Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Wilma Wessman ei voinut sietää Lahtea ennen kuin muutti ulkomaille – kaukana entisestä kodistaan hän huomasi, miten hyvin asiat Suomessa ovat

Oman jännityksensä Wilma Wessmanin opiskeluihin Skotlannissa tuo brexit, jonka seurauksia on lähes mahdotonta ennustaa tarkasti. Kerran hänen ystävänsä ovat jo joutuneet pelkäämään, etteivät pääse äkkieron tullessa palaamaan lomalta kotiin.

Wilma Wessman ei enää valita Suomen säästä. Skotlannin sääolot ovat sen verran kurjemmat, että ensimmäisenä hän toivoi joululahjaksi sateen ja tuulen kestävää takkia. Kuva: Ronja Koskinen

Lukiossa Wilma Wessman vihasi Lahtea ja vannoi muuttavansa ulkomaille. Suunnitelmissa oli jatkuvasti uusia reissuja ja ajatus paikallaan pysymisestä oli luotaantyöntävä.

Nyt Wessman on ollut neljä rauhallista kuukautta kesätöissä Metsäkankaan S-marketissa, viettänyt aikaa ystäviensä kanssa ja nauttinut mahdollisuudesta hengailla rauhassa satamassa ja Pikku-Vesijärven puistossa. Entinen kotikaupunki on alkanut tuppukylän sijasta tuntua juuri sopivan kokoiselta.

– Jos joku olisi sanonut minulle kaksi vuotta sitten, että puhun joskus näin positiivisesti Lahdesta, olisin nauranut enkä todellakaan uskonut.

Tähän pisteeseen on ollut kirjaimellisesti pitkä matka. Wessman lähti vuosi sitten opiskelemaan biolääketiedettä Skotlantiin Aberdeenin yliopistoon. Hän oli lukiossa vuoden vaihdossa Yhdysvalloissa, joten muutto ulkomaille tuntui luontevalta vaihtoehdolta, vaikka hän oli saanut opiskelupaikan myös Turusta. Vakavimmin harkittaviksi hakukohteiksi valikoituivat Skotlanti ja Irlanti.

– En edes miettinyt esimerkiksi Englantia korkeiden lukukausimaksujen takia. Suomessa on tarjolla niin laadukasta koulutusta ilmaiseksi, etten halunnut maksaa siitä ulkomailla.

Dunnottaren linna seisoo jylhillä jyrkänteillä, joista Wessman Skotlannissa erityisesti pitää. Kuva: Wilma Wessman

Kapuloita rattaisiin meinasi heittää historiallinen juhannusaatto vuonna 2016. Silloin niukka enemmistö briteistä äänesti maan EU-eron puolesta.

– Kun uutiset brexitistä tulivat, ajattelin ensin, että aha, suunnitelmat menivät uusiksi, Wessman muistelee.

Aberdeenin yliopisto on kuitenkin luvannut, että ennen vuotta 2021 aloittavien EU-kansalaisten opiskelijoiden ei tarvitse maksaa korkeita lukukausimaksuja. Se on merkittävä lupaus, sillä EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille biolääketieteen opinnot kustantavat tänä vuonna aloittaville 19 000 puntaa.

Pääseekö vaihtoon, pääseekö kotiin?

Brexitin vaikutukset olivat ensimmäistä kertaa konkreettinen huoli Wessmanin opiskelupiireissä maaliskuussa. Silloin maan olisi alkuperäisen ilmoituksen mukaan pitänyt lähteä EU:sta. Määräpäivä osui opiskelijoiden kevätloman ensimmäiselle päivälle, joten monet olivat lähdössä matkoille ja pelkäsivät, etteivät välttämättä pääse enää loman jälkeen takaisin maahan. Silloinen pääministeri Theresa May sopi kuitenkin lisäaikaa neuvotteluihin.

Nykyisen pääministeri Boris Johnsonin on epäilty kaavailevan äkkieroa unionista lokakuussa. Sunday Times -lehdelle vuodettujen Britannian hallituksen virallisten asiakirjojen mukaan tämä niin sanottu kova brexit tarkoittaisi, että maa tulee kärsimään polttoaine-, ruoka- ja lääkepulasta. Kyseessä ei asiakirjojen mukaan ole pahin mahdollinen skenaario vaan todennäköisin seuraus.

– Onneksi tällä kertaa olemme sentään jo maassa, jos sopimukseton ero tulee. Kaveripiirissäni kukaan ei oikeastaan jaksa stressata eron vaikutuksista, sillä niitä ei voi mitenkään tietää varmasti, Wessman toteaa.

Tällä hetkellä eniten epävarmuutta Wessmanin kaveripiirissä brexit tuo opiskelijavaihtoihin. EU:n Erasmus+-vaihto-opiskeluohjelma maksaa tukea matka- ja oleskelukustannuksiin, eikä siinä mukana olevan opiskelijan tarvitse maksaa kohdeyliopiston opiskelumaksuja.

– Tiedän monia, jotka ovat hakemassa Eurooppaan, sillä rahat eivät riitä vaihtoon ilman Erasmus-tukea, Wessman kertoo.

Tulevaisuuden haaveena kotiinpaluu

Enimmäkseen Wessman viettää Aberdeenissä kuitenkin tavallista opiskelija-arkea. Hän käy tapahtumissa, pelaa sählyä ja istuskelee ystävien kanssa sporttipubeissa. Nuoret eivät juuri hengaile kaupungilla, sillä suurin osa kaupoista menee aikaisin kiinni.

Toisin kuin Suomessa, yliopiston kampus ei ole Aberdeenin keskustassa.

– Olen alkanut kävellä paljon enemmän kuin Suomessa. Asuntolaltamme on yliopistolle ja keskustaan 20 minuutin kävelymatka, jonka kuljen päivittäin.

Hän asui viime lukukauden viiden muun opiskelijan kanssa solussa, jossa kaikilla on oma huone ja vessa. Muut tilat olivat yhteiset.

Aberdeenissä on paljon opiskelijoita ympäri maailmaa, jotka Wessmanin tapaan suunnittelevat muuttavansa valmistuttuaan takaisin kotimaahansa. Wessmanin haaveena olisi saada Suomesta harjoittelupaikka, töitä ja perustaa täällä mahdollisesti perhe.

– Suomen äitiyslomat ovat niin hyvät. Koskaan ei kuitenkaan voi tietää, mihin elämä vie tai kenet tapaa, hän pohtii.

Cairngormsin kansallispuistossa on henkeäsalpaavat maisemat. Kuva: Wilma Wessman

Pala Suomea ulkomailla

Wessman kuvailee Aberdeenia suomalaiseksi yliopistokaupungiksi ulkomailla, sillä siellä opiskelee niin paljon suomalaisia, että hän puhuu suomea päivittäin. Äidinkielen merkitys on korostunut ulkomailla asuessa.

– Suomen puhuminen on iso osa identiteettiäni, sillä käytän paljon värikästä kieltä. Vaikka puhun hyvää englantia, välillä tuntuu etten pysty ilmaisemaan itseäni yhtä hyvin kuin suomeksi, kun en keksi omia sanoja ja kuvailuja.

Välillä Wessman kaipaa Suomeen. Jo taskussa ollut opiskelupaikka Turussa on saanut hänet välillä miettimään, mitä olisi tapahtunut, jos hän ei olisikaan lähtenyt.

– Suomessa kaikki toimii. Piilolinssinestettä ei tarvitse metsästää ympäri kaupunkia, lääkäriin pääsee yksinkertaisesti, ja saa tukia ja palkalliset lomat töistä. Monien opiskelukavereideni ainoat tulot ovat vanhempien kotoa lähettämät rahat. Olen onnekas, kun saan valtiolta opintotukea.

Kolmessa maassa asuneen Wessmanin mielestä suomalaiset eivät aina osaa arvostaa kotimaataan. Jenkeissä hän tottui siihen, että paikalliset pitivät sitä maailman parhaana maana valtavista epäkohdista huolimatta. Briteissä asioiden hoitaminen voi olla byrokraattista ja perinteet kankeita. Suomessa hän on oppinut arvostamaan rauhaa, luontoa ja sosiaaliturvaa – ja Lahtea.

Onneksi palan mastokaupunkia voi ottaa ulkomaille mukaan.

– Sain juuri hienon Visit Lahti -kangaskassin. Aion käyttää sitä ylpeästi Skotlannissa.

Lue myös: Haluatko johtajaksi, nuori? Rakenna ura vuosi kerrallaan
Aberdeenin yliopiston harmaus miellyttää Wessmania. Kuva: Wilma Wessman
Wilman valinnat

Kolme parasta asiaa Skotlannissa

1. Rannikko: Rakastan Skotlannin jylhiä jyrkänteitä ja Cairngormsin kansallispuiston vaellusmaastoja.

2. Harmaus: Aberdeenissä kaikki on kiveä ja sää harmaa. Se sopii estetiikkaani, vaikka monet kyselevät, miten jaksan sitä.

3. Kokemus: On elämys opiskella omassa kansainvälisessä yliopistokuplassa, johon on muuttanut paljon kanssani samassa tilanteessa olevia nuoria.

Elina Nissinen
elina.nissinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi