Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Voimalaitoskätilö Esa Tepponen vetää toistamiseen lahtelaista suurhanketta - maailmaa kiertänyt mies haluaa nyt kotiuttaa lapsensa Suomeen

Lahti Energia tarvitsi projekti-insinööriä uudelleen. Esa Tepposen uralla on ollut monia käänteitä, Bulgariassa oli hengenlähtökin lähellä.

Esa Tepposella on näköalatyöpaikka Kymijärven voimalassa. Kuva: Sami Lettojärvi

Esa Tepposen käsien läpi on kulkenut paljon lahtelaista rahaa: nopeasti laskien noin 340 miljoonaa euroa. Kaikki se on käytetty tälle tontille eli Kymijärven voimalaitoksen alueelle. Rahan näkyvimmät kohteet ovat kaksi uutta savupiippua, paljon kuljettimia pihan poikki ja neljä isoa polttoainesiiloa.

Lopputulos on, että lahtelaiset ja hollolalaiset saavat nauttia kaukolämmöstä, joka on tuotettu lajitellulla energiajätteellä ja nyt myös metsähakkeella. Nämä lämmönlähteet otettiin käyttöön kahdessa hankkeessa, jotka nimettiin lyhenteillä Kyvo II ja Kyvo III. Tepponen on ollut kätilönä eli hankepäällikkönä molemmissa, viimeksi maaliskuusta lähtien.

– Ei näitä voimalaitoksia kyllä kukaan yksinään rakenna. Lahdessa minulla on ollut ilo tehdä työtä osaavan ja motivoituneen työyhteisön kanssa, Tepponen sanoo.

Kaikenlaisten hankkeiden vetäminen on energia-insinöörille tavallinen toimenkuva, mutta Tepposen elämä ei muuten ole ollut kovin tavallista. Viime kuukaudet ovat olleet erityisen rankkoja, sillä niihin sisältyy avioero, muutto Atlantin yli ja kahden lapsen yksinhuoltajuus.

Kymijäven voimala-alueella on uusi yksikkö, joka erottuu ruosteenvärisestä piipusta. Kuva: Sami Lettojärvi

Töitä kymmenissä maissa

Mutta ihaillaanpa hetki Lahden vihreitä maisemia noin 40 metrin korkeudelta. Samalla voi kummastella ruostuvaa uutta piippua, jonka ruostepinta kuulemma kuuluu asiaan. Myöhemmin siihen voi heijastaa valoshown, lupaa Tepponen. Hän esittelee myös hätätikkaita, joilla voi laskeutua piipun pintaa pitkin alas. Siihen ei nyt aika eikä uskallus riitä, joten laskeudumme alas hissillä.

Kiinan tehokkuus oli suorastaan pelottavaa. Esa Tepponen

Hakevoimalan työmaalla työskenteli parhaimmillaan toukokuussa noin 500 työntekijää. Nyt on menossa loppusuora noin 150 tekijän voimin. Valmista pitää olla helmikuun alussa. Sen jälkeisestä elämästä Tepponen ei vielä tiedä, mutta Lahti olisi hänelle mieluinen asuinpaikka.

– Olen tehnyt myyntityötä 50 maassa ja asunut kuudessa. Niitä ei enää tarvitse nähdä.

Lähes kohtalokas käärme

1990-luvun alussa työmaana olivat juuri avautuneet Itä-Euroopan maat. Nuori myynti-insinööri kauppasi voimaloihin länsiteknologiaa.

– Opin, ettei pidä aliarvioida ihmisiä. Itä-Euroopassa oli paljon tietämystä asioista, vaikka he eivät olleet niitä itse nähneet.

– Siihen aikaan bisneskumppaneista tuli ystäviä. Istuttiin pitkää iltaa. Ei sellaiseen ole enää aikaa.

Bulgariassa oli hengenlähtö lähellä, kun käärme puri ja Tepponen yritti puhdistaa puremakohtaa puukolla. Siitä seurasi verenmyrkytys.

Paikallisessa sairaalassa olisi ollut tarjolla lääkepiikki, mutta sairaalan ja lääkärin likaisuus hirvittivät – sekä se, oliko tarjottu neula steriili. Liikekumppanit tarjosivat vaihtoehdoksi votkaa, siis sisäisesti nautittuna. Lopulta pelastus oli paluu Pariisiin ja länsilääkärin luo.

Kiina muuttui vauhdilla

Kiinassa Tepponen vieraili opiskelijana vuonna 1986 ja asui maassa 20 vuotta myöhemmin.

– Kaikki oli muuttunut.

Kiinassa häntä ihmetyttivät ihmisten hurja työmoraali ja työmaiden suorastaan pelottava tehokkuus.

– Kun voimala rakennettiin, valtio rakensi sille myös sataman ja moottoritien.

Vastakohtana Kiinan järjestykselle, Indonesiassa kulkeminen oli sadekaudella vaikeaa.

Maailmalla kiertämisen sijaan hän haluaa nyt pysyä Suomessa ja opettaa 7- ja 9-vuotiaat poikansa ajamaan polkupyörillä, uimaan järvessä sekä selittää heille, mikä on järvi.

– Pojat ovat asuneet suurkaupungissa, Montrealissa, Kanadassa. Siellä oli vain joki, eikä siinä ruuhkassa voinut ajaa pyörillä.

Hakevoimalan polttoaine tuodaan rekolla. Kuva: Sami Lettojärvi

Uudelleen Lahteen

Tepponen tuli Kanadasta Suomeen maaliskuussa, kun häntä pyydettiin ottamaan vetovastuu keskeneräisessä voimalahankkeessa. Edellinen pesti Lahdessa eli Kyvo II kesti vuodet 2009-2012.

Pojat tulivat perässä kesäkuussa, kun Kanadan koulujen lukukausi oli päättynyt. Lisämausteita perhe-elämään tuo se, että poikien äiti on kotoisin Indonesiasta, mutta jäi nyt asumaan Kanadaan. Tämä kuvio saattaa vielä muuttua, mutta nyt isä ja pojat koettavat sopeutua uuteen elämäänsä Suomessa. Lasten pitää nyt opetella myös isänsä äidinkieli.

Esa Tepponen ei pelkää korkeita paikkoja (harrastuksena liitovarjoilu) eikä nopeita käänteitä moottoripyörän selässä, ja romantiikkakin on tuttua musiikki- ja lauluharrastuksen myötä. Nämä ehkä selittävät nopeaa tapahtumaketjua indonesialaisella voimalatyömaalla, jossa Tepponen ja hänen työtoverinsa huomasivat viihtyvänsä hyvin yhdessä. Vuosi oli 2008 ja projekti jo päättymässä.

– Tammikuussa 2009 menimme naimisiin, ensin Indonesiassa ja toisen kerran Espoossa.

Aiemmin Tepponen oli ollut Suomessa naimisissa nuoruuden rakkautensa kanssa.

Uuden vaimon perässä tuli myös hänen pikkusiskonsa, tuohon aikaan noin kahdeksanvuotias.

– Isä oli kuollut eikä hänen äitinsä pystynyt häntä elättämään.

Lahti Energia työllistää Esa Tepposen ainakin helmikuuhun. Kuva: Sami Lettojärvi

Suomen maahanmuuttopolitiikka ei kuitenkaan salli tällaista sisarusten yhdistämistä.

– Poliisi soitti marraskuussa ja sanoi, että tytöllä on kaksi viikkoa aikaa poistua maasta.

Seurasi pitkä, monipolvinen ja kallis selvitystyö, jonka lopuksi vaimo määrättiin sisarensa huoltajaksi. Vuonna 2012 Lahden Kyvo II oli valmis ja Tepposen piti miettiä seuraavaa askelta.

– Olisin halunnut jäädä Lahteen, mutta Suomen maahanmuuttoviranomaisten toiminta otti päähän.

Niinpä kolmelapsiseksi kasvanut perhe pakkasi tavaransa ja muutti Kanadaan seuraavan työtarjouksen perässä. Montreal on ranskankielinen provinssi, mutta onneksi Tepponen oli oppinut ranskaa jo aiemmin asuessaan nuorena Pariisissa ja Belgiassa.

– Mitään kielikurssia en ole käynyt, mutta Siperia opettaa.

Kolme työmaata eri puolilla Kanadaa vei perheenisää pitkiksi ajoiksi pois kotoa ja lopulta eron myötä kokonaan erilleen perheestä.

– Kun Lahdesta tarjottiin taas töitä, olin kiinnostunut.

Tällä kertaa Suomen maahanmuuttoviranomaiset saavat pelkkää kiitosta: Suomen ja Indonesian kaksoiskansalais-pojat saivat pikavauhtia Kela-kortit ja toinen heistä sai nopeasti hoitoa sairauteensa.

Poikien äiti ja hänen sisarensa jäivät ainakin toistaiseksi Kanadaan.

Mutta vielä katse vihreään taivaanrantaan: Esa Tepposen kädenjälki näkyy Lahdessa vielä vuosikymmeniä.

– Näillä voimaloilla varmistetaan puhtaan energian saanti tulevaisuudessakin. Lahti Energia on todella vihreä yhtiö.

Kenen henkilön haastattelun sinä haluaisit lukea? Ehdota meille haastateltavaa osoitteeseen teema@ess.fi.

Kuka?

Esa Tepponen

Syntynyt vuonna 1962 Kotkassa.

DI Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta.

Työmaat voimaloiden ja sellutehtaiden rakennushankkeissa ympäri maailmaa.

Vuosina 2009-2012 Lahdessa vetämässä Kyvo 2 eli energiajätevoimalan rakentamista.

Uudelleen Lahteen 2019.

Eronnut, kaksi alakoulukäistä poikaa.

Harrastuksia muun muassa karaoke, purjehdus, golf, vanhat Volkswagen-autot.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi