Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Ilmastoahdistukseen auttavat toiminta ja tunteiden käsittely – ja luonnossa liikkuminen

Ilmastoahdistus ei ole sairaus, vaan ymmärrettävä reaktio maailman tilanteeseen, sanoo tutkija.

Kuva: Timo Filpus

Kuudes sukupuuttoaalto, ilmastoraportit, ilmastonmuutos, nousevat lämpötilat ja sään ääri-ilmiöt – mediaa seuratessa ei ole mikään ihme, jos rinnassa alkaa tuntua epämiellyttävä möykky.

Tunteelle on nimikin: ilmastoahdistus.

Ilmastoahdistus on osa laajempaa ilmiötä nimeltä ympäristöahdistus. Se näkyy myös tutkimuksissa: Sähköyhtiö Loisteen Taloustutkimuksella tänä vuonna teettämän tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta pitää ilmastonmuutosta todellisena ja vakavana uhkana ja kaksi kolmesta on asiasta huolissaan.

Vuoden 2018 Nuorisobarometrissä kaksi kolmesta vastaajasta koki paljon tai erittäin paljon epävarmuutta tai turvattomuutta ihmisestä johtuvasta ilmastonmuutoksesta.

Kärsijöinä nuoria ja lähellä luontoa olevia

Ilmastoahdistusta on Suomessa tutkinut Helsingin yliopiston teologian tutkija Panu Pihkala. Hän muistuttaa, että merkitystä on myös sillä, millä sanamuodolla asiaa kysytään.

– Esimerkiksi maanviljelijöillä on ihan selvästi ilmastoahdistuksen oireita, mutta sitä ei sanoiteta tällä termillä, hän sanoo.

Pihkalan mukaan kyseessä on joka tapauksessa merkittävä ilmiö. Kärsijöinä korostuvat nuoret ja nuoret aikuiset, mutta ilmastoahdistusta on myös esimerkiksi sellaisilla ihmisillä, joiden elämäntapa tai ammatti tuo heidät lähelle kärsiviä ekosysteemejä: esimerkiksi ympäristötoimijat, kalastajat ja jo mainitut maanviljelijät.

Lapsenlapsen syntymä voi saada aikaan huolta

Pihkala haluaa korostaa, ettei ilmastoahdistus ole sairaus, heikkous tai virhe, vaan ymmärrettävä reaktio maailman ympäristötilanteeseen.

Se voi korostua esimerkiksi elämäntilanteissa, jotka tuovat uhan tavalla tai toisella lähelle.

– Esimerkiksi kun syntyy lapsenlapsi, mietitään, miten hän pärjää ilmastouhkakuvien maailmassa, Pihkala mainitsee.

Lue myös: Päijät-Hämeessä voi testata 1,5 asteen elämäntapaa – kotitalouksia kutsutaan mukaan kokeiluun
 

Myös ihmisen yhteiskunnallinen asema vaikuttaa siihen, ahdistaako ilmastonmuutos. Maailmalla vaikkapa köyhä ihminen saattaa asua tulvien uhkaamassa paikassa, mikä tuo ahdistuksen aiheen lähelle.

Suomessa taas ilmastoahdistus on välillisempää. Huoli korostuu ylemmillä toimihenkilöillä.

– Tulkitsen niin, että ilmastoraportti viime vuoden syksyllä ja kokemustieto säiden muuttumisesta aiheuttivat laajemman heräämisen, Pihkala sanoo.

Kieltäminenkin voi olla osa ahdistusta

Ilmastoahdistusta saatetaan helposti vähätellä.

Pihkalan mukaan vähättely voi johtua esimerkiksi siitä, että aihepiiriä on vaikea käsitellä tai hyväksyä. Niinpä ilmastonmuutoksen kieltäminenkin voi hänen mukaansa ollakin myös ilmastoahdistusta – tosin jos näin menee sanomaan ilmastonmuutoksen kieltäjälle, reaktio ei välttämättä ole positiivinen.

– Jos hyväksyy ilmastonmuutokseen liittyvät skenaariot ja tiedot, joutuu hyväksymään, että ihmiskunta on suurissa ongelmissa. Se on potentiaalisesti traumaattista tietoa, Pihkala sanoo.

– Kukapa haluaisi, että ympäristön tilanne on niin huono? On ymmärrettävää, että haluttaisiin päästä siitä poispäin, vaikka tosiasioita kohti meneminen olisi parempi.

Myös oma viiteryhmä ohjaa käytöstä – se näkyy esimerkiksi Yhdysvalloissa demokraattien ja republikaanien välisissä ajatuseroissa.

Lisäksi on vielä Pihkalan mukaan ”ihan yleinen muutosvastarinta ja muutoksen vaikeus”. Vastustusta voi aiheuttaa esimerkiksi ajatus siitä, joutuuko luopumaan itselle tärkeistä asioista.

Myös kevennystä tarvitaan

Ilmastoahdistukselle voi onneksi tehdä jotakin. Ratkaisevia asioita on Pihkalan mukaan kaksi: toiminta (esimerkiksi jollakin tavalla ympäristön puolesta toimiminen) ja tunteiden läpikäyminen.

Kun syntyy lapsenlapsi, mietitään, miten hän pärjää ilmastouhkakuvien maailmassa. Teologian tutkija Panu Pihkala

– Ilmastoahdistuksesta kärsivälle on tärkeää, ettei jää yksin, vaan saa toisten seuraa ja tukea. Myös erilaiset itsesääntelykeinot ovat tärkeitä, Pihkala sanoo.

Itselleen voi antaa luvan olla seuraamatta ilmastouutisia koko ajan.

– Voi tuntua pahalta pitää taukoja, mutta kukaan ei jaksa loputtomiin, ja burnoutin vaara vaanii. Ilmastojärjestöissäkin on herätty, että tarvitaan yhteisöllistä ilmapiirin kevennystä.

Tarvitaan myös myötätuntoa itseä kohtaan. Jo se voi auttaa, että myöntää tilanteen olevan vaikea ja koskettavan kaikkia. Suuria ja vakavia asioita pitää ehkä lähestyä vähitellen – se voi vaatia samankaltaista totuttelua kuin uutiset vakavasta sairaudesta.

Toivo ja merkityksellisyys ovat tärkeitä

Entäpä kasvatus tai media? Miten ilmastonmuutoksesta voisi puhua niin, ettei se päädy vain aiheuttamaan lisää ahdistusta?

Jotkut kasvattajat ovat päätyneet vaikenemaan.

– Sitä pidetään hyvin huonona vaihtoehtona, koska yhä nuoremmat kuulevat aiheesta. Jos tutut, turvalliset aikuiset eivät puhu mitään, se aiheuttaa lapsille oudon olon, Pihkala sanoo.

Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa lapsilähtöisyys on tärkeää. Lapselta kannattaa kysyä, mitä hän itse tietää ja tuntee asiasta. Lisäksi aikuisella pitäisi olla riittävästi paikkoja käsitellä omia tunteitaan, jottei esimerkiksi epätoivo tihku läpi lapselle puhuessa.

Mediassa puolestaan tärkeitä olisivat Pihkalan mukaan toivo ja merkityksellisyys. Uutisvirta painottuu huonoihin uutisiin, mitä kannattaa pitää esillä esimerkiksi mediakasvatuksessa.

– Tämän tiedostaminen on tärkeää, koska muuten korostuu ajatus, että kaikki menee koko ajan päin helvettiä.

Apuna on Pihkalan mukaan niin sanottu kahden tason näkeminen: huonojen asioiden lisäksi pitäisi pyrkiä näkemään myös hyvät.

Lähde luontoon

Lahden seudulta kotoisin oleva Pihkala suosittelee myös ajan viettämistä luonnossa.

– Lahden seudun luonnolla on näppärästi tehtyjä opasmateriaaleja. Lahdessa kannattaa myös muistaa se, että monet ovat jo pitkään pyrkineet tekemään Lahdesta ympäristökaupunkia. Myös Vesijärven puhdistamistoimenpiteitä voi tarkastella, hän sanoo.

Mieli

Ilmastoahdistuksen lieviä ja vakavia oireita

Ajoittaiset tai vakavat unihäiriöt ja vaikutukset mielialaan, alakuloisuus ja levottomuus, masennustilat ja kliiniset ahdistuneisuustilat.

Toimintakyvyn lasku: esimerkiksi hetkellinen lamaantuminen moraalisten valintojen edessä tai vaikeus ylläpitää toimintakykyä, kun vastaan tulee ilmastonmuutokseen liittyviä uutisia, vaikutuksia ja uhkakuvia.

Oireellinen tai pakko-oireinen käyttäytyminen. Lievempänä voi tarkoittaa esimerkiksi korostunutta tarvetta kierrättää mahdollisimman tehokkaasti, ja tämän perusteella odotetaan ilmastoasioiden kääntyvän parhain päin. Vakavana voidaan kutsua niin sanotuiksi ilmastoanoreksiaksi tai ilmasto-ortoreksiaksi.

Pahimmillaan voi johtaa itsetuhoiseen käytökseen kuten liialliseen päihteidenkäyttöön tai itsensä vahingoittamiseen.

Lähde: Panu Pihkala: Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen (Mieli Suomen mielenterveys ry)
Neuvot

Panu Pihkalan suosituksia ympäristöahdistuneelle

Älä koe itseäsi heikoksi tai epäonnistuneeksi, jos tunnet ympäristöahdistusta. Kunnioita sitä, mutta pidä sopiva etäisyys.

Älä jää yksin: etsi tai luo vertaisryhmä, jossa voi jakaa tunteita ja toimintaa yhdessä.

Toimi, mutta älä koko ajan: liika voi johtaa uupumiseen. Jos olet aktiivinen, voit myös levätä ja virkistyä hyvällä omallatunnolla.

Harjoita itsesäätelyä. Älä seuraa maailman murheita koko ajan. Ole avoin, mutta aseta myös rajoja.

Ystävysty tunteidesi kanssa ja kuuntele kehoasi. Luonnossa ajan viettäminen auttaa ympäristöahdistuksessa.

Unelmoi: Miten voisit osallistua paremman tulevaisuuden visioimiseen?

Hyväksy, että mieli on välillä apea, mutta muista kiinnittää huomiota vaikeuksien lisäksi hyviin asioihin ja toivon merkkeihin.

Lähde: ekoahdistus.blogspot.com
Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi