutoksia on ollut. Liimat ovat Kainulaisen mukaan kehittyneet kovasti, mutta muuten hänen tuomionsa ei ole mairitteleva: hän sanoo, että aiemmin kengät tehtiin kestämään, nyt pettämään. Kallis hintakaan ei hänen mukaansa lupaa laatua.

Kainulainen näyttää kengän, jonka pohja on alkanut murentua.

– Kun kengät ostaa, tänä päivänä yksi tärkeimpiä kysymyksiä on, milloin ne on tehty.

Pauli Kainulainen aloitti suutarinuransa Savonlinnassa. Vääksyssä hän on pitänyt pajaa 1990-luvulta lähtien. Kuva: Sami Lettojärvi

Ihan uusia kenkiä Kainulainen ei kuulemma mielellään korjaa, vaan ehdottaa mieluummin palautusta kauppaan. Myöskään kenkien omatoimisesta korjailusta hän ei innostu.

– Tähän tuli joskus kaveri, joka oli kovasti liimannut kenkää. Sanoin, että eiköhän sovita kirjallisesti, ettei sotkeuduta toistemme töihin. Hän sanoi, että anna kynä ja paperia.

– Sen jälkeen olen aina pyytänyt kuittauksen, kun joku on puuttunut minun töihini, Kainulainen kertoo ja viittaa seinälle.

Siellähän ne kuittaukset ovatkin edelleen seinällä.

"Kovasti kun tingit niin joudun antamaan vitosen"

– Ui, taitee maksava asiakas tulla! Kainulainen huomaa.

Kello kilahtelee, kun paikalla käy muutama asiakas. Kysellään avainasioita (hinta on kuulemma 648,70 euroa plus alv, mutta putoaa siitä aika lailla), kaivataan vetoketjun korjausta. Kainulainen nappaa käteensä pihdit ja nips, valmista on.

Asiakas kysyy hintaa.

– Kiitos käynnistä ja tervetuloa uudestaan. Oikein kovasti kun tingit niin joudun antamaan vitosen, Kainulainen vastaa naama peruslukemilla.

Lue myös: Lahtelainen Mira Nieminen halusi kohottaa kuntoaan, mutta päätyikin body fitnessin SM-kilpailuihin
 

Kainulainen kertoo joskus lasketun, että kunnassa pitäisi olla 15 000 asukasta, jotta suutarintöillä eläisi. Asikkalassa väkeä on tästä reilu puolet, noin 8 000 henkeä.

Asiakkaita käy kauempaakin: Lammilta, Kouvolasta, Padasjoelta. Kesäisin kenkiään tuovat korjaukseen mökkiläiset, ja omat lapset tuovat vanhemmilla käydessään usein mukanaan kassillisen kenkiä.

Silti suutari taitaa tehdä työtään rakkaudesta lajiin.

– Tässä näkee kaikenlaista kengänkuluttajoo. Tykkään työstä ku hullu hutusta, ja se varmaan näkyy sinne tiskin toisellekin puolelle, Kainulainen sanoo.

Huonekaluja valokuvien perusteella

Suutari Kainulainen asuu vaimonsa kanssa tietysti vanhassa suutarin talossa. Kainulainen kertoo, että pajalla tuli käymään rouva, joka suunnitteli muuttoa pois Vääksystä. Kainulaiset lähtivät katsomaan taloa, joka tuntui omalta ennen kuin he ehtivät edes autosta nousta.

1920-luvulla rakennettua taloa on rempattu niin, ettei alkuperäistä ole enää lainkaan – ellei kesäkeittiön piippua lasketa, Kainulainen virnistää.

Talossa on myös Kainulaisen itse tekemiä huonekaluja.

– Emäntä kierteli katsomassa juhlapaikkoja ja valokuvasi huonekaluja, että pitäisi saada tällainen, Kainulainen kertoo.

– Minä tykkään puun kanssa leikkiä. Voin sanoa että noin 10-vuotiaasta lähtien oon kantanut jonkinlaista teräasetta aina taskussa.

Vielä myös kenkien korjaaminen jatkuu, vaikka eläke tuokin turvaa.

– Varmaan jatkan niin pitkään kuin jaksan hilautua tänne, hän sanoo.

– Velat on maksettu ja kolme pentua saatu potkittua pihalle. Kaksi immeistä tarvii ihmeen vähän.

Suutari

Pauli ”Putte” Kainulainen

Pitää Asikkalan Vääksyssä Suutarin Kuluma -liikettä, johon tuli yrittäjäksi vuonna 1991.

Kotoisin Savonlinnasta, missä aloitti suutarin työt. Työskenteli sitä ennen tehtaassa ja konevuokraamossa.

Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme aikuista lasta.

Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi