Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Navigoi tarkasti somesokkelossa – sosiaalisessa mediassa työ ja vapaa-aika yhdistyvät, ja lopputulos voi olla kiusallinen

Työpaikan yhteinen linja ja someohjeet auttavat vaikeissa tilanteissa. Jos esimerkiksi esimies hyväksyy yhden työntekijän kaveripyynnön, olisi syytä hyväksyä kaikki.

Kuva: Timo Filpus

Vielä kymmenisen vuotta sitten sosiaalista mediaa ei pidetty millään tavalla työelämään kuuluvana, ja Facebook työpaikalla oli pannassa. Alun perin some kuului vahvasti yksityiselämään, ja siellä jaettiin omia kuulumisia lähipiirille. Nyt se on kasvanut myös yritysten ja muiden julkisten tahojen tärkeäksi viestintä- ja markkinointikanavaksi.

Nopean murroksen jälkeen yksityiselämän ja työroolin välimaastossa voi olla vaikea navigoida.

– Somessa toimiminen on nykyään kansalaistaito. Pohjimmiltaan somessa toimivat samat hyvän viestinnän periaatteet kuin muussakin vuorovaikutuksessa, kertoo Työturvallisuuskeskuksen työhyvinvoinnin asiantuntija Päivi Rauramo.

Suhtautuminen someen voi jakaa työyhteisön

Rauramon mukaan avoimet ekstrovertit suhtautuvat usein sosiaaliseen mediaan rohkeasti ja julkaisevat siellä paljon. Introvertit puolestaan saattavat asennoitua someen työssä pidättyväisemmin, mutta toisaalta uskaltavatkin kirjallisesti ilmaista itseään rohkeammin. Joskus työpaikan ikääntyneemmät suhtautuvat someen hyvinkin epäluuloisesti. Eriytynyt käyttö saattaa luoda jakoa työyhteisössä.

– Some on kuin leipäveitsi. Kun sitä käyttää oikein, se on hyödyllinen työkalu, mutta huolimattomasti käytettynä se voi olla vaarallinen. Itse välineessä ei kuitenkaan ole mitään pahaa vaan kaikki riippuu käyttäjästä, Rauramo kuvailee.

Parhaimmillaan some auttaa yritystä saamaan näkyvyyttä ja helpottaa suoraa viestintää asiakkaiden kanssa ja työyhteisössä. Pahimmillaan sosiaalisesta mediasta voi Rauramon mukaan kuitenkin tulla kiusaamisen ja häirinnän alusta, jos työpaikan sisäiset ristiriidat leviävät julkisesti, asiakas alkaa solvata yritystä tai häiritä ja vainota työntekijää.

Some kuuluu työnantajallekin

Työnantajan vastuulle someasiat siirtyvät silloin, jos sen myötä syntyneet ristiriidat tai somessa saatu negatiivinen palaute alkavat vaikuttaa yhteisön ilmapiiriin tai vaarantavat jonkun työntekijän terveyden tai turvallisuuden.

Myös kahvipöytäjutustelu saattaa huomaamatta alkaa pyöriä sosiaalisen median ympärillä, jolloin sieltä pois jättäytyneet voivat tuntea olonsa ulkopuolisiksi.

– Työnantajan pitäisi huolehtia, että työpaikalla kaikki pääsevät työhön liittyviin keskusteluihin mukaan. On kuitenkin ymmärrettävää ja hyödyllistäkin, että ihmiset haluavat tutustua myös työkavereiden muihinkin puoliin kuin työminään. Yksi kanava tälle on sosiaalinen media, Rauramo kertoo.

Yhteinen ohjeistus selkeyttää

Sosiaaliseen mediaan liittyvissä pulmissa auttaa, että työyhteisössä on kaikille selkeä ja yhdessä sovittu ohjeistus tai linja, Rauramo kertoo. On myös tärkeää aina tehdä itselleen selväksi, milloin viestii yksityis- ja milloin työroolissa.

Esimiehen somekäyttäytyminen on erityisen merkityksellistä. Jos esimies pyytää yhtä alaistaan kaveriksi Facebookissa, samalla olisi hyvä pyytää kaikkia tai jos alainen pyytää esimiestä, hän hyväksyy tai hylkää jokaisen. Näin ei tule väärinkäsityksiä, pahaa mieltä tai syytteitä jonkun suosimisesta.

On myös hyvä olla ohjeet sellaisia tilanteita varten, joissa omaa työnantajaa kritisoidaan sosiaalisessa mediassa.

– Aina aggressiiviseen negatiiviseen palautteeseen ei kannata vastata julkisesti ja lähteä vääntöön mukaan. Silloin on tärkeää, että kaikki yrityksen työntekijät toimivat tilanteessa samalla tavalla.

Rauramon mukaan erillisiä someohjeistuksia on yleensä suurissa yrityksissä ja organisaatioissa, joissa viestintä on muutenkin tärkeää tai osa työtä. Työpaikan sisäiset someohjeet puolestaan saattavat saada alkunsa yksittäisestä tapauksesta, jonka yhteydessä huomataan, että kaikille yhteiset pelisäännöt somessa ovat tarpeen.

Yksityis- ja työelämän sekoittuminen somessa ovat Rauramon mukaan osa suurempaa murrosta, jossa työn ja vapaa-ajan rajat hälvenevät.

­– Somesta ei puhua huomioimatta esimerkiksi etätyön tuomia muutoksia, joiden myötä työ- ja vapaa-aika ovat alkaneet sekoittua.

Opettajat suojelevat yksityisyyttään

Sosiaalisesta mediasta on viidessä vuodessa tullut osa koulujenkin arkea. Lahden opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen kertoo, ettei kouluille kuitenkaan ole annettu erilisiä someohjeita.

– Koulut noudattavat kaupungin someperiaatteita. Ihmisiä kannustetaan aktiivisuuteen sosiaalisessa mediassa, mutta ketään ei velvoiteta olemaan siellä tai toimimaan tietyllä tavalla, Kilponen kuvailee.

Lahden Kasakkamäen koulun rehtori Lotta Hagströmin mukaan myöskään heidän koulussaan ei ole sovittu erikseen some-etiketistä, mutta joitain yhteisiä toimintatapoja opettajille on muodostunut.

– Opettajat haluavat suojella siviiliminää, sillä ammatti on muutenkin niin julkinen. Esimerkiksi vanhoja oppilaita ei siksi hyväksytä Facebookissa kaveriksi, Hagström kertoo.

Somessa oleminen myös kehittyy jatkuvasti. Kun opettajat esimerkiksi pohtivat vuosi sitten, mitä voivat jakaa omassa somessa koulun tapahtumista, Kasakkamäen koulu päätti perustaa oman julkisen Facebook-sivun.

Tieto edellä someen

Pohdintaa on herättänyt myös somekeskusteluihin osallistuminen. Hagström kertoo esimerkkinä somessa kuumana käyneestä keskustelusta vuosityöaikakokeilusta, jossa koulu on mukana.

– Silloin juttelimme asiasta töissä ja selvitimme faktoja. Eri mieltä sai ja saa olla, mutta keskustelua pitää lähestyä tiedon kautta. Se onnistui mielestäni hienosti, Hagström sanoo.

Jos jossain alueellisessa sosiaalisen median ryhmässä liikkuu huolta tai vääriä tietoja koulun toiminnasta, niihin ei oteta somessa kantaa vaan asiasta saatetaan lähettää koulun puolesta tiedote koteihin.

Pääasiassa sosiaalinen media on Hagströmin mukaan positiivinen asia, joka on helpottanut koulun arkea.

– Koulun sisäinen tiedotus on nykyään somessa. Se helpottaa viestintää ja pienentää kynnystä jutteluun.

Lukijoiden kokemuksia

Lukijat kertovat suhteestaan sosiaaliseen mediaan töissä

Työkavereitani on Facebookissa. Itse en kuulu sinne. Hyvin pärjään ja mistään en ole jäänyt paitsi. Joskus ihan huvittaa, kun joillakin on tarve kertoa kaikkea itsestään ja perheestään.

En hyväksy työkavereita Facebook-ystäviksi. Työpaikalla on tiukka linja siitä, että työpaikalla otettuja kuvia ei saa julkaista some-kanavissa.

Olen alalla, jossa toimitaan kuin yrittäjä ja teen vapaaehtoistöitä, joissa myös brändätään itseään. Some on luonteva osa ja omat sekä eri roolien somekanavat on jatkuvasti auki. Myös omia valmennettavia olen hyväksynyt kaveriksi. Facebook ei ole minulle muuta kuin työrooli ja kontaktien keräämistä, jos huvittaa.

Modernissa työyhteisössä somea saa käyttää fiksusti ja kertoa omasta brändistä eteenpäin. Muistan ajat, kun kännykkä oli syntiä ja lähes rangaistavaa. Siitä on tultu kauas. Silloin diginatiivina jo ihmettelin, että onpa tylsää, jos kännykästä tehdään synti.

Sittemmin olen vaihtanut alaakin ja sen ajan ”syntiset teot” ovat alkaneet tuottaa hyvin rahaa. Minulla on jo pari vuotta maksettu somettamisesta ja parhaimmat somepersoonat tienaavat satoja tuhansia. Että se siitä ”hömpötyksestä”.

Facebookissa olen hyväksynyt niin kollegoita kuin asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kavereiksi, mutta en itse pyydä. Facebookissa en juurikaan jaa työhön liittyviä asioita, uutisia tai linkkejä. Vastaavasti Linkedinissa jaan ja julkaisen pelkästään työhön ja liike-elämään liittyviä uutisia ja julkaisuja.

Pyrin pitämään LinkedIn-profiilini ammatillisena enkä pyydä kontakteiksi muita kuin henkilöitä, joiden kanssa olen ollut työn puolesta yhteydessä. Hyväksyn LinkedInissa kuitenkin myös esimerkiksi harrastusten kautta tuttujen ihmisten kontaktipyynnöt.

nainen, 50+
Sosiaalisia medioita

Some joka lähtöön

Whatsapp

Ilmainen pikaviestipalvelu, jolla monet ovat korvanneet perinteiset tekstiviestit. Sovelluksessa voi muodostaa myös ryhmiä, joiden jäsenet näkevät toistensa viestit.

Facebook

Ensimmäinen todella suosittu sosiaalisen median palvelu. Nykyään etenkin keski-ikäisten suosiossa, nuoret eivät enää juuri Facebookia käytä.

Instagram

Alunperin arkisten kuvien jakamiseen tarkoitettu sovellus, josta on nyttemmin tullut kauniin elämän esittelyn kanava. Kuitenkin monille epävirallisempi ja henkilökohtaisempi kuin Facebook.

Twitter

Mikroblogipalvelu, johon kirjoitetaan eli postataan maksimissaan 240 merkin mittaisia tekstejä. Usein tituleerattu eliitin someksi, sillä poliitikot, tutkijat ja toimittajat keskustelevat ahkerasti Twitterissä.

LinkdIn

Palvelu, jossa työntekijät ja -antajat kohtaavat. Profiilissa voi esitellä omaa osaamista, entisiä työpaikkoja ja alan kontakteja.

Elina Nissinen
elina.nissinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi