Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Intian matkalta tuodusta chilijauheesta kattotiilet nukkekotiin – harrastajat penkovat roskiksetkin rakennusmateriaaleiksi

Käsityöharrastajien määrä vähenee ja erikoistuu. Tuulikki Rantasalo tapasi kummipoikansa Rajnandgaonissa ja päätti rakentaa intialaisen pihapiirin.

Intialainen Tarunkumar antoi hyvinkääläiselle kummilleen Tuulikki Rantasalolle kierrätysmateriaaleista valmistetun maton. Käsityöharrastajana Rantasalo innostui heti tutkimaan, mitä kaikkia materiaaleja mattoon on käytetty. Kuva: Sara Pihlaja

Tätä lahjaa käsityöharrastaja osaa arvostaa!

Tällainen ajatus käy mielessä, kun intialainen Tarunkumar kaivaa laukustaan äitinsä tekemän kierrätysmaton ja ojentaa sen hyvinkääläiselle kummilleen Tuulikki Rantasalolle.

Intiassa kierrätysmateriaalien käyttö ei ole yleistä, mutta käsillä tehdään lähes kaikki. Suomessa käsityöharrastus vähenee, mutta kierrätys on kunniassaan.

Rantasalokin hyödyntää melkein kaiken minkä käsiinsä saa. Hän on innokas nukkekotiharrastaja ja nukkekotien rakennustarvikkeiksi käytetään tunnetusti kaikki – roskatkin jäätelötikuista alkaen.

– Tässä on pohjana muovia riisisäkistä ja hapsut on selvästi tehty vanhoista sarikankaista. Eikö olekin? Rantasalo ihastelee. Tarunkumar nyökkäilee innokkaasti vieressä.

Lahjakassista kaivetaan vielä riisin oljista valmistettuja seinäkoristeita ja kotikylästä piirretty kartta.

Ollaan Intiassa Rajnandgaonissa, jonne Tuulikki Rantasalo on matkustanut World Visionin kummimatkalle tapaamaan kummipoikaansa. Tarunkumarin kummina Rantasalo on ollut vuodesta 2006.

– Hän on nyt jo 19-vuotias ja opiskelee collegessa, Rantasalo kertoo.

Muutamaa viikkoa myöhemmin matto on Rantasalon olohuoneen seinällä Hyvinkäällä ja karttapiirros odottaa kehyksiä.

Matkatuliaisina on paljon kuvia ja materiaalia pienen intialaiskodin rakentamiseen.

Valmiina kotitalo ja chilijauheella värjätyt kattotiilet. Pihapiiriin rakentuu vielä karjasuoja lehmineen ja tietysti kaivo. Kuva: Johanna Erjonsalo

Harrastukset eriytyvät

Rantasalo ei ole harrastuksensa kanssa yksin, sillä viime vuosina nukkekotiharrastus on ollut kasvussa. Harrastajia arvioidaan olevan noin 10 000.

Professori Sinikka Pöllänen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että erilaisiin harrastuksiin liittyvät elämykselliset käsityöt ovat yleistyneet. Niitä ovat esimerkiksi keskiaikaharrastukset, Lolita-pukeutuminen ja juuri nukkekotiharrastukseen liittyvä miniatyyritekeminen.

Suomalaisten kädentaitoharrastukset ovat silti vähentyneet huomattavasti viime vuosikymmenten aikana. Tilastokeskuksen tuoreen tilaston mukaan isoin pudotus on erityisesti nuorten ja työikäisten käsityöharrastusten yleisyydessä.

– Vielä 1980-luvun alussa kädentaitoja harrasti lähes 70 prosenttia 10–14-vuotiaista. Nyt vain alle 40 prosenttia, tutkija Riitta Hanifi kertoo.

Rantasalo on tehnyt nukkekoteja vasta nelisen vuotta. Hänen viime vuonna tekemänsä minikokoinen Lämmönlähde-työ sai neljännen palkinnon Nukkekotiyhdistyksen äänestyksessä. Siinä ruututakkiin pukeutunut rouva paistaa makkaraa talvimaisemassa ja pannukahvi on juuri valmistunut nuotiolla.

Tänä talvena lämmönlähdettä ei tarvitse etsiä nuotiotulelta, sillä valmistumassa on intialainen pihapiiri.

– Olen juuri tekemässä kattotiiliä. Ne on tehty sanomalehtipaperista ja värjätty punaisiksi Intiasta tuomallani chilijauheella.

Kun kotitalo ja kattotiilet ovat valmiita, tulee viereen vielä karjasuoja lehmineen sekä tietysti vesipumppu ja kaivo – puhdas juomavesi on intialaiskylässä erityisen tärkeää.

Tuulikki Rantasalon herraskartano on vielä aavistuksen kesken, sillä intialaisen pihapiirin rakennustyöt ajoivat sen ohi. Kuva: Johanna Erjonsalo

Materiaaleja löytyy kaikkialta

Nukkekotiharrastajia kiehtoo se, mistä kaikkialta materiaaleja voi löytää ja mitä kaikkea yllättävää niistä voi valmistaa.

– Hyvin pitkälle se on roskaa, jäätelötikkuja ja purkkeja. Kiinalaisista syömäpuikoista saa hyviä tuolinjalkoja. Ystävät auttavat tuomalla poisheitettävät tavaransa ja roskansa minulle.

Rantasalo ei yleensä suunnittele nukketalojaan etukäteen vaan työ alkaa jonkun tietyn kohdan valmistamisesta. Rakennuspiirrustus tarvikkeineen kulkee kuitenkin päässä mukana kaiken aikaa, töissä ja kaupungilla liikkuessa.

Yllättäen voi löytää jotain, joka sopiikin huonekalujen tai muiden nukkekodin tavaroiden valmistukseen.

– Ajattelin, että ruskeasta hiekkapaperista tulisi hyvä maalattia intialaiskotiin. Mutta vielä ei ole tullut vastaan kuin keltaista ja sinistä.

Rantasalolla ei ole kotonaan kuin muutama nukkekoti ja monet niistä vielä keskeneräisiä. Kaikki valmiit työt hän lahjoittaa eteenpäin.

– Tykkään antaa nukkekodit ja muut minitavarat heti lahjaksi, sillä eihän niitä missään pystyisi säilyttämään. Koko asunto olisi pian täynnä nukkekoteja.

Intialaiskodin rakennustyöt ajoivat nyt ohi, ja jo vuonna 2015 aloitettu herraskartano ja pari vuotta sitten alulle pantu kivikirkko joutavat odottamaan kiireisemmän työn valmistumista.

Tarkkuutta ja kädentaitoja tarvittaisiin monissa ammateissa

Käsillä tekemisen vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin on tutkittu paljon. Käsitöiden tekeminen muun muassa rauhoittaa ja hillitsee stressiä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että kädentaitojen kehittäminen on edellytys monessa ammatissa toimimiselle.

Professori Sinikka Pöllänen sanoo, että kädentaitojen puute näkyy jo useiden alojen koulutuksissa.

Kiinalaisista syömäpuikoista saa hyviä tuolinjalkoja. Nukkekotiharrastaja Tuulikki Rantasalo

– Käden taitava käyttö vaatii viitseliäisyyttä ja tämän taidon puute näkyy jo eri aloilla. Muun muassa kirurgit, hammaslääkärit ja kellosepät tarvitsevat tarkkuutta työssään.

Pölläsen mukaan yhtenä syynä käsityöharrastamisen vähäisyyteen on se, että koulukäsityön opetus on vähentynyt. Sitä kautta monellakaan ei ole aikaisempaa osaamista taustalla.

Luvut tutkimuksissa ja tilastoissa vaihtelevat. Taitoliiton vuonna 2018 tekemässä kyselyssä peräti 77 prosenttia suomalaisista teki käsitöitä.

– Vapaa-ajalle on nykyään valittavissa useita erilaisia kilpailevia harrastuksia, myös sellaisia, jotka eivät vaadi pitkäkestoisuutta. Jakautuminen aktiivisiin ja passiivisiin harrastusmuotoihin jatkuu. Ne jotka harrastavat, paneutuvat siihen sitten tosissaan.

Pöllänen on tutkinut yli kymmenen vuotta käsitöiden terapeuttisuutta.

– Käsitöillä on sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia ihmisen hyvinvoinnin näkökannalta.

"Matkalla näki, mihin rahat menevät"

Hyvinkääläinen Tuulikki Rantasalo harrastaa nukkekotien lisäksi kummina olemista kehitysmaiden lapsille. Hänellä on yhteensä neljä kummilasta Suomen World Visionin kautta. Intialaisen Tarunkumarin lisäksi Rantasalolla on kaksi kummilasta Perussa ja yksi Kambodzassa.

Kummimatkalla Rantasalo oli tänä syksynä ensimmäistä kertaa.

Kädentaitojen kehittäminen vaatii viitseliäisyyttä. Käsityötieteen professori Sinikka Pöllänen

Kummiuteen kuuluu kuukausittainen lahjoitussumma ja kirjeenvaihto, mikäli kummi niin haluaa. Vaikka kirjeenvaihtoa ei haluaisikaan, saa lahjoittaja aina joulukuussa raportin siitä, mitä yhteisössä on vuoden aikana tehty ja kummilasten kuulumiset.

– Kaikki lasten hyväksi tehtävä työ on tärkeää. On suurenmoista saada kummilapsilta postia, Rantasalo sanoo.

World Vision aloitti työn kummilasten kotiseudulla Intiassa 2004 ja projekti päättyy lähivuosina.

Rantasalo kertoo, että alkuvaiheessa suuri osa alueen lapsista oli aliravittuja ja kärsi anemiasta ja ripulista.

Monet lapset jättivät koulun kesken ennen kuin oppivat lukemaan tai kirjoittamaan. Koulun jättäneitä tyttöjä odotti usein naimisiinmeno ja poikia lapsityö. Nyt lasten terveydentila on kohentunut, kun perheet tietävät, millaista ravintoa lapset tarvitsevat.

Myös hygienia ja lasten terveyspalvelut ovat parantuneet.

– Oli aika hienoa nähdä, mitä kaikkea siellä on tehty ja miten paljon asioissa menty eteenpäin. Saimme vierailla kouluissa ja terveysneuvoloissa kuulemassa asioista, Rantasalo sanoo.

Tarja Koljonen / Uutissuomalainen
tarja.koljonen@uutissuomalainen.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi