Pienen punaisen kopin seinässä lukee Kahvila Kesäretki. Paikka on hiukkasen piilossa paikallisen S-Marketin kulman takana, mutta sieltä Hartolan torikahvila kuitenkin löytyy.

Kesäkahvilaa pyörittävät Seppo ja Helga Ojanen. Heistä tuli kahvilanpitäjiä sukupolvenvaihdoksella: viime kesänä kahvilaa piti tytär Jessica Ojanen, joka on sittemmin muuttanut pois Hartolasta.

Avustajana on vapaapäivinään välillä ollut myös toinen tytär Jasmin Erola.

Kotona leivottua

Helga Ojanen kertoo, että kaikki tarjottavat ovat kotona leivottuja. Tarjolla on sekä makeita että suolaisia leivonnaisia, ja tarjonta vaihtelee päivittäin.

– Voi, sokeri ja kerma, niillä tulee maku, hän sanoo.

Lättyjäkin on tarjolla, ja niitä kuulemma kysytään melkein joka päivä. Korvapuustejakin menee yrittäjien mukaan yllättävän paljon.

Pullat ja lätyt tarjoillaan tyypilliseen torikahvilatapaan kertakäyttölautasilta, mutta sen sijaan kahvikupit ovat posliinia ja lusikat metallia. Syy on käytännöllinen: tuuli voisi kaataa paperikupissa olevat kahvit syliin.

13–16 tunnin työpäiviä

Pienen kahvilan pyörittämisessä riittää hommaa, sillä se on auki elokuun puoleenväliin asti joka päivä. Helga Ojanen kertoo tekevänsä pisimmillään 13–16-tuntisia työpäiviä, jotka alkavat leipomisesta ja päättyvät siivoamiseen.

Päivän asiakasvirta riippuu säästä: nyt kauniilla säällä asiakkaita käväisee paikalla useita, mutta viileä ilma ajaa ihmiset pois.

Vakioasiakkaitakin on: esimerkiksi sunnuntaisin väkeä käy torikahvilassa kirkkokahveilla. Myös kesälomalaisia ja mökkiläisiä pysähtyy paikalla.

Ennen Kahvila Kesäretken avautumista tori oli pitkään ilman kahvilaa. Seppo Ojanen ja paikalle kahville tullut Antti Nurminen muistelevat, että Hartolan torilla on viimeksi ollut torikahvila 1990-luvulla.

Juttusarjassa vieraillaan Päijät-Hämeen kuntien toreilla.