Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Miten käy perinteisten kyläkauppojen? Vierailimme kolmen kylän myymälöissä

Päijät-Hämeessä virallisia kyläkauppoja on maakunnista vähiten, vain viisi. Mökkiläiset ovat usein pikkukaupan pelastaja.

Juhani Artto kävi ostoksilla Vuolenkosken M-kyläkaupassa. Kassalla Tiia Biaudet. Kuva: Antti Yrjönen

Iitin Vuolenkoskelle vievä tie mutkittelee nauhana maalaismaisemassa. Loivassa kaarteessa vierailijan toivottaa tervetulleeksi traktori, jonka peräkärryillä istuu kolme suurta, värikkäästi puettua nukkea.

Elämä näkyy: Tien varressa on kahvila ja vastikään valmistunut monitoimihalli. Ja onhan täällä kyläkauppakin, tien kaarteessa, auki maanantaista sunnuntaihin. Se on uusi – tiloissa sijainnut Huutotöyryn Sale sulkeutui keväällä, ja tilalle avautui M-ketjun kyläkauppa.

”Pieni kauppa, suuri valikoima”, mainostaa kaupan ikkuna. Sisällä kello soi oven käydessä.

Ruokaa, katiskoita ja kalastuslupia

Vuolenkylän M-kyläkauppa avautui entisen Salen tiloihin keväällä. Kuva: Antti Yrjönen

Kauppiaat Sari Kalso ja Eija Lehtinen eivät ole paikalla, mutta myyjä Tea Kömmistö ehtii esittelemään paikkaa, kun kollega Tiia Biaudet miehittää kassan.

Kauppiaat Kalso ja Lehtinen pyörittävät myös Vuohijärven M-kauppaa. Vuolenkosken kyläkaupan rakennuksen taas omistaa kotileipomo Ruisranne, joka aikoo avata samaan rakennukseen leipomon.

Kömmistön mukaan kyläkaupan alku on ollut hyvä.

– Kauppa on entistä pienempi, mutta valikoima kasvoi, hän sanoo.

Tarjolla on monta täyttä hyllyllistä elintarvikkeita, ja lisäksi muun muassa katiskoita ja saunasankoja. Kassalta voi ostaa kalastuslupia ja nostaa käteistä 50 euroon saakka. Tarjolla on myös jonkin verran tuotteita lähistön tuottajilta.

– Yritämme haalia pientuottajia tänne, ja tuotteita haeskellaan hevi-puolelle myös, Kömmistö kertoo.

60 prosenttia lopetti alle 15 vuodessa

Myyjä Tiia Biaudet järjesteli hyllyjä Vuolenkosken kyläkaupassa. Kuva: Antti Yrjönen

Monipuolinen palveluvalikoima ei ole kyläkaupoissa outo asia. Pellervon taloustutkimuksen tekemä Kyläkauppaselvitys vuodelta 2017 kertoo muun muassa kyselystä, jossa vain viisi prosenttia vastanneista kyläkaupoista ei tarjonnut mitään päivittäistavaramyyntiä täydentävää palvelua.

Selvityksen mukaan suosituimpia olivat käteisnostopalvelu sekä Veikkauksen ja Postin palvelut.

Erikoistuminen lienee kyläkaupassa hyvä valinta, sillä niiden määrä vähenee. Kyläkauppoja on nykyään virallisesti – hieman määritelmästä riippuen – noin 220, ja usein toistetun tiedon mukaan määrä vähenee noin 30 kaupan vuositahtia. Vuosien 2002 ja 2015 välillä jopa 60 prosenttia kyläkaupoista lopetti toimintansa.

Pellervon tutkimuksessa joka neljäs vastaaja ilmoitti, että kaupan toiminta loppuu viiden vuoden tähtäimellä. Nielsenin Päivittäistavaramyymälärekisterin tietojen mukaan 20 kyläkauppaa sulki ovensa viime vuonna viimeistä kertaa.

"Kesäisin Vuolenkoski on tosi vireä"

Myyjä Tea Kömmistö kertoo, että Vuolenkoski on lyönyt itsensä läpi. Lapsiperheitä on tullut kylään. Kuva: Antti Yrjönen

Tea Kömmistön kanssa jutellessa kyläkaupan ovikello kilahtelee tasaisin väliajoin. Muihin kauppoihin on täältä matkaa – Kömmistö laskeskelee, että Jaalaan 20 kilometriä ja Vierumäelle 15. Kylä on myös suurehko: asukkaita on vajaat 500. Sen päälle tulevat mökkiläiset, jotka asioivat kaupassa.

– Kesäisin Vuolenkoski on tosi vireä. Talvisin on hiljaisempaa, Kömmistö kertoo.

Hänen mukaansa Vuolenkoski on lyönyt itsensä läpi.

Tämä on tärkeää: jokaiselle pitää morjenstaa! yrittäjä Hannu Järvinen, Koitin kuppila

– Asukasmäärä on lisääntynyt ja tänne on tullut lapsiperheitä. Kylän vireys ja yhteishenki vetävät, ja täällä on periaatteessa kaikki tarvittava.

Ja se, mitä omalta kylältä ei löydy – no, asiakastaksi vie vähän isompaan paikkaan kerran kuukaudessa.

Posti kuitenkin siirtyi Jaalaan edellisen kaupan sulkeutuessa, ja siellä se on adressista huolimatta yhä – ainakin vielä.

– Posti haluttaisiin takaisin. Se olisi kyläläisille iso asia.

Kyläkaupoissa myydään elintarvikkeiden lisäksi muutakin... kuten Vuohijärven kyläkaupan katiskat. Kuva: Antti Yrjönen

Vain viisi virallista kyläkauppaa Päijät-Hämeessä

Jatketaanpa matkaa Kymenlaaksosta Päijät-Hämeen puolelle, jossa kyläkauppoja on maakunnista vähiten – vain viisi. Erittäin vähän kyläkauppoja on myös Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla, kuusi kummassakin. Eniten kyläkauppoja on Varsinais-Suomessa (26), Lapissa (21) ja Pohjanmaalla (18).

Luvut ovat peräisin Nielsenin Päivittäistavaramyymälärekisteristä. Siinä kyläkauppa määritellään muun muassa myyntipinta-alan (alle 400 neliömetriä) mukaan.

Sen sijaan Pellervon tutkimuksessa kokomääritelmä vaihtui etäisyydeksi: kyläkaupasta on toiseen kauppaan vähintään 7,5 kilometriä tai se on muuten vaikeasti tavoitettavassa paikassa.

92-vuotias kyläkauppa jatkaa huhuista huolimatta

Vuorenkylän Valinta sijaitsee päällystämättömän tien varressa Hartolan Vuorenkylässä. Vastapäätä kauppaa on vasta avautunut uusi kahvila. Kuva: Antti Yrjönen

Matkalla Hartolan Vuorenkylään tie muuttuu asvaltoidusta soratieksi ja sukeltaa metsän ja peltotilkkujen keskelle. Ollaan aivan Päijät-Hämeen pohjoiskärjessä – matkaa kertyy Hartolan keskustaan ja Keski-Suomen puolella olevaan Joutsaan lähes saman verran.

Paljon ei Vuorenkylässä ole, mutta kyläkauppa sieltä löytyy, Tarmo-lähikauppa nimeltä Vuorenkylän Valinta. Kyläkauppaketjuksi julistautuvassa Tarmo Lähikauppias -ketjussa näkyy myös ostosmaailman muutos – ketjussa oli kauppoja vuonna 1993 yli 500, nyt noin 70.

”Liikkeellä olevista huhuista huolimatta 92 vuotta toiminut kyläkauppa jatkaa”, lukee pienen vihreän puurakennuksen ovessa.

Me teemme ruokapalkalla ja saamme laskut maksettua. kauppias Riitta Voutilainen, Vuorenkylän valinta

Sulkemishuhut liittyvät ehkä vastapäätä avattuun Kahvila Kivibaariin. Sen avautuminen on kenties saanut ihmiset siihen luuloon, että kyläkauppa olisi lopettanut.

Mutta eikös mitä. Kassalla istuu yrittäjäpariskunnan toinen osapuoli Riitta Voutilainen. Vuonna 1927 alkunsa saanut kyläkauppa jatkaa edelleen, vaikka yrittäjät ovat jo eläkeiässä. Tänä vuonna alkoi pariskunnan 30. vuosi kyläkaupan pitäjinä. Talvella on oltu auki kolme päivää viikossa, kesällä enemmän.

– Mökkiläiset ovat pitäneet meidät hengissä, Voutilainen kertoo.

Vuorenkylän Valinnan kauppias Riitta Voutilainen on ollut miehensä kanssa kyläkauppiaina 30 vuotta. Kuva: Antti Yrjönen

Kuinka paljon asiakkaita pitäisi olla, että toiminta olisi kannattavaa?

– No, me teemme ruokapalkalla ja saamme laskut maksettua. Ilman tätä ei näkisi sitäkään vähää ihmisiä kuin nyt, joten ei ole raaskinut lopettaa, Voutilainen vastaa.

– Mutta asiakkaat viime kädessä päättävät.

Ihmisiä ei ole tarpeeksi

Usein asiakkaat käyvät Vuorenkylän kyläkaupassa – ja muissakin kyläkaupoissa – täydennysostoksilla. Asiakkaita käy Voutilaisen mukaan erityisesti perjantaina iltapäivällä ja lauantaina.

Toinenkin pysähdyssyy on. Takapihan puolella on pikkuinen Peten Pub, joka on saanut nimensä isäntä Pertti Voutilaiselta.

Aivan tien toiselle puolelle avautunut kilpailija olikin Riitta Voutilaiselle yllätys.

– En olisi arvannut, että tulee kilpailija näin lähelle.

Vanhoja kirjoja myynnissä Vuorenkylän Valinnassa. Kuva: Antti Yrjönen

Voutilainen laskeskelee, että Vuorenkylässä olisi 50–60 taloutta suurelle alueelle levittäytyneenä. Hänen mukaansa ongelma kyläkaupassa on, ettei ihmisiä ole tarpeeksi. Elintarvikkeiden myynnissä hävikki on ongelma, vaikka varastot ovat kyläkaupassa hyvin pienet.

Aikanaan Vuorenkylän Valinnassa myytiin apteekkitavaraakin. Nykyään on tarjolla jonkin verran muutakin kuin elintarvikkeita, mutta Joutsaan avautunut Tokmanni vähensi Voutilaisen mukaan tavaramäärää huomattavasti.

Voutilainen toivoo silti, että jossain vaiheessa joku innostuisi kyläkaupan pitämisen elämäntavasta ja harrastuksesta.

Kyläkauppatukea voi hakea syksyllä

Pääkaupunkiseudulla asuva Sami Masalin on mökkeillyt Vuorenkylässä taaperoikäisestä lähtien. Kesällä mökillä ollaan viikon pätkiä, talvella pitkiä viikonloppuja. Nyt haussa oli karkkivarastojen täydennystä. Kuva: Antti Yrjönen

Yksi syy kyläkauppojen ja muiden pienten kauppojen pulmiin on kauppojen aukioloaikojen vapautuminen. Pellervon selvityksen mukaan se pienensi pienten myymälöiden suhteellista etua.

Vuosina 2004–2013 kyläkaupoille oli tarjolla niille erikseen räätälöityä investointitukea. Pellervon selvityksen mukaan vuoden 2014 jälkeen kyläkaupoille erikseen kohdistettua tukimuotoa ei ole ollut.

Asia on kuitenkin muuttumassa, sillä Suomessa ollaan ottamassa käyttöön uutta kyläkauppatukea, jonka haku on tarkoitus avata syksyllä.

Kyläkaupat monipalvelukeskuksina -kokeiluhankkeessa olisi tarjolla maksimissaan 15 000 euroa kyläkaupalle, joka sitoutuu tarjoamaan kaupan lisäksi vähintään yhtä muuta palvelua puolentoista vuoden ajan. Vaihtoehtoina ovat posti, käteisnosto, apteekki tai polttoaineen jakelu.

Vehkalahden kaupan valikoimaa. Kuva: Antti Yrjönen

Tukea tarjottaisiin harvaan asutulla maaseudulla oleville kyläkaupoille, joita oli Pellervon selvityksessä pari vuotta sitten reilu 100.

Pellervon selvityksessä kolme neljästä vastaajasta piti jonkinlaista toimintatukea välttämättömänä toiminnan jatkumiselle. Riitta Voutilainen ei kuitenkaan erityisemmin ainakaan investointituista innostu.

– Olen periaatteessa sitä mieltä, että jos ei omillaan pärjää, niin ei tarvitse pärjätäkään.

"Pieninä sirpaleina elämä täällä on"

Vuorenkylästä palatessa palataan myös asvalttiteille. Hartolan Koitissa Vehkalahden kaupan ja Koitin Kuppilan toinen yrittäjä Hannu Järvinen sattuu olemaan siistimässä kuppilan terassia. Ohi ajaa auto, ja Järvinen moikkaa.

– Tämä on tärkeää: jokaiselle pitää morjenstaa! hän sanoo.

Sisällä on kuppila ja sen kyljessä pieni kauppa, jota Hannu Järvinen pitää veljensä Juha Järvisen kanssa.

– Kuppilalla ja pitopalvelulla tämä pyörii, ja kauppa on pakollinen paha, Hannu Järvinen sanoo.

Mökkiläiset Minna Hellman ja Pete Valtonen käväisivät Koitin kuppilan yhteydessä olevassa Vehkalahden kaupassa. Kuva: Antti Yrjönen

Kaupan ja kuppilan lisäksi muutakin tekemistä on. Kuppilan yhteydessä on pitopalvelu. Lisäksi tarjolla on muun muassa mökkipalvelua, kuten nurmikonleikkuuta ja pieniä korjaushommia. Lisäksi Hannu Järvinen toimi tai toimii seurakunnan emäntänä, varasuntiona ja pankin talonmiehenä, ja on vielä ohjaajana Itä-Hämeen kansantanssijoissakin.

– Pieninä sirpaleina elämä täällä on.

Karaokeillat ovat suosittuja

Kuppila ja kauppa ovat olleet Järvisen veljesten hoteissa kolmekymmentä vuotta.

– Kylällä ei paljon olisi, jos meitä ei olisi, Hannu Järvinen pohdiskelee.

Kaupassa käy sekä mökkiläisiä että paikallisia. Suosituimpia kuppilassa taas ovat karaokeillat.

– Kaikille keljuillaan ystävällisesti, mutta ei mollata. Ja kaikille taputetaan, puhelias yrittäjä kertoo.

Baaritiskin vieressä oleva penkki on nimetty kirkonpenkiksi, koska sillä istuessa voi samalla purkaa huoliaan.

10+20 vuotta ilman konkurssia

Vehkalahden kauppa Hartolan Koitissa. Kuva: Antti Yrjönen

Kyläkauppojen katoaminen näkyy myös Koitissa.

– Kolmekymmentä vuotta sitten alueella oli kauppoja kymmenkunta, sisältäen kauppa-autot. Tässä kylässä oli kaksi pankkia, nyt ei ole yhtään, Järvinen kertoo.

Niistä jälkimmäinen, Osuuspankin Koitin konttori, sulkeutui toukokuun lopussa.

Posti haluttaisiin takaisin. Se olisi kyläläisille iso asia. Myyjä Tea Kömmistö, Vuolenkosken kyläkauppa

Kuppilassakin on muutoksia ollut. Aiemmin myytiin polttoainetta, mutta se loppui säännösten muuttumisen myötä. Tupakanmyynti taas loppui pari vuotta sitten, kun valvontamaksut pomppasivat. Yksi pelikone kuitenkin löytyy, ja Järvinen pohdiskelee, että pieni lääkekauppa olisi ollut kuppilan ja kaupan yhteyteen hyvä.

Kuppilan seinällä on kokoelma valokuvia. Yhdessä hymyilevät veljekset, ja alla lukee positiivinen viesti: 10 vuotta ilman konkurssia.

Sen jälkeen on jatkettu ilman konkurssia vielä 20 vuotta lisää.

– Viisi vuotta tätä ainakin täytyy vielä pitää, kun on lainoja maksettavana, Järvinen veistelee.

Hannu Järvinen pyörittää Koitin kuppilaa ja siihen liittyvää pikkuista Vehkalahden kauppaa yhdessä veljensä kanssa. Kuva: Antti Yrjönen
Määritelmä

Kyläkauppa on pieni tai kaukana

Kyläkaupan määritelmiä on kaksi. Nielsenin Päivittäistavaramyynnin rekisterissä kyläkaupan päivittäistavaroiden myyntipinta-ala on alle 400 neliömetriä. Pellervon taloustutkimuksen kyläkauppaselvityksessä etäisyys lähimpään kauppaan on vähintään 7,5 km, tai se on muuten vaikeasti tavoitettavissa.

Päivittäistavaramyynti on molemmissa määritelmissä alle 2 miljoonaa euroa vuodessa.

Kyläkauppa sijaitsee harvaan asutulla maaseudulla, ydinmaaseudulla, kaupungin läheisellä maaseudulla tai maaseudun paikalliskeskuksessa (Pellervo) tai sijaitsee haja-asutusalueella (Nielsen).

Myymälässä voi tehdä kaikki päivittäiset ostokset. Tähän eivät kuulu elintarvikealan erikoismyymälät.

Kauppa voi olla kausimyymälä eli auki esimerkiksi vain kesällä.

Määritelmä ei sisällä huoltamoiden yhteydessä olevia myymälöitä eikä Pellervon määritelmässä myymäläautoja.

Lähteet: Maa- ja metsätalousministeriö, Nielsen Finlandin maajohtaja Sanna Kotakorpi
Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi