Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Lahtelainen Marja Äystö kiidätettiin kolmekymppisenä psykoottisessa tilassa sairaalaan, mutta silti oman tyttären mielen järkkyminen tuli hänelle yllätyksenä

Namu-koira on Marja Äystön paras terapeutti. Kaksikko on käynyt jo kahdestaan lenkillä. Kuva: Katja Luoma

Lahtelainen Marja Äystö myöntää jännittävänsä ensi viikon keskiviikkoa. Silloin hän on Heinolassa kokemuskahvilassa kertomassa omaisen näkökulmasta miltä tuntuu, kun läheisellä on mielenterveysongelmia.

– Olen aika herkkä, ja saatan omaa tarinaa kertoessani itkeä. Se ei kuulemma haittaa, hän sanoo.

Kokemuskahvila on yksi Päijät-Hämeen mielenterveystyön tuki Miete ry:n työmuodoista, jossa Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFam on mukana yhteistyökumppanina. Äystö lähti mukaan FinFamin toimintaan kahdeksan vuotta sitten, kun hänen tyttärellään todettiin kaksisuuntainen mielialahäiriö ja tytär joutui sairaalahoitoon.

– Se tuli koko meidän perheelle täytenä yllätyksenä, kukaan ei odottanut sellaista.

Äystö sai FinFamin kautta apua ja tukea. Aluksi hän kävi viisi kertaa yksilötapaamisissa, joiden vetäjä suositteli hänelle vertaisryhmiä. Sen jälkeen hän on tehnyt paljon vapaaehtoistyötä mielenterveysasioiden parissa ja aloittaa nyt myös kokemusasiantuntijana.

Ensimmäisenä näkövammaisena Lahden kansanopistoon

Helsingissä sokeana syntynyt Marja Äystö on elänyt vaiherikkaan elämän. Lapsuuden perheeseen kuului vanhempien lisäksi kaksi isosiskoa. Marja oli perheen ainoa näkövammainen.

Sokeana syntynyt Marja Äystö nautti opiskelusta näkevien parissa Lahden kansanopistossa. Kuva: Katja Luoma

– Minulla oli ihanat vanhemmat, mutta varsinkaan äitini ei koskaan sopeutunut siihen, että voisin pärjätä ilman apua. Hän halusi minulle aina saattajat koulun portille.

Käytyään kymmenen vuotta sokeiden koulua ja kaksi vuotta näkövammaisten ammattikoulua, Marja Äystö muutti Lahteen, sillä hän pääsi ensimmäisenä näkövammaisena opiskelemaan Lahden kansanopistoon. Pääsyynä oli halu päästä itsenäistymään vanhempien hoteista.

– Kansanopiston rehtori epäili aluksi, etten pärjäisi vanhassa rakennuksessa, joten minut otettiin sisään koeajalla. Näytin kaikille, että pärjäsin.

Opistovuoden jälkeen Äystö pääsi suoraan töihin ja hän työskenteli 17 vuotta Lahden kaupungin puhelinvaihteessa. Hän nautti työstään kovasti. Kun puhelinvaihde muuttui atk-pohjaiseksi, Äystö ei pystynyt hoitamaan tehtäviään virheettömästi ja lopetti työt. Hän haaveili myös perhepäivähoitajan ammatista ja kävi työkokeilussa päiväkodissa, mutta ei saanut niiden kautta työtä.

– Muuten näkövammaiset hyväksytään nykyään hyvin, mutta työllistyminen on hankalaa, hän harmittelee.

Kaikesta voi selvitä

Äystöllä on omakohtaisia kokemuksia mielenterveysongelmista. Kolmekymppisenä hän sairastui vakavaan masennukseen, ja hänet vietiin psykoottisessa tilassa sairaalaan. Siellä hän ei pitkiin aikoihin pystynyt puhumaan tai liikkumaan.

– Elämässäni oli tapahtunut paljon asioita, joita ei koskaan käsitelty. Olen käynyt vuosia terapiassa ja saanut paljon hyvää hoitoa. Niiden ansiosta olen nyt tässä.

Lue myös: Punainen skootteri ja tuhansia kuvia vesipisaroista – tällä reseptillä Pirjo Uimonen pääsi pois synkkien ajatusten kierteestä
 

Kun oma tytär sairastui, äiti syytti itseään, koska ei ollut huomannut mitään. Perheessä itkettiin monet itkut ja kyseltiin, miksi näin piti tapahtua. Hoitoalalla opiskellut tytär ei aluksi halunnut myöntää sairastumistaan. Toipuminen alkoi, kun hän ymmärsi ottaa ammattilaisten apua vastaan. Myös perheen toisella tyttärellä on myöhemmin diagnosoitu keskivaikea masennus.

Marja Äystö haluaa olla äitinä kannustava ja kuunteleva, mutta hän korostaa, että sairastuneen pitää tehdä töitä.

– Toivottomalta näyttävästä tilanteestakin voi selvitä, jos saa hyvää hoitoa ja haluaa parantua. Tietysti minulla on huoli nuortemme tulevaisuudesta. Haluan nähdä, että tyttäremme pystyvät huolehtimaan itsestään, saavat mieluisat työt ja perustavat perheet.

En kuormita ystäviäni

Yksi mielenterveysomaisten ongelmista on oman roolin vaihtuminen. Sairastuneen tilanne pitää ottaa vakavasti ja kuunnella huolia, mutta terapeuttia ei pidä leikkiä.

– Esimerkiksi masentuneen oloa ei saa vähätellä. Jos sairastunut haluaa puhua, häntä voi kuunnella ja sanoa omia mielipiteitään, mutta valmiita ratkaisuja ei aikuiselle voi tyrkyttää. Sairastuneen pitää tehdä omat päätöksensä, Äystö sanoo.

Monet omaisista eivät osaa tai halua etsiä apua itselleen. Äystö ei kuulu tähän ryhmään.

"Kesti kauan ennen kuin uskalsin puhua ihmisille mielenterveysongelmista. Sen jälkeen oloni on helpottunut", Marja Äystö sanoo. Kuva: Katja Luoma

– Minä en todellakaan jää näiden asioiden kanssa yksin, vaan olen aina etsimässä terapeuttia. En halua kuormittaa omia ystäviäni näillä huolilla eikä kaikille ihmisille voi edes puhua mielenterveysongelmista. Ammattilaiset ja vertaistuki ovat parempia vaihtoehtoja.

Kokemuskahviloissa ja muissa vertaistukiryhmissä Äystö aikoo puhua myös jaksamisen rajoista. Hän tiedostaa kuormittavansa itseänsä usein liikaa, koska haluaa auttaa monia erityisesti mielenterveysasioissa. Nykyään Äystö puhuu omista ja perheensä mielenterveysongelmista avoimesti, eikä enää pelkää leimautumista.

– Se prosessi kesti kauan, mutta olo on nyt helpottunut.

Halu pysyä kasassa

Ikuiseksi suorittajaksi itseään kuvaileva Äystö lupaa, ettei hän aio kokemuskahvilassa kertoa sairaskertomustaan, vaan tarkoituksena on tukea muita ja houkutella kenties uusia vapaaehtoisia toimintaan mukaan. 67-vuotias nainen ei koe itseään ollenkaan vanhaksi. Hän ei ehdi vanheta, koska perheen tyttäret ja yksivuotias Namu-koira pitävät hänet vauhdissa.

– Haaveilen pysyväni kasassa ja terveenä. Joskus olisi kiva päästä yksin, miehen tai koko perheen kanssa lomalle.

Kenen henkilöhaastattelun sinä haluaisit lukea? Ehdota meille haastateltavaa osoitteeseen teema@ess.fi.

Chimene Bavard
chimene.bavard@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi