Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Lahden seurakunnan perheneuvoja Jouko Vesala kannustaa pareja tanssimaan ja katsoo tosi-tv:tä – "Osasta pareista näkee heti, etteivät he onnistu"

Suhteesta loppuu happi, jos kumppanit eivät uskalla ottaa itselleen tilaa. Perheneuvoja Jouko Vesalan mielestä moni pari eroaa turhaan, sillä useimmat ongelmat ovat selvitettävissä kysymällä ja kuuntelemalla. Läheisyys ja kumppanin huomioiminen parantaa parisuhdetta.

Lahden seurakuntayhtymän johtava perheneuvoja Jouko Vesala jää eläkkeelle syyskuussa. Lähes parinkymmenen vuoden aikana hän on kohdannut satoja pareja ja käynyt pariterapiassa itsekin. Kuva: Sami Lettojärvi

– Seuraan satunnaisesti Ensitreffit alttarilla -ohjelmaa. Osasta pareista näkee heti, etteivät he onnistu ilman itseensä menemistä, Jouko Vesala sanoo.

Televisiosarjassa kaksi toisilleen tuntematonta tapaa alttarilla, sanoo tahdon ja lähtee viikon häämatkalle luomaan hyviä muistoja. Sen jälkeen iskee arki ja yhteenmuuton haasteet.

Viiden viikon yhteiselon jälkeen pariskunnan on päätettävä, haluavatko he jatkaa yhdessä. Kun kaksi maailmaa törmää, ei ole tavatonta, että molemmille iskee puolustusreaktio.

– Ohjelmassa näkee hyvin, kuinka jotkut menevät suhteessa helposti jumiin. Kumpikaan ei kuuntele ja uskalla paljastaa omaa haavoittuvaisuuttaan.

Lahden seurakunnan johtava perheneuvoja tietää perinteisempääkin tahtia edenneiden parien painivan samojen vaikeuksien kanssa.

Vesaloiden olohuoneessa on valoisaa ja katto korkealla. Vielä 50 vuotta sitten sen paikalla oli potilashuoneita. Perheneuvoja vaimoineen asuu Lahdessa Sairaalanmäellä vanhassa synnytyssairaalassa, jossa monet lahtelaiset syntyivät vuoteen 1975 asti. Jylhä kivirakennus valmistui viime vuosituhannen alussa, ja kolme vuotta takaperin se remontoitiin asuinkäyttöön.

Puolisoiden on hyvä tukeutua toisiinsa Sairaalanmäen Vuosien tuki-patsaan pariskunnan tavoin. Kuva: Sami Lettojärvi

Saman rakennuksen pohjoispäädyn synnytyssalissa 65 vuotta sitten syntyi poika, joka varttuessaan toimi ensin 21 vuotta Joutjärven seurakunnan pappina, sitten 18 vuotta Lahden seurakuntayhtymän perheneuvonnassa. Siinä välissä Vesala kouluttautui Helsingissä ensin papiksi ja myöhemmin psykoterapeutiksi.

Vaikka perheneuvonta on seurakunnan alaisuudessa, terapeuttien ovet ovat auki kaikille.

– Ei tarvitse olla minkään kirkon jäsen. Kaikki saavat tulla. Avio- ja avoparit, heterot, homot ja lesbot yhtä lailla.

Vuosittain 850 apua tarvitsevaa puolisoa Päijät-Hämeen alueelta kävelee sisään perheneuvonnan seitsemän terapeutin ovista.

Avusta ei ole haittaa

Milloin terapiaan pitäisi tulla? Ajoissa. Silloin, kun joku asia tökkii kerta toisensa perään, eikä siitä päästä eteenpäin. Vuosia kestäneen konfliktin jälkeenkään ei ole myöhäistä. Vaikeampaa vain.

Vesala sanoo monien parien yrittävän sinnitellä liian pitkään yksin, jolloin turhautuminen ja yksinäisyyden historia on kasautunut taakaksi jo vuosia ennen kuin solmua lähdetään purkamaan.

Kun pari tulee terapiaan, toinen on toisinaan jo päättänyt erota. Naiset tarttuvat puhelimeen ongelmien varhaisvaiheessa, miehet soittavat eron kynnyksellä, Vesala yleistää. Useimmat ongelmat ovat hänen mielestään selvitettävissä, jos molemmilla on tahto pysyä yhdessä ja työstää vaikeita asioita.

Parin eritahtinen erillistyminen voi olla kivuliasta, kun toinen kaipaa omaa tilaa ja toinen läheisyyttä, Vesala kertoo. Kuva: Sami Lettojärvi

Ongelmien juuret voivat olla suhdetta syvemmällä, esimerkiksi lapsuuden kokemuksissa tai aiemmissa suhteissa. Kun sen tajuaa, voi terapiassa katsoa kumppania ja huokaista helpotuksesta: vika ei olekaan sinussa, kyllä tästä selvitään.

Ulkopuolinen apu ei ainakaan huononna suhdetta. Ei silloinkaan, kun apua tarvitsee terapeutti itse.

– On vaikea olla terapeutti, jos ei ole käsitellyt omia asioitaan.

Kun Vesaloiden tytär kävi läpi myrskyistä murrosikää, vanhemmat menivät pariterapiaan.

– En ole parisuhteessani ja elämässäni terapeutti, vaan puoliso ja ihminen. Jokaisessa liitossa pitää selvittää samankaltaisia haasteita.

Vesala kehuu terapiakokemusta hyväksi. Terapeutin tehtävä on kysellä ja ohjata oikeaan suuntaan, mutta lopulta pariskunta ratkaisee itse omat ongelmansa.

Parisuhteessakin on kasvukipuja

Rakastuessaan pariskunta on erottamaton fuusio. Ajan kanssa kumpikin alkaa kaivata omaa hiekkalaatikkoa, jolla leikkiä. Tiiviin yhdessäolon jälkeen parin voi olla vaikea hyväksyä, että he ovat erilaisia ja toisistaan erillisiä yksilöitä.

Oman tilan hakeminen ja erillistyminen ovat luonnollinen osa muuttuvaa parisuhdetta, jota ilman suhteesta loppuu happi.

– Me olemme me, mutta myös minä ja sinä, Vesala muistuttaa.

Hänen mukaansa erillistymiseen liittyy kasvukipuja, aivan kuten muihinkin kehityskausiin. Uhmaikäinen etsii omaa tahtoaan ja oppii erottamaan itsensä vanhemmista, murrosikäinen etääntyy vanhemmistaan löytääkseen itsensä.

"Älä oleta, että tiedät, mitä kumppanisi ajattelee tai tuntee", Vesala ohjeistaa. Etääntyminen alkaa, kun lakkaa kysymästä, mitä kuuluu tai miksi kumppani reagoi tietyllä tavalla. Kuva: Sami Lettojärvi

Parisuhteessakin on tärkeä löytää oma itsenäinen identiteetti. Siinä sivussa voi opetella unohtamaan terapiassa usein esiin tuodut meidän ongelmat ja meidän ajatukset, sillä jokainen on vastuussa omista tunteistaan.

– Ensimmäisenä sanon ”lopetetaan me-sanan käyttö”. Kerro sen sijaan, mikä on sinun ongelmasi, mikä sinun suuttumuksesi syy? Vesala kuvaa pariterapiaa.

– Kumppania ei voi auttaa hyppäämällä hänen kanssaan samaan suonsilmäkkeeseen tai tunnetilaan.

Rakkaus ei lopu vaan puhuminen

Parisuhde, jossa ei puhuta, on palikkalaatikko, jossa kolmionmuotoiseen koloon yritetään mahduttaa neliöpalikkaa. Haluttua apua ei saa, jos sitä ei osaa pyytää, sillä pitkäkään parisuhde ei tuo mukanaan kykyä lukea ajatuksia.

Harmistus menettää voimansa, kun kumppani pysähtyy, kysyy, kuuntelee ja ymmärtää, mikä vaivaa. Jos kumppani sen sijaan mitätöi ongelman suuruutta tai lähtee ratkomaan sitä, suuttumus leimahtaa helposti uudestaan ja suuremmalla voimalla.

Vaikka tarjottu apu kumpuaisi rakkaudesta, se vain ruokkii suuttumuksen liekkiä. Turvallinen syli ja myötätunto helpottaa murheellisen kumppanin oloa enemmän kuin ratkaisu alkuperäiseen ongelmaan. Vihainen reaktio hyväntahtoiseen eleeseen turhauttaa molempia.

Erilaisiin odotuksiin ja vääriin oletuksiin kiteytyy Vesalan mukaan suuri osa parisuhteiden ongelmista. Puhumattomuus muuttuu yksinäisyydeksi, joka johtaa usein eroon.

– Ero selitetään rakkauden loppumisella ja erilleen kasvamisella, vaikka monesti kuulen, kuinka suhteessa ei vain enää tulla nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi.

Hänen tärkeimmät ohjeensa hyvään suhteeseen ovat yksinkertaisia. Kysy, kuuntele, kiinnostu, kerro itsestäsi. Ja kosketa.

– Sylissä oleminen on hirveän tärkeää.

Eläkeelle tanssijalkaa

Syyskuun alussa koittavat eläkepäivät päättävät Vesalan lähes 40-vuotisen uran Lahden seurakuntayhtymän leivissä. Terapiatyölle ei silti vielä näy loppua. Suunnitteilla on oma vastaanotto, jota hän pitäisi päivän tai pari viikossa. Iltaisin, sillä moni pari ei töiden takia pääse terapiaan, vaikka haluaisi.

– Tykkään terapiatyöstä. Se auttaa ihmisiä löytämään itsensä.

Eläkkeellä Vesalalla on enemmän aikaa harrastaa kilpatanssia vaimonsa kanssa. Kuva: Sami Lettojärvi

Eläke tuo tullessaan myös mökkeilyä Vesijärvellä saaressa ja enemmän aikaa harrastaa vaimon kanssa. Kilpatanssi vei pariskunnan mukanaan kahdeksan vuotta sitten. Kilpailuja on kerran kuussa, harjoituksia useammin. Nyt harjoittelun alla on uusi tangokuvio.

– Kilpailuihin on pakko treenata. Ei pääse laiskistumaan! mies nauraa.

Vesala suosittelee joskus tanssiharrastusta asiakkailleen. Samassa paketissa saa liikuntaa, musiikkia, läheisyyttä ja ohjenuoran parisuhteeseen.

– Vaikka kumpikin liikkuu omilla jaloillaan ja pitää itsensä tasapainossa, tanssipari pitää ottaa huomioon. Vain niin voi onnistua yhdessä.

Lahden seurakunnan perheneuvontaan pääsee ajanvarauksella. Yhteystiedot ww.parisuhdeapua.fi.

Juttua korjattu 26.8.2019 klo 11.25. Jutussa kerrottiin virheellisesti kaikkien lahtelaisten syntyneen Oikokadun synnytyslaitoksessa vuoteen 1975 asti. Synnyttäjiä hoidettiin lisäksi muun muassa Lahden yksityissairaalan synnytysosastolla vielä vuonna 1970, jolloin synnytykset siirtyivät kaupunginsairaalan uudelle synnytysosastolle. Päijät-Hämeen keskussairaalassa synnytyksiä on hoidettu vuodesta 1976.

Perheneuvoja

Jouko Vesala

Syntynyt Lahdessa 1954.

Koulutukseltaan pappi ja vaativan erityistason psykoterapeutti.

Toimi 21 vuotta Joutjärvellä seurakuntapappina.

Työskennellyt Lahden seurakuntayhtymän perheneuvojana vuodesta 2001 lähtien

Vuodesta 2005 hän on toiminut perheneuvonnan johtajana

Jää eläkkeelle tehtävästään syyskuussa 2019.

Perheeseen kuuluu vaimo, tytär ja lapsenlapsi.

Täydennä virkkeet

Perheneuvoja jatkaa lauseita

Parisuhteessa tärkeintä on myötätunto ja toisesta kiinnostuminen.

Erotessa kannattaa kannattaa selvittää, miksi liittomme päättyi näin.

Työni opetti, että aina on toivoa.

Eläkkeellä aion ottaa rennosti: iloita lapsenlapsesta, leikkiä, lukea, mökkeillä, tanssia, oleilla...

Minua huolestuttaa eriarvoistuminen.

Taiteessa arvostan aitoutta ja todellisuuden kohtaamista.

Odotan innolla, että vaimokin pääsee eläkkeelle.

Lempitanssini on hidas fox.

Sanni Laine
sanni.laine@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi