Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Kinder-yllätysten keräily koukuttaa aikuisiakin - lahtelainen Nina Silo tykästyi lelusarjaan ja aloitti tuhansiin paisuneen kokoelman keräämisen

Takavuosikymmenten lelusarjat voivat olla satojen tai tuhansien eurojen arvoisia. Facebookin keräilijäryhmässä kauppoja hierovat tuhannet jäsenet.

Nina Silon kokoelmissa on parisentuhatta Kinder-suklaamunien mukana tullutta lelua. Kuva: Katja Luoma

Kinder-suklaamunien kilpikonnat, leijonat tai virtahevot ovat monille 1990-luvulla lapsuuttaan viettäneille nostalgisoinnin peruspilareita. Harvinaisempaa kuitenkin on, että pienet kovamuoviset eläinhahmot sysäsivät aikanaan alkuun vuosikymmenten kestoisen keräilyharrastuksen.

Lahtelaisen Nina Silon kotona on jo parisentuhatta suklaamunista kuoriutunutta esinettä. Kokoelman haaliminen alkoi vajaat 30 vuotta sitten, kun Silo ihastui Kinderin lanseeraamiin kilpikonniin ja päätti hankkia itselleen lelusarjan kaikki yksilöt.

– Se oli rakkautta ensisilmäyksellä, ne vaan jotenkin olivat niin söpöjä. Myös materiaali oli leluissa aiemmin parempaa kuin nykyään, hän kertoo.

Lelut voivat olla jopa tuhannen euron arvoisia

Kinder-munia on valmistettu 1970-luvun alusta lähtien. Alkuvuosien harvinaisimmat yllätyslelut voivat olla nykyään jopa tuhansien eurojen arvoisia.

Vanhimmat Silon omistamat lelut ovat peräisin 1980-luvulta. Kokoelmiin kuuluu esimerkiksi Taotao-tv-ohjelman hahmoja jäljittelevä lelusarja, jonka rahallinen arvo on nykyisin sadan euron luokkaa. Silon mieleen ovat nimenomaan kovamuoviset lelut.

– Koottavista leluista en hirveästi välitä, ja niitä kertyykin joka vuosi. Jokunen vuosi sitten myin niitä hirveän ison laatikollisen.

Taotao-tv-ohjelmaan perustuva lelusarja 1980-luvulta on jo noin 100 euron arvoinen. Kuva: Katja Luoma

Täydennystä omiin kokoelmiinsa Silo on löytänyt paitsi tuttavien nurkista myös suomalaisista ja ulkomaisista vertaisverkkokaupoista. Esimerkiksi Saksassa Kinder-yllätysten keräily on Silon mukaan suosittua. Ulkomailta täkäläiset harrastajat voivat tilata esineitä, joita Suomessa myydyistä suklaamunista ei ole edes saanut.

– Enimmillään olen maksanut yksittäisestä lelusta useamman kympin. Ei ole tullut mieleenkään, että myisin näitä keräilysarjoja pois. Kyllä ne säilyvät varmaan vielä pitkään, Silo sanoo.

Facebook-kaupustelu vilkasta

Nykyaikana Kinder-yllätyksiä haalivien elämä on helppoa, sillä puuttuvista leluista voi hieroa kauppoja esimerkiksi Facebookissa. Silo on toiminut vuonna 2010 perustetun Kinder-keräilijät-ryhmän toisena ylläpitäjänä lähes kymmenen vuoden ajan. Tätä nykyä ryhmään kuuluu lähes 3 500 henkilöä, ja uusia osto- ja myynti-ilmoituksia ilmaantuu vilkkaimmillaan useita kymmeniä päivässä.

– Ryhmään tuli juuri muutaman päivän sisällä 1 400 uutta jäsentä. Yleensä pääsiäisen aikaan väki lisääntyy, Silo kertoo.

Hän arvelee tämänvuotisen väkiryntäyksen selittyvän myös sillä, että Kinder-yllätysten keräilyä käsiteltiin juuri ennen pääsiäisviikkoa Ylen radio-ohjelmassa.

1990-luvun alun kilpikonnasarja on yksi Nina Silon suosikeista. Kuva: Katja Luoma

Vaikka harrastuksen kohteena ovat lelut, Silo ei ole havainnut keräilijöiden joukossa selvää ikäpainotusta.

– Leluja keräilevät kaikenikäiset, on nuoria ja vanhuksiakin. Moni äiti haluaa kerätä lapselleen vanhempia Kinder-leluja.

Silon oma jälkikasvu ei tosin ole Kinder-yllätyksistä ihan yhtä innoissaan kuin äitinsä.

– He yleensä antavat minulle lelun ja kysyvät, tarvitsenko tätä.

Nina Silo maksoi ulkomailta tilatusta mustasta virtahepohahmosta muutaman kympin. Kuva: Katja Luoma

Kaikenikäisten harrastus

Ennen verkkokaupan aikaa Kinder-lelujen keräilijät joutuivat heittäytymään luoviksi jotakin tiettyä esinettä metsästäessään. Silo esimerkiksi punnitsi ruokakaupoissa yksittäisiä suklaamunia hedelmävaa’alla ja arvioi painosta, sisältääkö tuote koottavan lelun vai kovamuovista tehdyn figuurin.

– Koottavat lelut painoivat silloin nykyistä enemmän. Punnitsemisen yritti tehdä salaa, ettei kauppiaalta tule sanomista, hän muistelee.

Vaikka harrastus on vuosien varrella pakottanut syömään monia Kinder-munia, mitta ei ole toistaiseksi tullut täyteen. Pääsiäisen suklaamunaostoksilla saa yleensä uuden lelusarjan kasaamisen jo hyvälle alulle.

– Pääsiäisenä kun syö tarpeeksi, niin ei tarvitse loppuvuonna syödä ollenkaan.

Makeinen

Kinder-yllätysmunan juuret Italiassa

Suklaamunat kuuluvat italialaisen Ferrero-perheyrityksen tuotevalikoimaan.

Yrityksellä on nykyisin 18 tehdasta, joista suurin sijaitsee Saksassa.

Kinder-munien valmistus alkoi vuonna 1974. Suomen markkinoille ne tulivat 1977.

Suklaamuna sisältää muovikapseliin pakatun lelun.

Tuotetta on myyty maailmanlaajuisesti noin 30 miljardia kappaletta, ja vuoteen 2016 mennessä suklaamunat olivat sisältäneet noin 12 000 erilaista lelua.

Yhtiö lanseeraa vuosittain yli 100 uutta lelua.

Yhdysvalloissa perinteisten Kinder-munien myynti on kielletty, sillä syötävien tuotteiden sisällä ei saa olla syömäkelvottomia osia.

Janne Nieminen
janne.nieminen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi