Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Pitsinnyplääjien tyynykylä oli aikansa some Orimattilan Heinämaalla - pitsiä on tehty pajunkuoresta ja piikkilangastakin

Pitsin äärellä on omaa aikaa, aivot jumppaavat ja hoituu se yhteisöllisyyskin samalla.

Rauni Eskola kannustaa nyplääjiä kokeilemaan myös pitsin uusia muotoja. Kuva: Mirja Hussain

Ristiin ja kierto. Aika yksinkertaista. Onhan se, kun nappuloita on vain kuusi paria ja tuloksena on pitsiä, jolla pienet lapsetkin aloittavat pitsinnypläämisen.

Nyplätessä pää pysyy terävänä kuin partaveitsi, Marja Leivo arvelee heinämaalaisten nyplääjien pitkän iän salaisuudeksi. Kuva: Mirja Hussain

Kun Marja Leivo heittelee nappuloitaan, joita riittää pinoiksi asti, helppouden illuusio rikkoutuu.

– Tässä voi uppoutua omiin ajatuksiin ja saa sitä omaa aikaa, hän toteaa samalla kun sormet heittelevät puisia nappuloita. Muualla niitä kutsutaan nypylöiksi, mutta pitsikylä Heinämaalla on oma pitsisanasto ja siellä lanka on kieputettu nappuloille.

Nypläys on päässyt Elävän perinnön listalle, johon kerätään aineetonta perinnettä Kuva: Mirja Hussain

Kokeneet nyplääjät pystyvät kyllä puhumaan ja nypläämään samaan aikaan. Se on tärkeä taito, koska nyplääminen on myös yhteisöllistä toimintaa, eikä siitä tulisi mitään, jos vain istuttaisiin porukalla tuppisuina. Heinämaalla oli näet ennen tapana käydä tyynykylässä eli ottaa oma nypläystyyny mukaan ja kokoontua muiden kanssa vaihtamaan kuulumiset.

Herkkää kuin enkelin siivet. Kuva: Mirja Hussain

– Vaikka ei olisi tilannut Orimattilan Sanomia, niin kaikki tapahtunut tiedettiin, Marja Leivo nauraa.

Nypläystyynyn äärellä on hoidettu sosiaalisia suhteita ja välitetty uutisia. Ja tämä some ei kaadu! Kuva: Mirja Hussain

Tyynykylät olivat oman aikansa sosiaalinen media, eikä niitä mikään mahti kaatanut.

Vilma Oksa somisti nutturansa pitsikukin. Kuva: Mirja Hussain

Nappulalla rokotettu

Pitsin historia alkaa 1400-luvulta, Suomeen se tuli sata vuotta myöhemmin. Kauppiaat ja merimiehet toivat uuden taidon Euroopasta, ja alussa nyplääjiä olikin lähinnä kauppareittien varrella sijaitsevissa kaupungeissa.

Nyplätyt pamppalat somistavat valaisinta. Muualla pamppala tarkoittaa mantelia. Kuva: Mirja Hussain

Ensimmäiset vuosisadat pitsiä käytettiin lähinnä vaatteiden somisteina tai arvokkaimmissa liinoissa. 1900-luvun alussa pitsien tekeminen väheni, kun markkinoille tulivat teollisesti tehdyt versiot ja kansanpukujen muoti muuttui.

Tässä tulee lonkeria. Jokaisella kuviolla on tietysti oma nimensä. Kuva: Mirja Hussain

Nykyajan ihminen osaa yhdistää pitsiin kaksi pitsikeskusta, Rauman ja Heinämaan, joka on yksi Orimattilan kylistä. Tänä vuonna vietetään Heinämaan pitsinkutojien 60-vuotisjuhlia. Vaikka pitsinnyplääminen on vähentynyt huippuvuosista, käsityötaidolla on edelleen tulevaisuus.

– Meitä on yhdistyksessä noin sata jäsentä, mutta jäsenmäärä on laskenut, koska jäsenistömme alkaa olla aika iäkästä.

Onneksi uusia tulee. Nyt 19-vuotias Vilma Oksa Mäntsälästä on rokotettu nypläysnappulalla.

– Äitini aloitti nypläämisen kun minä olin puolivuotias. Itse nypläsin ensimmäisen kerran nelivuotiaana, hän kertoo.

Vilma Oksan ikätoverit eivät tiedä nypläämisestä tuon taivaallista.

Muistikirjan kansi sai Vilma Oksan tekemän pitsisydämen. Kuva: Mirja Hussain

– Eivät he tiedä mistä on kyse, jos kerron mitä harrastan, Vilma Oksa kertoo.

Aikuisille nyplääjille järjestetään kursseja Pitsituvalla ja Heinämaan kylällä on kursseja myös aivan pienille lapsille.

– Minäkin kävin aikuisten kurssilla virkistämässä taitoni. Opettelin nypläämisen jo lapsena, mutta sitten tulivat omat lapset ja tyyny jäi nurkkaan. Tulin sitten kurssille opettelemaan uudelleen, Marja Leivo kertoo.

Vilma Oksa on kasvanut nypläystyynyn äärellä. Ensimmäiset pitsinsä hän teki 4-vuotiaana eli 15 vuotta sitten. Kuva: Mirja Hussain

Vaikka piikkilankaa

Heinämaalla on ollut paitsi oma pitsisanasto, myös omat mallistot. Useissa heinämaalaisissa malleissa on pamppaloita eli manteleita. Kylässä myös nyplättiin 1930-luvulta kokonaan pitsisiä liinoja, kun esimerkiksi raumalaiset pitsit olivat usein liinojen reuna- tai välipitsejä.

Pitsi muuttuu maailman mukana ja se on yksi seikoista, joka varmistaa käsityötaidon säilymisen. Tänä päivänä voi esimerkiksi nyplätä mistä vain. Perinteisesti lanka on pellavaa, osassa pitsejä käytetään puuvillaa tai sitten kahta materiaalia sekoitetaan keskenään. Mutta ei lanka ole ainoa materiaali josta voi tehdä pitsiä. Muutakin on kokeiltu.

Pitsin historiaa tallennettuna: nypläämisen apuna käytetään munsteria eli kaavaa. Kuva: Mirja Hussain

– Metallilankaa, piikkilankaa, kaislaa ja pajunkuorta, Rauni Eskola luettelee.

Hän on yhdistyksen puheenjohtajana kannustanut nyplääjiä myös tekemään muutakin kuin liinoja. Hänen oma tyttärensä Päivi Lindqvist pukeutui neljä vuotta sitten häissään 1920-luvusta inspiraation saaneeseen pukuun, jota somistavat itse nyplätyt pitsireunukset.

Nypläys on mukana Elävän perinnön kansallisessa listassa. Heinämaan pitsinnyplääjien puheenjohtaja Rauni Eskola

Orimattilan Kehräämöllä sijaitsevalla Pitsituvalla voi nähdä pitsin käyttöä monipuolisesti. Sitä voi käyttää koruissa, koriste-esineissä tai taiteena. Kuvissa nähdään jopa tangokuninkaalle nyplätty pitsikruunu ja pöytäviirissä on Orimattilan kaupungin 25-vuotisjuhliin tehdyn nyplätyn Suomen lipun kaksoiskappale.

Rannekorun pitsi on metallilankaa. Kuva: Mirja Hussain

Vilma Oksa on somistanut nutturakampauksena itse nypläämillään kukilla ja myynnissä on hänen pitsein somistettuja muistikirjojaan ja avaimenperiä. Pitsiset pamppalat somistavat jopa onnittelukortteja ja muistoadresseja.

Pitsin kulttuuriperintö halutaan säilyttää tuleville sukupolville ja sen eteen tehdään työtä.

– Nypläys on mukana Elävän perinnön kansallisessa listassa ja siitä taitoa voisi esittää Unescon aineettoman perinnön listaan, Rauni Eskola kertoo.

Yhdistys juhlii 60-vuotista taivaltaan 18. toukokuuta ja juhlan yhteydessä julkistetaan mallikirja, jossa on heinämaalaisia pitsimalleja 1800-luvulta tähän päivään.

Mervi Pasanen
mervi.pasanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi