Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Lahtelainen Aulikki Tähtelä kirjoitti kirjan, joka ruotii päiväkotiarkea

Varhaiskasvatus kiinnostaa edelleen eläkkeellä olevaa lastentarhanopettajaa.

Lahtelainen Aulikki Tähtelä muistelee kirjassaan kohtaamisia päiväkotien arjessa. Kuva: Sami Lettojärvi

Eläkkeellä oleva lahtelainen lastentarhanopettaja Aulikki Tähtelä kertoo, että oli vähällä, ettei hän päässyt aikoinaan varhaiskasvatuskoulutukseen, lastentarhaseminaariin Tampereella.

– Olen kymmenlapsisesta perheestä. Minulla ei vissiin ollut käytöstapoja, olin suorasukainen. Puolet opettajakunnasta oli sitä mieltä, että minua ei pitäisi valita, mutta pääsin, koska rehtori piti minua lahjakkaana. Olin kurssini nuorin ja toiseksi huonoin oppilas, Tähtelä kertoo nauraen.

Valmistumisensa jälkeen Tähtelä pääsi heti töihin, ensin sijaiseksi Tampereelle, sitten vakituiseen työhön Rovaniemelle.

– Sieltä laskeuduin Oulun kautta Lahteen vuonna 1982.

Tähtelä ehti työskennellä päiväkodeissa 40 vuotta. Lisäksi hän on vuosien varrella luennoinut työyhteisöille varhaiskasvatuksesta ja ollut päiväkodeissa myös työnohjaajana.

Kirjasta vinkkejä pulmakohtiin

Tänä vuonna Tähtelä julkaisi kirjan Minustakin tulee joskus aikuinen (Jyväskylän Koulutuskeskus 2018). Siinä hän kuvailee päiväkodin arkea, lasten leikkejä ja heidän kanssaan käytyjä keskusteluja sekä tekee havaintoja työyhteisöstä ja työn tekemisestä.

Kysyin eräältä pojalta: ”Mitäs luulet, onko minusta mukava olla töissä päiväkodissa?” ”Joo, on. Kun lapset ovat niin mukavia. Sitäpaitsi, sinulla on helppo työ. Leikit vaan lasten kanssa ja lapset ovat niin kilttejä. Silloin se on helppoa.”

Ote on Minustakin tulee joskus aikuinen -kirjasta. Tähtelän kirjoituksista käy ilmi, että ei pojan kuvailu ehkä ihan osu kohdalleen. Työ päiväkodissa ei ole aina helppoa. Milloin selvitellään lasten välisiä riitoja, milloin ruokailupulmia, milloin levottomuutta ja vihaisuutta. Mutta hankalien tilanteiden ohella on myös paljon iloisia hetkiä.

Tarinoiden lomassa Tähtelä tarjoaa vinkkejä erilaisiin tilanteisiin ja pulmakohtiin. Kirja perustuu muistiinpanoihin, joita hän kirjasi ylös koko uransa ajan. Hän kirjoitti kirjaansa kaksi vuotta ja vieraili tuona aikana myös päiväkodeissa.

– Pihoilla lapset ovat samanlaisia kuin ennenkin, eivät he ole muuttuneet.

Sen sijaan Tähtelä on huolissaan siitä, miten paljon päiväkodin ammattilaisilta vaaditaan nykyään paperityötä.

– Kerkiääkö siinä lasten kanssa olla ollenkaan?

Kirjassa kerrotaan esimerkkejä ja annetaan vinkkejä. Kuva: Sami Lettojärvi

Vuorovaikutus on kaiken perusta

Lasten kanssa työskentelyssä Aulikki Tähtelä painottaa vuorovaikutusta. Aikuisen pitäisi luoda lapseen positiivinen ja luottamuksellinen suhde. Aikuisen rauhallinen olemus rauhoittaa myös lasta.

– Nykyaika on levotonta. Lapset eivät meinaa enää kuunnella. Päiväkodeissa opetellaan elämisentaitoja – taitoja, joita tarvitaan myöhemminkin elämässä.

Tähtelä kertoo, että kehittyi itse aikoinaan urallaan alun hankaluuksien jälkeen lasta kuuntelevaksi. Lapset osaavat keskustella, kun heille antaa siihen mahdollisuuden.

– Olin nuorempana aikamoinen tärpästikkeli. Minulle tuli rauhallisuutta. Opin myös kysymään rauhassa lapsilta, mitä tapahtui, mistä kaikki alkoi.

Päiväkodissa sai myös hämmästellä lasten nokkeluutta. Lapset myös opettivat aikuisia.

– Jouduin jatkuvasti ihmettelemään, miten fiksuja lapset ovat. He vetivät monta kertaa yli meikäläisen.

Aikoinaan ammatti piti virkeänä. Nyt Aulikki Tähtelä harrastaa tennistä ja aikuisbalettia.

– Tenniksessä olen ihan hyvä, mutta aikuisbaletissa en. Aloitin sen tänä syksynä, en meinaa taipua mihinkään, hän naurahtaa.

Milja Kungas
milja.kungas@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi