Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Kieloja, noitia ja rakkautta omaa maata kohtaan – katso, miten muualla vietetään vappua

Missä massa lahjoitetaan kieloja rakkaalle, entä missä osoitetaan uskollisuutta omalle kotimaalle?

Vappu on kevään kohokohtia Suomessa. Maailmalla samanlainen, sekä opiskelijoiden että työväen juhla, on harvinainen. Kuva: Olli Pipsa

Suomalainen vappu on riehakas karnevaali, jota vietetään työväen, opiskelijoiden ja kevään kunniaksi. Jos sää sallii, kansa kerääntyy piknikeille tai muutoin vain ulkoilemaan kaupunkien kaduille.

Vappua juhlitaan myös monissa muissa Euroopan maissa, mutta hyvin eri tavoin. Juhlinta voi olla huomattavasti laimeampaa kuin Suomessa.

1. Viro

Vappupäivä on Virossakin virallinen pyhäpäivä ja samalla vapaapäivä monille. Sen viettoon kuuluu kuitenkin useammin oman perheen kanssa kotipihalla grillailu kuin terassilla istuminen tai vappupiknik.

Huhtikuun viimeinen päivä on Virossa ollut perinteisesti noitien aikaa. Maaseudulla poltetaan kokkoja ja lapset pukeutuvat noidiksi.

Yliopistokaupunki Tartossa opiskelijat kokoontuvat kaduille juhlimaan.

2. Ruotsi

Ruotsalainen vappu on samaa maata kuin suomalainen, mutta laimeampi. Ruotsin suurissa opiskelijakaupungeissa, kuten Uppsalassa, meno voi sen sijaan olla vappuna hyvinkin riehakasta.

3. Venäjä

Myös Venäjällä toukokuun ensimmäistä päivää vietetään työn ja kevään juhlana, mutta enemmän tavanomaisena vapaapäivänä grillailuineen kuin isona työväen juhlana. Huomattavasti suuremmat juhlat ovat luvassa 9. toukokuuta eli voitonpäivänä.

4. Saksa

Toukokuun ensimmäinen on vapaapäivä myös Saksassa. Vappu on Saksassa nimenomaan työväen juhla, opiskelijat eivät samassa mitassa juhli. Lisäksi erityisesti eteläsaksalaisissa kylissä pystytetään meidän juhannussalkojen kaltaisia "Maibaumeja".

5. Ranska

Ranskassa vapun näkyvin symboli on kielo. Niitä myydään jokaisessa kadunkulmassa ja kimpun lahjottaminen rakastetulle on vanha perinne. Se sai alkunsa vuonna 1561, kun kuningas Kaarle IX sai kielon onnenkukakseen ja päätti siitä alkaen antaa joka vuosi kieloja hovin naisille. 1900-luvun alussa kielosta tuli toukokuun ensimmäisen päivän symbolikukka.

Myös Ranskassa ammattiyhdistykset viettävät työn juhlaa. Kulkueita järjestetään erityisesti Pariisin kaduilla. Seinen rannalla syödään piknikeväitä.

6. Hollanti

Vappuaatto eli 30. huhtikuuta oli aiemmin iso juhlapäivä Hollannissa. Silloin vietettiin nykyisen kuningas Willem-Alexanderin isoäidin, kuningatar Julianan syntymäpäivän kunniaksi Kuningattaren päivää. Kuningatar Juliana oli syntynyt vappuaattona 1909.

Nykyisin päivä on Kuninkaan päivä, ja sitä vietetään 27. huhtikuuta eli Willem-Alexanderin syntymäpäivänä, ja se on Hollannissa suuri kansanjuhla. Ihmiset vaeltavat kaduille, pukeutuvat maan kansallisväriin oranssiin ja vetävät lipun salkoon.

7. Iso-Britannia

Vappua (May Day tai Labour Day) vietetään Britanniassa toukokuun ensimmäisenä maanantaina, tänä vuonna siis 6. toukokuuta.

Suurin osa briteistä ei juhli erityisesti vappua, vaikka muutamia isoja juhlia järjestetäänkin. Vasemmiston työväenperinnettä edustaa Lontoon vappumarssi.

8. Yhdysvallat

Yhdysvalloissa toukokuun ensimmäinen päivä ei ole vappu vaan uskollisuuspäivä (Loyalty Day). Aluksi uskollisuuspäivä oli amerikkalaistumisen päivä (Americanization Day), mutta 1950-luvulla se kehittyi nykyiseen muotoonsa. Amerikkalaisten on tällöin tarkoitus osoittaa uskollisuuttaan ja rakkauttaan maalleen erilaisissa seremonioissa.

Lähteinä mm. Studio55, Rantapallo, tallinn24.ee, Kauppalehti

Vappu

Kansainvälisellä juhlalla pitkä historia

Vappu on saanut nimensä 700-luvulla eläneen baijerilaisen abbedissa Valburgin mukaan, mutta sen taustalla ovat vanhat keskieurooppalaiset kevätjuhlat.

Suomessa vappua on juhlittu keskiajalta lähtien aina 1.5., mikä on Valburgin pyhimykseksijulistamisen päivä.

Vappu politisoitui, kun Pariisissa vuonna 1889 kokoontunut Toinen internationaali -yhteistyöjärjestö julisti toukokuun 1. päivän kansainväliseksi työväestön mielenosoituspäiväksi. Päätöksellä kunnioitettiin poliisin vapunpäivänä 1886 Chicagossa surmaamia työläisiä, jotka olivat osoittaneet mieltään kahdeksantuntisen työpäivän puolesta.

Suomen ensimmäisen työväen vapunvieton järjesti Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys vuonna 1890.

Eija Marja-aho
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi