Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Helmi Vuorelma edisti tasa-arvoa ja teki kansallispuvusta trendin – naisyrittäjyys vaati päättäväisyyttä aikana, jolloin lainaakaan ei saanut ilman aviomiehen läsnäoloa

Helmi Vuorelman liikkeen ensimmäinen kansallispukumalli oli Orimattilan puku. Helena Orava on valmistanut nuken päällä olevan puvun ja laatinut myös puvun nykyiset valmistusohjeet. Kuva: Mirja Hussain

Aikana, jolloin naisyrittäjä oli todellinen harvinaisuus ja yrityksen pankkilainaakin varten vaadittiin aviomiehen läsnäolo, nuori Helmi Kummila aloitti kutomotoiminnan pienessä piharakennuksessa nykyisen Lahden Asemantaustassa. Vuonna 1909 se oli vielä Hollolaa.

Helmi Vuorelmasta, omaa sukua Kummila, tuli paikallinen vaikuttaja, tasa-arvon kannattaja ja kansallisuusaatteen nostattaja. Tänä vuonna hänen yrityksensä perustamisesta tulee kuluneeksi 110 vuotta.

Äiti Karoliina Kummila päätti, että perheen tyttäret koulutetaan, ja Helmi opiskeli kudonnan opettajaksi Fredrika Wetterhofin tyttökoulussa Hämeenlinnassa.

Vuorelman kulma sai nimen yrityksen mukaan

Helmi Kummila alkoi yrittäjäksi, koska ei löytänyt työtä opettajana, vaikka opettajan toimi olikin arvostettu tuohon aikaan. Pian pikkuiseen kutomoon palkattiin ensimmäinen työtekijä, ja lisää kutojia Helmi Kummila värväsi maaseudun naisista. Kotikutojista tuli yrityksen alihankkijoita.

Vuonna 1913 hän avioitui, ja Helmistä tuli Vuorelma. Kutomo tuotti aluksi keinutuolimattoja, toiminnan laajentuessa valikoimiin tuli verhoja, pöytäliinoja, peitteitä ja ryijyjä.

Asemantaustasta toiminta laajeni Launeenkadulle, ja lopulta vuonna 1927 Vesijärvenkadun ja Kirkkokadun kulmaan rakennettiin talo, joka edelleen tunnetaan Vuorelman kulmana. Alkuperäinen talo kasvoi ja laajeni moneen kertaan. Kutomon lisäksi tontilla toimi yrityksen värjäämö. Tuotteita valmistettiin alihankintana kotikutojilla, joita enimmillään oli peräti 300.

Tuotemerkistä kansainvälisesti tunnettu

Merkittävimmän työnsä Helmi Vuorelma teki kansallispukujen parissa. Huippuvuosi oli 1939, jolloin yritys tuotti 10 000 pukua ja malleja oli jo saatavilla noin sata erilaista. Pienimmillään kansallispukujen suosio oli 1960-luvun lopulla, silloin pukuja tarvitsi vain 600 asiakasta.

Sota-aikana hänen kerrotaan piilottaneen kansallispukuja, malleja ja tarvikkeita suojaan takavarikoinnilta. Kesällä 1946 Suomen Nuorison Liiton juhlakokouksen aikana Helsingin kaduilla nähtiin noin 10 000 kansallispukua.

Toinen tunnettu Vuorelman tuote ovat ryijyt. Vuosikymmenien aikana Helmi Vuorelmasta tuli kansainvälisesti tunnettu tuotemerkki.

Helmi Vuorelman töitä esittelevässä näyttelyssä on tuotantoa vuosikymmenien varrelta. Kansanomaiset kirjontamallit olivat erittäin suosittuja. Kuva: Mirja Hussain

Ei lainaa ilman aviomiestä

Helmi Vuorelman työ oli myös tasa-arvotyötä. Hän oli kotona Orimattilan Pennalassa oppinut vanhemmiltaan, että naiset ovat tasa-arvoisia miesten kanssa. Koulutus ja omat rahat ovat jokaiselle itsenäisyyden perusta, ja juuri sitä alihankintatyö kutomolle oli.

Helmi Vuorelman lapsenlapsi Kristiina Vuorelma-Aho on kuvannut isoäitiään naisasianaiseksi, oman aikansa suffragetiksi, joka ajatteli jo yritysuransa alussa, miten voi tarjota maaseudun naisille työmahdollisuuksia.

1900-luvun alussa itsenäinen ja omaa yritystä rautaisella otteella johtava nainen oli outo ilmiö. Kerrotaan, että pankkilainaa pyytäneen naisyrittäjän vaadittiin tuovan aviomiehensä paikalle. Ei tuonut, vaan marssi toiseen pankkiin, josta lainan sai ilman miestä.

Yrityksen toiminnassa on vuosikymmenien ajalla ollut myös useita Vuorelman suvun jäseniä jo neljässä sukupolvessa. Helmi Vuorelma oy:n liiketoiminta päätettiin konkurssiin vuonna 2014. Toimintaa jatkaa vuonna 2015 perustettu Suomen Perinnetekstiilit, jota johtaa Tytti Aalto.

Mallistossa yli 100 pukua

Helmi Vuorelman osuus kansallispukujen suosion kasvattamisessa on merkittävä. Puvut olivat yrityksen valikoimissa lähes alusta lähtien. Hän teki tutkimustyötä yhteistyössä Kansallismuseon asiantuntijoiden ja tutkijoiden kuten Theodor Schvindtin ja kansatieteen professori U.T. Sireliuksen kanssa.

Vuonna 1928 Vuorelman mallistossa oli jo 28 eri pukua. Suurimmillaan mallistossa oli yli 100 kansallispukua, ja Vuorelma oli Suomen suurin kansallispukujen valmistaja.

Orimattilan puvussa on kansallispuvulle epätyypillisiä piirteitä, kuten kirjotut pyörylät. Niiden alkuperäksi arvellaan paikkakunnalta tuttua huivia. Kuva: Mirja Hussain

Orimattilan puku muistojen pohjalta

Helmi Vuorelmaan liittyy etenkin Orimattilan puku. Hänen lapsuutensa aikaan kodin vaateaitassa oli värikäs kansanomainen puku. Vaateaitta oli palanut ja puku sen mukana. Helmi Vuorelma oli tehnyt Orimattilan puvun tukeutuen omiin ja suvun vanhojen emäntien muistoihin.

Usein puku esitellään saatesanoin ”suunnittelijaa ei tunneta”.

– Hö, kyllä tunnetaan. Sen suunnittelivat Helmi Vuorelma ja hänen äitinsä Karoliina Kummila, sanoo orimattilalainen Helena Orava asetellessaan silkkihuivia mallinukelle.

Sille on puettu hänen valmistamansa Orimattilan puku, jonka omistaja oli kotiseutuvaikuttaja Alli Hosiaisluoma-Karppinen.

Ja luonnollisesti pukuun kuuluu pitsiä. Yksityiskohta paidasta. Kuva: Mirja Hussain

Ystävykset olivat 1980-luvulla mukana hankkeessa, jolla Orimattilan puvulle pyydettiin Suomen kansallispukuraadilta tarkistusta.

– Asiantuntija Toini-Inkeri Kaukosen mukaan puvusta saadut tiedot osoittautuivat niin erilaiseksi kuin nykyinen puku on, että Orimattilan puvun tarkistaminen ei ollut mahdollista, Helena Orava muistelee.

Se oli ollut yrityksen tuotannossa aivan alusta lähtien ja käytetty pitkään kansallispuvun tavoin, joten säilyttämiseen nähtiin olevan riittävästi perusteita. Puku on nyt Vuorelman työtä jatkavan yrityksen eli Suomen Perinnetekstiilit oy:n mallistossa, malliohjeet on tehnyt Helena Orava.

Keventämällä muodin tuontia vastaan

Orimattilan puvussa on kansallispuvulle epätyypillisiä piirteitä, kuten kirjotut pyörylät liivihameessa.

Orimattilan puku on aina kerännyt ihailijakuntaa värikkyydellään. Kuva: Mirja Hussain

Kaukonen ehdotti, että kirjonnat poistetaan ja pukuun liitetään esiliinaa. Liiviosan hän halusi olevan samaa kangasta kuin hameessa.

Orimattilan puvulla on aina ollut oma ihailijakuntansa.

– 1900-luvun alussa niin Pohjanmaalla kuin Karjalassakin kokonaiset emäntäkoululuokat tekivät Orimattilan pukua, Helena Orava kertoo.

Hänellä on teoria siitä, miksi Orimattilan puvussa on näitä epätyypillisiä piirteitä.

– U.T. Sirelius vaikutti Wetterhofilla samaan aikaan kuin Helmi Vuorelma opiskeli siellä. Sireliuksella oli ajatus, että keventämällä kansan pukujen ilmettä voitaisiin estää muotivaatteiden tulo Suomeen.

Jutussa on käytetty lähteenä näyttelytiedotteen ja Helena Oravan haastattelun lisäksi Tuulikki Ritvasen artikkelia Naisten Ääni -hankkeen verkkosivulla.

Vuorelman Helmiä -näyttely Lahden aikuiskoulutuskeskuksessa osoitteessa Kirkkokatu 16 on avoinna 30. elokuuta saakka arkisin kello 8–15, heinäkuun ajan suljettu.

Mervi Pasanen
mervi.pasanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi