Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Teemapäivänä nostetaan esiin erityinen sisaruus – Riia Niemelä kadehti lapsena veljensä apuvälineitä ja oppi puolustamaan heikompiosaisia

Riia Niemelä pitää yhä paljon yhteyttä kolme vuotta vanhempaan veljeensä. Sisarusten päivänä julkaistaan myös video, jolla Niemelä kertoo omasta sisaruussuhteestaan. Kuva: Katja Luoma

Lihassairauden vuoksi vaikeasti liikuntavammainen isoveli on vaikuttanut paljon kolme vuotta nuoremman Riia Niemelän elämään.

– En muista, koska ymmärsin veljeni olevan erilainen, mutta aistin sen jo hyvin varhain. Lapsena tunsin epämääräistä huolta, josta en osannut puhua aikuisille. Halusin olla reipas enkä aiheuttaa vanhemmille enempää huolta. Pienempänä olin veljestä varmaan rasittava, koska roikuin hänen perässään ärsyttävyyteen asti. Olin kateellinen, kun veli pääsi ennen minua kouluun ja diskoihin. Sairaalareissutkin olivat lapsen näkökulmasta jotenkin siistejä, Riia Niemelä muistelee.

Arjessa veljen sairaus näkyi sairaalakäyntien lisäksi erilaisina apuvälineinä, avustajina ja viikoittain kotona käyvänä fysioterapeuttina. Joissakin jutuissa pikkusisko kokee jääneensä yksin, mutta fysioterapiahetkiin hän pääsi osallistumaan.

– Minulle oli iso juttu, että fyssari ei sulkenut minua ulos, vaan sain olla mukana ja jutella. Siitä on hyviä muistoja. Toivon, että nykyään erityislasten sisaruksetkin huomioidaan, kysellään kuulumisia ja kerrotaan diagnooseista asiallisesti ja lapsen ikä huomioiden, Riia Niemelä sanoo.

Ärsyttävästä pikkusiskosta tiukaksi puolustajaksi

Perässä roikkuneesta ärsyttävästä pikkusiskosta kasvoi veljensä ja muidenkin heikommassa asemassa olevien kiihkeä puolustaja.

– Jouduin nuorempana kuuntelemaan paljon muiden lasten ja aikuistenkin kommentteja veljeni sairaudesta. Silloin puolustauduin tiukasti. Veljen ansiosta olen oppinut ymmärtämään erilaisuutta. Katselin jo lapsena maailmaa hyvin kriittisesti, ja minua ärsytti kaikki asenteet ja fyysiset esteet, joita veljeni eteen tuli. Olen sellainen edelleen. Välillä on rankkaa puolustaa asioita, joiden tärkeys ei ole edelleenkään maailmassa selvää, Riia Niemelä toteaa.

Omia tunteitaan Riia Niemelä oppi purkamaan jo lapsena kirjoittamalla, tanssimalla ja liikkumalla luonnossa. Helsingissä asuva isoveli on edelleen rakas, ja sisarukset tapaavat noin kerran kuussa.

Tärkeä teemapäivä

Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten sisarukset pääsevät esiin keskiviikkona vietettävänä Sisarusten päivänä. Päivää organisoiva Erityinen sisaruus -projekti haluaa nostaa esiin sisarusten kokemuksia ja tarpeita sekä parantaa heidän tuen mahdollisuuksiaan ja asemaansa yhteiskunnassa ja palvelujärjestelmissä. Tahot projektin takana muistuttavat, että erityislapsen sisaruus on parhaimmillaan positiivinen ja erilaisuuden ymmärtämistä pienestä asti opettava asia.

– Erityinen sisaruus on yleensä lopulta ihan tavallista sisaruutta sisarukselle itselleen, eihän välttämättä tiedetä edes muunlaisesta sisaruudesta. Elämään voi kuitenkin liittyä tavallista enemmän pelkoa, huolta, häpeää ja vaikeuksia sekä vähemmälle huomiolle jäämistä. Moni erityisen sisaruuden kokenut kertoo sisaruuden myös antaneen paljon, projektipäällikkö Katri Lehmuskoski sanoo.

10.4. vietetään kansainvälistä sisarusten päivää. Erityinen sisaruus -projekti järjestää sisaruksille suunnattuja tapahtumia, katso lisää tästä.

Chimene Bavard
chimene.bavard@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi