Suomalainen vappu on riehakas karnevaali, jota vietetään työväen, opiskelijoiden ja kevään kunniaksi. Jos sää sallii, kansa kerääntyy piknikeille tai muutoin vain ulkoilemaan kaupunkien kaduille.
Vappua juhlitaan myös monissa muissa Euroopan maissa, mutta hyvin eri tavoin. Juhlinta voi olla huomattavasti laimeampaa kuin Suomessa.
1. Viro
Vappupäivä on Virossakin virallinen pyhäpäivä ja samalla vapaapäivä monille. Sen viettoon kuuluu kuitenkin useammin oman perheen kanssa kotipihalla grillailu kuin terassilla istuminen tai vappupiknik.
Huhtikuun viimeinen päivä on Virossa ollut perinteisesti noitien aikaa. Maaseudulla poltetaan kokkoja ja lapset pukeutuvat noidiksi.
Yliopistokaupunki Tartossa opiskelijat kokoontuvat kaduille juhlimaan.
2. Ruotsi
Ruotsalainen vappu on samaa maata kuin suomalainen, mutta laimeampi. Ruotsin suurissa opiskelijakaupungeissa, kuten Uppsalassa, meno voi sen sijaan olla vappuna hyvinkin riehakasta.
3. Venäjä
Myös Venäjällä toukokuun ensimmäistä päivää vietetään työn ja kevään juhlana, mutta enemmän tavanomaisena vapaapäivänä grillailuineen kuin isona työväen juhlana. Huomattavasti suuremmat juhlat ovat luvassa 9. toukokuuta eli voitonpäivänä.
4. Saksa
Toukokuun ensimmäinen on vapaapäivä myös Saksassa. Vappu on Saksassa nimenomaan työväen juhla, opiskelijat eivät samassa mitassa juhli. Lisäksi erityisesti eteläsaksalaisissa kylissä pystytetään meidän juhannussalkojen kaltaisia "Maibaumeja".
5. Ranska
Ranskassa vapun näkyvin symboli on kielo. Niitä myydään jokaisessa kadunkulmassa ja kimpun lahjottaminen rakastetulle on vanha perinne. Se sai alkunsa vuonna 1561, kun kuningas Kaarle IX sai kielon onnenkukakseen ja päätti siitä alkaen antaa joka vuosi kieloja hovin naisille. 1900-luvun alussa kielosta tuli toukokuun ensimmäisen päivän symbolikukka.
Myös Ranskassa ammattiyhdistykset viettävät työn juhlaa. Kulkueita järjestetään erityisesti Pariisin kaduilla. Seinen rannalla syödään piknikeväitä.
6. Hollanti
Vappuaatto eli 30. huhtikuuta oli aiemmin iso juhlapäivä Hollannissa. Silloin vietettiin nykyisen kuningas Willem-Alexanderin isoäidin, kuningatar Julianan syntymäpäivän kunniaksi Kuningattaren päivää. Kuningatar Juliana oli syntynyt vappuaattona 1909.
Nykyisin päivä on Kuninkaan päivä, ja sitä vietetään 27. huhtikuuta eli Willem-Alexanderin syntymäpäivänä, ja se on Hollannissa suuri kansanjuhla. Ihmiset vaeltavat kaduille, pukeutuvat maan kansallisväriin oranssiin ja vetävät lipun salkoon.
7. Iso-Britannia
Vappua (May Day tai Labour Day) vietetään Britanniassa toukokuun ensimmäisenä maanantaina, tänä vuonna siis 6. toukokuuta.
Suurin osa briteistä ei juhli erityisesti vappua, vaikka muutamia isoja juhlia järjestetäänkin. Vasemmiston työväenperinnettä edustaa Lontoon vappumarssi.
8. Yhdysvallat
Yhdysvalloissa toukokuun ensimmäinen päivä ei ole vappu vaan uskollisuuspäivä (Loyalty Day). Aluksi uskollisuuspäivä oli amerikkalaistumisen päivä (Americanization Day), mutta 1950-luvulla se kehittyi nykyiseen muotoonsa. Amerikkalaisten on tällöin tarkoitus osoittaa uskollisuuttaan ja rakkauttaan maalleen erilaisissa seremonioissa.
Lähteinä mm. Studio55, Rantapallo, tallinn24.ee, Kauppalehti
Kansainvälisellä juhlalla pitkä historia
Vappu on saanut nimensä 700-luvulla eläneen baijerilaisen abbedissa Valburgin mukaan, mutta sen taustalla ovat vanhat keskieurooppalaiset kevätjuhlat.
Suomessa vappua on juhlittu keskiajalta lähtien aina 1.5., mikä on Valburgin pyhimykseksijulistamisen päivä.
Vappu politisoitui, kun Pariisissa vuonna 1889 kokoontunut Toinen internationaali -yhteistyöjärjestö julisti toukokuun 1. päivän kansainväliseksi työväestön mielenosoituspäiväksi. Päätöksellä kunnioitettiin poliisin vapunpäivänä 1886 Chicagossa surmaamia työläisiä, jotka olivat osoittaneet mieltään kahdeksantuntisen työpäivän puolesta.
Suomen ensimmäisen työväen vapunvieton järjesti Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys vuonna 1890.