Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Vasta kolmas ura toi lahtelaiselle viiden lapsen äidille Katikeesia Hertsille sen, mitä hän oli kaivannut

Hertsi teki kaksi yliopistotutkintoa ja töitä opettajana, toimittajana ja yrittäjänä. Sitten hänestä tuli pappi. Se oli iso identiteettimuutos. "Ihmiset tulevat juttelemaan, vaikkapa kaupassa. Joskus sukelletaan hetkessä todella syvälle."

Katikeesia Hertsi aloitti syyskuun alussa tuomasmessujen vastuupappina. Syksyn ensimmäinen tuomasmessu on sunnuntaina 29.9. Kuva: Katja Luoma

Joskus pitää etsiä kauan, ennen kuin löytää oman tiensä ja intohimonsa.

Lahtelainen Katikeesia Hertsi on kulkenut pitkän polun papiksi.

Tavallaan hän on kuin malliesimerkki tulevaisuuden ammatinvaihtajasta – ihmisestä, jolle yksi koulutus ja ura ovat aivan liian vähän. Toisaalta hän on poikkeus: hänen entiset ammattinsa – opettaja ja toimittaja – ovat elinvoimaisia, niitä teknologia ei ole kadottanut mihinkään.

Hertsi ei ole vaihtanut alaa yt-kierrostenkaan takia, vaan siksi, että työstä on puuttunut palo.

– Ennen minua vaivasi tunne siitä, ettei työssä ollut tärkeää ydintä.

Vain nuorimmainen ollut päiväkodissa

Opiskelusta tuli Hertsille jo varhain intohimo, joka on kulkenut rinnalla kaikkien urakäänteiden ja myös äitinä kasvamisen rinnalla. Katikeesia Hertsillä ja hänen miehellään Juha Hertsillä on iso perhe: viisi lasta syntyi vajaan kahdeksan vuoden aikana 1987–1995.

Katikeesia Hertsi ei ollut vielä ehtinyt töihin tai opiskelemaan, kun esikoinen syntyi, mutta seuraavien kolmen lapsen aikana hän opiskeli suomen kielen maisteriksi.

– Olin aloittanut opettajan työt, kun odotin kuopustamme, jonka syntymän jälkeen olin kotona kolme viikkoa. Sen jälkeen jatkoin opetustyötä, tosin lukujärjestyksessäni oli vähän tunteja, eikä edes joka päivälle. Kotona auttoi ihana lastenhoitaja.

Hertsi ei halua esiintyä superäitinä, vaan mainitsee useasti miehensä ja sen, että vastuuta kotona on jaettu.

– Olemme mieheni kanssa aina ajatelleet, että lapset ovat niin tärkeitä, että yritämme olla mahdollisimman paljon heidän kanssaan ja myös hankkia kotiin lastenhoitoapua. Lapsista ainoastaan nuorimmainen on ollut päiväkodissa.

Pankista lainaa opintoja varten

Opettajan työssä Hertsi piti kovasti oppilaistaan, mutta se jokin puuttui, eikä vakituisia virkojakaan ollut tarjolla. Niinpä hän päätyi Lahden Radioon työkokeiluun ja vaihtoi media-alalle.

– Olin kaksi vuotta radiossa, minkä jälkeen pääsin Uuteen Lahteen toimittajaksi ja sieltä Nastola-lehden päätoimittajaksi.

Toimittajan työ oli antoisaa ja mielenkiintoista, mutta edelleen se jokin puuttui.

– Muistan, että kävin tauoilla haukkaamassa happea – tai kulman takana rukoilemassa.

Teologian maisteriopintoja suorittaessaan Katikeesia Hertsi pohti, kelpaako papiksi. Kuva: Katja Luoma

Hertsi aloitti uudet opinnot. Tässä vaiheessa hän oli jo jättänyt toimitusarjen ja työskenteli Lahden yliopistokeskuksen viestinnässä ja myöhemmin myös yrittäjänä.

– Opiskelin viestintää, psykologiaa ja teologiaa avoimessa yliopistossa. Suoritin kaikki tarjolla olevat teologian kurssit. Sitten päätin katsoa, pääsisinkö jatkamaan teologian opintoja Helsingin yliopistoon.

Kun opiskeluoikeus varmistui, piti keskustella perheen kanssa. Elettiin syksyä 2010 ja kotona asui vielä neljä lasta.

– Teimme sellaisen ratkaisun, että haimme pankista lainaa sen verran, että se kattoi loven, joka syntyi puolentoista vuoden opiskeluistani.

Kelpaanko, olenko riittävä?

Teologian maisteriopintojen aikana Hertsillä oli jälleen uutta pohdittavaa. Hän mietti, kelpaisiko papiksi.

– Pohdin kovasti, olinko riittävä ja kelvollinen. Sitten ajattelin, että jos saan papin työtä, niin palvelen Taivaan Isää niin hyvin kuin pystyn.

Piispa Seppo Häkkinen vihki Katikeesia Hertsin papiksi Mikkelin tuomiokirkossa seitsemän vuotta sitten. Työt Kuusankosken seurakuntapapin sijaisena alkoivat.

– Pappeus oli iso identiteettimuutos. Kun kuljen panta (papinkaulus) kaulassa, olen palveluksessa. Ihmiset tulevat aika paljon juttelemaan, vaikkapa kaupassa. Joskus sukelletaan hetkessä todella syvälle, mutta aika moni haluaa vain vaihtaa muutaman sanan. Sekin on tärkeää: pappi voi olla myös arjessa keskustelukumppani.

Saarnastuolissa ymmärtää pienuutensa

Kuusankosken papinsijaisuuden jälkeen Hertsi sai töitä Kouvolasta, jossa hän toimi pappina viisi vuotta.

– Sain siellä vastata rippikouluista. Se oli hyvin antoisaa.

Ainoa asia, joka kaihersi Hertsin omaatuntoa Kuusankoskelle ja Kouvolaan kulkemisessa, oli ympäristön kuormitus. Tunnin matka taittui usein omalla autolla.

– Tästäkin syystä olen hyvin iloinen, että sain aloittaa työt Lahdessa. Tietysti nyt on myös haikeutta ilmassa.

Hertsi aloitti Keski-Lahden seurakunnan kappalaisena ja tuomasmessujen vastaavana pappina tämän kuun alussa. Syksyn ensimmäinen tuomasmessu on huomenna.

– Tuomasmessu on matalan kynnyksen ja kevyemmän musiikin messu, jossa on paljon tilaa myös omalle rukoukselle.

Ristinkirkko on Hertsin kotikirkko, jossa hän on päässyt ripille ja jossa omat lapset ovat käyneet pyhäkoulussa. Täällä hän on myös istunut yksin kirkon penkissä lukemattomia kertoja - päiväsaikaankin. Kuva: Katja Luoma

Astumme Ristinkirkon pienestä sivuhuoneesta kirkkosaliin. Hertsi huokaisee kiitollisena. Tämä sali on hänen kotikirkkonsa, täällä hän on päässyt ripille, täällä lapset ovat käyneet pyhäkoulussa, täällä hän on istunut lukemattomia kertoja penkissä – myös päiväsaikaan, tyhjässä kirkossa yksin.

– Täällä olen saanut sielulleni hoitoa.

Saarnastuoliin hän ei ole vielä kiivennyt, mutta senkin aika koittaa pian.

– Siellä ymmärtää, kuinka pieni on.

"Tätä työtä ei tehdä yksin"

Papin työ on paljon muutakin kuin kirkossa saarnaamista ja kirkollisten toimitusten hoitamista.

– On paljon keskusteluja, usein pääsee hyvin lähelle ihmistä. Vaitiolovelvollisena pappi on monelle turvallinen keskustelukumppani.

Pappi joutuu usein myös kriisin, surun ja lohduttomuuden keskelle. Miten se vaikuttaa jaksamiseen?

– Minä en tee tätä työtä yksin. Jumala on läsnä, vaikkei ehkä aina siltä tunnu. Tehtäväni on muistuttaa, että meitä rakastetaan.

– Me olemme myös kaikki keskeneräisiä. Tämän muistaminen voi olla lohdullista monelle.

Me olemme myös kaikki keskeneräisiä. Tämän muistaminen voi olla lohdullista monelle. Pappi Katikeesia Hertsi

Kirkko instituutiona on yllättänyt Hertsin.

– Tämä on vieläkin hienompi yhteisö kuin olin ajatellut. Täällä tapahtuu niin paljon hyvää – on diakoniatyötä, lasten kerhoja, hienosti hoidettuja hautausmaita ja rippikouluja – ja yli 80 prosenttia ikäluokasta käy rippikoulun.

Pappeus ei ole vienyt Hertsin intoa opiskeluun. Hän aloitti laulutunnit heti papin työn aloitettuaan ja on suorittanut muun muassa pastoraalitutkinnon, joka syventää uransa alkuvaiheessa olevan papin tietoja ja taitoja.

– Olen todella kiitollinen siitä, että olen nyt saanut opiskella työaikanakin.

Papilla ei tosin ole työaikaa, on vain vapaapäiviä, ja Hertsin kalenterissa on vapaa viikonloppu vain kerran kuukaudessa. Silloin on enemmän aikaa perheelle.

–  Eniten nautin siitä, kun saan olla perheen kanssa, kotosalla tai jossain muualla. Kyläreissut lasten koteihin ovat ihan parhaita.

Kynttilä on rukouksen merkki. Katikeesia Hertsin tavallisin rukous läheisille ja seurakuntalaisille on siunauksen toivotus. Ihmiskunnalle hän rukoilee yhä enemmän rakkautta. Kuva: Katja Luoma

Katikeesia Hertsi kävelee saarnastuolin lähelle ja sytyttää rukouskynttilän.

– Tavallisin rukoukseni läheisille ja seurakuntalaisille on siunauksen toivotus. Jumalan siunaus pitää sisällään sellaista hyvää, mihin ihminen ei pysty ja mitä ihminen ei osaa ajatella. Jos jollakulla on vastoinkäymisiä, pyydän hänelle rukouksessani voimaa ja asioiden parhain päin kääntymistä. Samalla kiitän perheestä ja kohtaamisista seurakuntalaisten kanssa.

Entä jos pitäisi rukoilla ihmiskunnan puolesta?

– Ihmiskunnalle rukoilen yhä enemmän rakkautta. Rohkeutta ottaa rakkautta vastaan ja jakaa sitä eteenpäin. Jos annamme tilaa Jumalan rakkaudelle tässä maailmassa, osaamme huomioida ja arvostaa itseämme, toisiamme ja myös ympäristöä.

Kuka?

Katikeesia Hertsi, 52

Syntynyt Lahdessa, kävi seurakunnan lastentarhaa Okeroisissa, vuoden Kärpäsen kansakoulua ja steinerkoulua Lahdessa. Ylioppilaaksi 1986 Lahden yhteiskoulun iltalinjalta.

Vietti opintovuoden Up with People -ryhmän mukana maailmalla.

Valmistui äidinkielenopettajaksi 1994. Teki opettajan, toimittajan ja viestintäyrittäjän töitä useiden vuosien ajan.

Valmistui teologian maisteriksi 2012 ja vihittiin papiksi samana vuonna. Työskennellyt pappina Kuusankoskella ja Kouvolassa.

Syyskuun alusta Keski-Lahden seurakunnan kappalainen ja tuomasmessujen vastuupappi.

Perheeseen kuuluu aviomies Juha Hertsi, Päijät-Hämeen liiton aluekehityspäällikkö sekä viisi aikuista lasta.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi