Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Hartolalainen Peltosen pariskunta on töissä, kun muut juhlivat

Hartolan Kalhon kylällä sijaitsevassa juhlatalossa on vietetty monen suvun kaikki juhlat. – Alussa minäkin itkin muistotilaisuuksissa, Anne Peltonen kertoo.

Anne ja Ismo Peltonen aloittavat viikonlopuille osuvien juhlien valmistelut jo alkuviikosta. Juhlatalossa on 80–100 asiakaspaikkaa. Kuva: Chiméne Bavard

Kovaääninen taikinakone jyllää päivän kolmatta sokerikakun pohjaa Kalhon kylällä sijaitsevan Peltosen torpan keittiössä. Juhlatalon emäntä Anne Peltonen kostuttaa ja täyttää kakkuja tutulla rutiinilla muistotilaisuutta varten. Apuna häärää myös isäntä Ismo Peltonen, jonka kotitilan viereen pariskunta rakennutti juhlistaan tunnetun hirsitalon vuonna 1995.

– Muutin Hartolaan työpaikan perässä ja tapasin kotitilaansa viljelevän Ismon, Anne Peltonen kertoo tarinan alkua työn lomasta.

Jo ennen Hartolaa hän oli työskennellyt yli kymmenen vuotta ravintola-alalla, muun muassa Luumäen motellilla, Punkaharjun Valtionhotellissa ja Retretissä. Ajatuksen oman pitopalveluyrityksen perustamisesta heitti ilmoille hartolalainen työkaveri. Pitopalveluyritystä pyöritettiin ensin vanhasta talosta, mutta viiden vuoden jälkeen Ismo lupasi rakentaa kokonaan uuden juhlapaikan, johon mahtuisi kunnon keittiö ja 80–100 asiakaspaikkaa.

Tekemistä koko viikoksi

Kodikkaaksi ja lämpimäksi kehutussa Peltosen torpassa on sittemmin juhlittu lähes kaikkia elämänvaiheita ristiäisistä rippijuhliin ja häistä muistotilaisuuksiin. Kiireisintä on kesällä ja joulukuussa, hiljaisinta sydäntalvella. Kahdestaan paikkaa pyörittävälle pariskunnalle riittää näin keväisinkin tekemistä joka päivälle, tahti kiihtyy yleensä loppuviikkoa kohden.

– Maanantaisin siivoamme aina juhlien jäljet pois sisältä ja ulkoa. Siivoamista ja pyykkäämistä on paljon, sillä mankeloin kaikki liinat ja pesen ikkunoita. Ulkona Ismo tekee kesällä pihahommia ja talvella lumitöitä, Anne Peltonen luettelee.

Pitkään ravintola-alalla työskennellyt Anne Peltonen tekee kakut viikonlopun juhliin itse. Perinteiset ruokalistat ovat pitäneet pintansa. Kuva: Chiméne Bavard

Seuraavat pari päivää Anne Peltonen viihtyykin keittiössä kakkuja leipoen ja ruokia valmistellen. Vaikka Ismo Peltosen ei alun perin pitänyt osallistua pitopalvelupuoleen, nykyään hän kuorii usein vihanneksia, pilkkoo lihoja ja fileoi kalat.

– Olemme viihtyneet jo 30 vuotta yhdessä töissä ja vapaa-ajalla, Peltoset nauravat.

Ennen pitopalvelua Ismo Peltosella oli maatilallaan parhaimmillaan 40 hehtaaria peltoa, lehmiä ja jonkin verran metsää. EU:hun liittymisen yhteydessä tilan tuotantosuunta on muuttunut metsätalouteen.

– Maatilan hommia ei ole ikävä, sillä aloitin ne jo 19-vuotiaana. Ehdin tekemään niitä ihan tarpeeksi, Ismo Peltonen sanoo.

Suomalaiset juhlivat vaisusti

Suomalaisten tavassa juhlia on tapahtunut Peltosten mukaan muutamia muutoksia. Häät ovat selvästi pienentyneet. Ennen vieraita oli usein 150-200, nykyään keskimäärin 50 vierasta riittää. Alkoholin kulutus on vähentynyt ja tanssiminenkin on harvinaista. Varsinkin morsiamet stressaavat hääjärjestelyistä, mikä purkaantuu joskus turhana hössötyksenä.

– Minusta me suomalaiset olemme aika vaisuja juhlijoita, Ismo Peltonen muotoilee.

Tarjottavissa ruuissa luotetaan perinteisiin ja Peltosen torpalla se tarkoittaa Hämäläistä pitopöytää, johon kuuluu kalaa, lihapullia, paistia ja kasviksia. Sama menu on ollut Peltosten listan ykkönen alusta asti. Ruoka-aine-allergioiden ja erilaisten ruokavalioiden takia monesta ruokalajista on tehtävä useampi eri versio.

Jatkajat mietinnässä

30 vuodessa Peltoset ovat nähneet monenlaisia juhlia ja vieraita. Mieleen ovat erityisesti jääneet perheet, joiden kaikki ristiäiset ja häät on vietetty torpalla. Vieraskirjoista löytyy kuvia ja muistoja myös eksoottisemmista vieraista, esimerkiksi eräs Intian suurlähettiläs kävi heillä syömässä kolmesti ja halusi viettää läksiäisensä Peltosen torpalla.

Alussa myös Peltoset innostuivat juhlista valtavasti ja elivät niissä tunteella mukana. Anne Peltonen kertoo ensimmäisinä vuosina itkeneensä lähes joka muistotilaisuudessa. Nykyään juhliin on jo tottunut.

Varsinkin tarjoilutyöstä ja ihmisten kanssa olemisesta nauttiva Anne Peltonen on saavuttanut jo eläkeiän ja suunnittelee työtahdin hidastamista.

– Emme enää tee pitopalvelukeikkoja muualle, koska tavaroiden kantaminen on niin raskasta. Nuorempana emme pitäneet ollenkaan lomia, mutta enää ei jaksa samalla tavalla.

Ismo Peltonen rakensi juhlatalon vanhan kotitilansa yhteyteen. Kuva: Chiméne Bavard

Peltosten omat lapset eivät ole jatkamassa yritystä, ja siksi katse on hiljalleen kääntymässä jo seuraavaan sukupolveen. Lapsenlapsista vanhimmat, 15-vuotiaat kaksoset, ovat olleet juhlatalolla usein apuna ja saattavat olla koulut käytyään kiinnostuneita paikan jatkamisesta.

– Meille parasta juhlimista on käydä tanssimassa. Hiljattain olimme Tuure Kilpeläisen bändin keikalla ja se oli mahtava ilta, Peltoset kertovat.

Chiméne Bavard
chimene.bavard@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi