Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Ujostuttaako? Opintojen alussa kannattaa tsempata, vaikka jännittäisi

Jos opintojen tai koulun alussa uusiin ihmisiin tutustuminen ujostuttaa, kannattaa muistaa, että muutkin ovat samassa tilanteessa.

Yksinäisyyttä kokee usein noin 4–10 prosenttia korkeakouluopiskelijoista. Kuva: Andrey Popov / Mostphotos

Korkeakoulujen syyslukukauden alussa moni tuore opiskelija hermoilee uuden edessä. Millaista opiskelu on, ja löytyykö kavereita? Entä jos on itse ujommanpuoleinen?

Nyyti ry:n kehittämispäällikkö, psykologi Elina Marttinen lohduttaa, että aluksi kaikkia jännittää. Hän kannustaa ylipäätään vuorovaikutukseen sen hankaluudesta riippumatta.

– Tosi tärkeä pointti on koulun aloitusvaihe, kun ryhmät ovat syntymässä. Vaikka siinä kohdassa ahdistaa, jännittää, pelottaa ja ujostuttaa hirveästi, pitäisi löytää rohkeuksia mennä mukaan, hän sanoo.

4–10 prosenttia usein yksinäisiä

Uusia tilanteita tulee muillekin kuin ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Tilanne voi muuttua vaikkapa kesäloman jälkeen, kandivaiheesta maisteriopiskelijaksi siirtyessä tai vaikka amk-harjoittelun aikana tai jälkeen.

– Jos yksinäisyyden kokemusta on ollut historiassa, se voi syksyllä aktivoitua, vaikka menisi vanhaan mukaan, Marttinen sanoo.

Yksinäisyyttä kokee usein noin 4–10 prosenttia korkeakouluopiskelijoista, selviää vuoden 2016 korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksesta.

Yhteisölläkin on roolinsa

Marttinen painottaa myös yhteisön roolia yksinäisyyden estämisessä. Esimerkiksi opettaja voi jakaa opiskelijat ryhmiin monella eri tavalla. Ohje "Muodostakaa ryhmiä" saa tutut ryhmittymään keskenään, kun taas ryhmien muodostaminen vaikkapa laskemalla viiteen ei jätä ketään yksikseen.

Toisaalta opiskelijayhteisöjenkin pitäisi huomioida ihmisten syrjimättömyys ja mukaan ottaminen. Marttisen mukaan yksinäisyys voi korostua esimerkiksi silloin, jos opiskelijayhteisö korostaa tietynlaista opiskelijaa. Kaveripiirien kelkasta saattavat tipahtaa esimerkiksi vanhemmat ja perheelliset opiskelijat tai ne, jotka eivät halua juoda alkoholia. Myös kielimuuri voi hankaloittaa tutustumista.

Esimiehen ja opettajan vastuu

Toisaalta uusien tilanteiden jännittäminen on tuttua muillekin kuin opiskelijoille: vaikkapa paikkakuntaa tai työpaikkaa vaihtaville. Samanlaiset ohjeet pätevät myös muissa yhteisöissä.

– Yhteisössä ei ole koskaan ainutkertainen tapahtuma, että tänne tulee joku muukalainen. Varsinkin työpaikoissa ihmiset vaihtuvat. Alut ovat varmasti aina hankalia, ja vaatii tahdonlujuutta, että pääsee mukaan, Marttinen sanoo.

Marttisen mukaan onkin tärkeää, että opettaja tai esimies huolehtii, että uusi tulokas otetaan huomioon.

Lue myös: Lahden seurakunnan perheneuvoja Jouko Vesala kannustaa pareja tanssimaan ja katsoo tosi-tv:tä – "Osasta pareista näkee heti, etteivät he onnistu"
Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi