Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Lahtelaisesta Karoliina Beckmanista ei pitänyt tulla äitiä – nyt hän odottaa kolmatta lasta ja puhuu kotiäitiyden puolesta

Mamabreikki-verkkopalvelun perustanut Karoliina Beckman toivoo, että kotiäitiyttä alettaisiin arvostaa nykyistä enemmän. Hän näkee kotiäitiydessä monia yhteyksiä työelämään aina tiiminjohtamisesta silpputyöhön.

Karoliina Beckman odottaa tulevasta vauvavuodesta erilaista kuin edellisistä, koska hän aikoo jatkaa myös työntekoa. Hän kehottaa äitejä lisäämään kotiäitiyden osaksi ansioluetteloa. Kuva: Mirja Hussain

Minusta ei koskaan pitänyt tulla äitiä, kirjoittaa Karoliina Beckman, 35, Mamabreikki-verkkosivustollaan. Toisin kävi.

Beckmanin piti myös palata töihin mahdollisimman pian esikoisen syntymän jälkeen. Taas kävi toisin. Nyt hän on ollut neljä ja puoli vuotta kotiäitinä ja odottaa kolmatta lastaan.

– Äitiys ei ollut minulle mikään suuri unelma, työ oli. Ennen lasta minulla oli mielikuva, että kun lapsi tulee, se näivettää minut, pilaa parisuhteen ja kropan. Kun lapsi sitten syntyi, ei käynytkään niin.

Lue myös: "Älä stressaa", sanotaan lapsettomuudesta kärsivälle usein – Satu Lindholmin selviytymiskeino oli tiedon kerääminen
 

Mahdollisuus miettiä omia arvoja

Lahteen puolitoista vuotta sitten muuttanut Beckman on kotiäitinä huomannut, että moni nainen kokee äitiyden toivottuna irtiottona työelämän oravanpyörästä.

– Yleisessä keskustelussa kotiäitiys on vaaleanpunainen kupla, mutta samalla jotenkin huonoa, ei arvostettua aikaa elämässä.

Beckman itse kokee, että kotiäitiys antaa mahdollisuuden muuttaa elämää entistä enemmän omien arvojen mukaiseksi.

– Mietin entistä enemmän taloutta ja ympäristöä ja annan aikaa perheelle. Lapset ovat avanneet minulle kokonaan uuden elämän, sillä ennen omia lapsiani en suunnilleen ollut pitänyt vauvaa sylissäni.

Äitiys on opettanut myös oman jaksamisen rajoja.

– Työelämässä helposti puskee yli, mutta lapsi ei saa mitään, jos olet kuiva pesusieni.

Uusperheeseen on syntymässä syksyllä viides poika. Karoliina Beckmanilla on yrittäjämiehensä kanssa 4- ja 1,5-vuotiaat pojat. Lisäksi perheeseen kuuluvat miehen 14-vuotiaat kaksospojat.

– Mies totesi, että hän ei näköjään osaa tehdä muita kuin poikia, Beckman naurahtaa.

– Vanhemmuus haastaa parisuhdetta. Samalla se tuo suhteeseen uutta, kun voi ihailla puolisoaan vanhempana.

Vauvavuosi tai kotiäitiys ei ole este uran kehittymiselle, sanoo Karoliina Beckman. Kuva: Mirja Hussain

Yleinen ajattelutapa tuntuu olevan, että kotiäitiys heikentää uraa. Karoliina Beckman huomasi kuitenkin olevansa kotiäitinä tekemisissä samanlaisten kysymysten äärellä kuin työelämässä: Hän pohti miten voi kehittyä, johti tiimiään, mietti miten motivoi itsensä ja muut ja miten silpputyö onnistuu, kun koko ajan keskeytetään.

Beckman myös havaitsi, että kotiäitiys ei suinkaan vienyt uraa alaspäin vaan päinvastoin, hän pohti työidentiteettiään paljonkin ja koki kehittyvänsä monessa suhteessa.

– En ole löytänyt yhtään työelämän sääntöä, joka ei toimisi myös kotiäitiydessä. Ajattelen niin, että olen töissä myös kotiäitinä. Työajan rajaaminenkin on tärkeää, ja se, että muu perhe tajuaa sen.

Kotiäitiyden ohella Beckman opiskelee life coachiksi eli elämäntaitovalmentajaksi Valmentamossa ja tekee jo töitäkin alalla. Asiakkaissa on esimerkiksi uraa vaihtavia sekä parisuhdetta ja perhetilannettaan pohtivia ihmisiä.

Mamabreikin suosio yllätti

Äidiksi tultuaan Karoliina Beckman pohti paljon omaa muuttuvaa identiteettiään, ja huomasi muiden äitien tekevän samaa. Moni oli hukassa oman elämänsä suunnan kanssa. Beckman kyseli neuvoloista, verkosta ja perhekahviloista, onko äitien elämänmuutoksen pohtimiselle paikkaa. Sellaista ei ollut, joten hänelle virisi ajatus äitien verkkoyhteisöstä.

– Kotiäideillä ei ole mahdollisuuksia viikonlopun irtiottoon retriitillä, joten verkkopalvelu tuntui sopivalta.

Beckman haastatteli lukuisia ihmisiä äideistä kätilöihin, neuvolatyöntekijöihin ja elämäntaitovalmentajiin.

Mamabreikki-palvelu näki päivänvalon kesäkuussa. Se on tarkoitettu äideille, raskaana oleville ja kotiäitiaikaa viettäville sekä heidän läheisilleen.

Beckman halusi palvelusta helpon ja maksuttoman. Mamabreikki perustuu itsetuntemusta vahvistaviin harjoituksiin, jotka vaativat noin vartin omaa aikaa.

– Mamabreikin keskipiste on äiti.

Neljän ensimmäisen viikon aikana sivustolla oli yli 4 000 yksittäistä kävijää.

– Suosio yllätti minut. Olen saanut ihania, koskettavia viestejä.

Mamabreikki-verkkoyhteisö syntyi tarpeesta löytää paikka, jossa äiti voi pohtia elämänmuutostaan. " Kuva: Mirja Hussain

Beckman toivoo, että Mamabreikistä voisi tulla palvelu, jota tarjottaisiin avuksi neuvoloissa.

– Alettaisiin seurata myös äidin mielen kehitystä. Neuvolat tekevät mieletöntä duunia, mutta tiukoilla resursseilla. Moni siellä työskentelevä sanoo, että olisi ihana, jos saisi valmista materiaalia.

Beckman on perhevapaalla Finfami ry:stä eli Mielenterveysomaisten keskusliitosta, jossa hän on kehittämispäällikkö. Mamabreikki motivoi häntä samalla tavalla kuin työ järjestösektorilla.

– Saan olla mukana muuttamassa yhteiskuntaa ja kulttuuria ruohonjuuritasolta kohti sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita sekä päätöksentekoa. Olen jo lapsuudessani saanut elämänohjeen olla se muutos, jonka haluan maailmassa nähdä.

Vauvavuoteen mahtuu myös töitä

Yleisessä keskustelussa kotiäitiys on vaaleanpunainen kupla, mutta samalla jotenkin huonoa, ei arvostettua aikaa elämässä. Kotiäiti Karoliina Beckman

Karoliina Beckman arvelee, että tulevasta vauvavuodesta tulee erilainen kuin aiemmista.

– Olen ollut aiemmin vauvakuplassa, mutta nyt teen samalla töitä.

Tukiverkkona toimivat paitsi puoliso ja Lahdessa asuva anoppi, myös taloyhtiön porukka vanhalle paloasemalle rakennetuissa asunnoissa.

– Meillä on mieletön yhteisö. Yhteisöllinen asuminen tekee arjesta tosi ihanaa. Lisäksi meillä on Mannerheimin Lastensuojeluliiton kautta löytynyt luottohoitaja.

"Suomessa kotiäitiyttä ei nähdä investointina"

Suomalaisessa yhteiskunnassa kotiäitiydellä ei Karoliina Beckmanin mielestä ole juuri arvoa. Naisten odotetaan palaavan nopeasti töihin. Järjestelmä mahdollistaa kiitettävästi kotiäitiyden, mutta kulttuuri ei näe kotiäitiyttä arvostettuna työelämän osana.

Ero on silmiinpistävä verrattuna esimerkiksi Espanjaan, jossa Beckmanit asuivat vuoden verran. Beckman sanoo, että Espanjassa omien lasten hoitoa arvostetaan työnä.

– Siellä äidit palaavat systeemin pakosta aikaisin töihin, mutta niitä jotka valitsevat kotiäitiyden kunnioitetaan uravalinnastaan. Suomessa kotiäitiyttä ei nähdä yhtään investointina. Odotan, että muutos lähtisi yksilötasolta: kun yksi äiti voimaantuu, muutkin rohkaistuvat. Päättäjätasolla on myös aika paljon kotiäitinä olleita, Beckman pohtii.

– Miehethän ovat tässä hirveän hyviä, he osaavat kääntää esimerkiksi armeija-ajan hyödykseen. Myös naiset voisivat omalla tavallaan tuoda esiin kotiäitiyttä osana menestystä.

Lahdesta tuli koti vähän sattumalta

Oli vähällä, etteivät Beckmanit jääneet Espanjaan ja ostaneet sieltä asuntoa.

– Aloin kaivata Suomen luontoa ja ajattelin, kuinka ihana se olisi lasten kanssa. Helsingistä halusimme keskikaupungin hintojen takia pois, johonkin radanvarteen, mutta silloin mietimme, ettei ainakaan Lahteen, Karoliina Beckman virnistää.

Sitten Beckmanit huomasivat Lahden vanhalla paloasemalla markkinoitavat asunnot. Alkuun hallimaiselta näyttänyt asunto on nyt valoisa ja kaunis, minimalistisesti sisustettu koti.

– Olen aivan rakastunut Lahteen. Tämä on helmi, josta en tiennyt.

Muuttaessaan Beckman ei tuntenut Lahdesta ihmisiä mutta alkoi luoda itselleen äitiverkostoa.

– Äitien yksinäisyys on tärkeä aihe. Keinot sen lievittämiseen ovat olemassa, mutta se vaatii äitien rohkaisua ja voimauttamista. Pelkkä lapsi ja lapsista puhuminenkaan ei vielä yhdistä.

Harjoitus

Kotiäitiys osana ansioluetteloa

Harjoittele kertomaan kotiäidin työstäsi työelämän puhekielellä. Mieti osaamistasi yhteistyötaitojen, motivaation ja asenteen kautta. Löydä työpäivistäsi punainen lanka, jolla johdat omaa työtäsi. Tunnista myös, millaisessa työkulttuurissa elät kotiäitinä, ja kenestä kaikista työyhteisösi koostuu.

Kuuntele itseäsi ja sitä, millaisen tarinan kerrot kotiäitiydestä osana ammattitaitoasi ja työuraasi. Miten kuvailisit kotiäitiyttä ansioluettelossasi? Muista, että sinua ja osaamistasi arvostetaan, kun arvostat sitä ensin itse.

Omaa työtään voi aina kehittää. Jos olet nykyinen tai tuleva kotiäiti, voit vaikuttaa vielä enemmän siihen, millainen rooli kotiäitiydellä ansioluettelossasi on. Mieti, millaisen ammatillisen kuvauksen kotiäitiydestä haluat ja päätä askeleet muutosta kohti.

Lähde: Mamabreikki.fi
Tutkimus

Uranäkymät eivät heikkene

Vanhempainvapaan päätyttyä lasten kotihoidon tukeen ovat Suomessa oikeutettuja kaikki kotona lastaan hoitavat alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmat

VTM, KTM Sirpa Weckström tutki Turun yliopistoon vuonna 2018 tekemässään väitöskirjassa lasten kotihoitoa sekä äitiyden ja palkkatyön yhdistämistä äitien subjektiivisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka suomalaiset äidit olivat hoitaneet lapsiaan melko pitkään kotona, se ei äitien mielestä heikentänyt heidän uraansa. Suomalaisäidit arvioivat kotona vietetyn ajan heikentäneen uraansa harvemmin kuin äidit 11 muussa Länsi-Euroopan maassa.

Työssäkäyvät suomalaisäidit kokivat Weckströmin tutkimuksessa työn ja perheen välistä ristiriitaa useammin kuin äidit muissa maissa. Suomalaisäitien työajat olivat pisimpien joukossa. Työkiirettä raportoi suomalaisäideistä lähes puolet.

Lähde: Turun yliopisto
Milja Kungas
milja.kungas@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi