Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Kävimme Suomen Floridassa, kunnassa, jossa syntyy enemmän norppia kuin lapsia

Puumalan kunnassa sijaitsevan Hurissalon kylän tarina on Suomen maaseudun tarina.

Yksivuotias Venni Kontinen hoitaa isänsä Martti Kontisen ja äitinsä Aino Reposen kanssa Pirkko-vasikkaa perheen maatilalla Hurissalossa. Kuva: Akseli Muraja

Aino Reponen, 29, oli vuosi sitten kesällä lähdössä raivaussahan kanssa metsään, kun lapsivedet tulivat.

Oli kesäkuu ja lauantai Hurissalon kylässä Puumalassa. Martti Kontinen lähti kuskaamaan avovaimoaan kotitilaltaan synnytysosastolle Mikkeliin. Se ei jäänyt huomaamatta kaupan terassilla istuskelleelta kylänväeltä.

Terve poikavauva syntyi sunnuntaina aamuseitsemältä, ja Puumalan kirkkoherra tiesi kuuluttaa ilouutisen kahta tuntia myöhemmin alkaneessa jumalanpalveluksessa.

Reposesta ja Kontisesta tuntui, että koko kylä iloitsi vauvasta.

– Ensimmäiset kaksi viikkoa taisi käydä vieraita melkein joka päivä, Reponen kertoo.

– Tämä on harvinaisuus tällä kylällä, Kontinen, 29, sanoo ja katsoo runsaan vuoden ikäistä esikoispoikaansa Venniä.

Kyläläisten ilon ymmärtää. Ennen Venniä Hurissaloon ei ollut syntynyt lasta moneen vuoteen.

Liisa Käkränen, 68, iloitsi uutisesta muiden hurissalolaisten tavoin.

– Ajattelin, että ei tämä kylä sittenkään kuole, Käkränen sanoo.

Käkränen on pirteä ja puhelias karjalaisnainen. Hiukset ovat harmaat, mutta tilkkutäkkikuvioisessa takissa on värejä senkin edestä. Takki on puuvillaa ja ostettu Budapestista.

Käkränen muutti Imatralta Hurissaloon neljä vuotta sitten. Hän teki työuransa VR:n asiakaspalvelussa. Eläköityessään hän oli lipputoimiston päällikkö.

– Se oli sellainen hetken humahdus. Olin haaveillut maalle muuttamisesta, ja minua alkoi ahdistaa kaupungin hälinä.

Tilaisuus koitti, kun Käkränen huomasi asuntoilmoituksen: myydään rivitalokaksio Puumalan Hurissalossa.

– Sanoin miehelleni, että mie lähden, tule perässä.

Toistaiseksi mies asuu vakituisesti Imatralla.

Ensi joulukuussa kyläläisillä on jälleen aihetta riemuun, sillä Vennille odotetaan pikkusiskoa tai -veljeä. Nuorta lapsiperhettä pitävät aloillaan Kontisen sukujuuret Hurissalossa. Martti Kontinen on tilan isäntä kymmenennessä polvessa. Tila oli vuosisatoja sitten osa tuhansien hehtaarien kokoista ratsutilaa, joka lohkottiin myöhemmin pienempiin osiin.

Kun Kontinen kävi kyläkoulua Hurissalossa, oppilaita oli koulussa lähes neljäkymmentä.

Nyt koulu on lakkautettu. Lähimmät koulut ovat kirkonkylällä Puumalassa tai Anttolassa Mikkelin puolella.

Reposta ja Kontista huolestuttaa.

– Kun Venni on kouluiässä, kylällä ei ole yhtään samanikäistä kaveria.

Kesämökki Hurissalossa on Liisa Kekräsen henkireikä. ”Tämä on maailman paras paikka.” Kuva: Akseli Muraja

Ei auta, vaikka Puumala maksaa kotihoidontuen kuntalisää ja tarjoaa ilmaisen päivähoidon kahteenkymmeneen viikkotuntiin asti.

– Eivät ne vaikuta muuttopäätökseen, jos täällä ei ole töitä.

Maatila tuo leivän yhdelle. Kontinen tekee metsätöitä, pitää lypsykarjaa ja kasvattaa kauraa, ohraa ja nurmirehua. Reponen käy päivätöissä kirkonkylällä.

Isäntä on elänyt koko nuoren ikänsä Hurissalossa lukuun ottamatta opiskeluvuosia ammattikoulussa Mikkelissä.

Kaupunkilaiselämä ei häntä kiinnosta.

– Nurmikkoa pitää näkyä enemmän kuin asfalttia, Kontinen tuumii katsellessaan ulos keittiönsä ikkunasta.

Runsaan kahden tuhannen asukkaan Puumala painii samojen ongelmien kanssa kuin moni pieni maalaiskunta: syntyvyys laskee, kunta vanhenee.

Toukokuussa ”Saimaan Gibraltariksi” sanottu saaristokunta sai kyseenalaista kunniaa, kun Iltalehti uutisoi, että Puumalassa syntyy enemmän saimaannorpan kuutteja kuin lapsia.

Tilastoon sisältyy kuitenkin valopilkku: Toisin kuin moni samankokoinen kunta, Puumala saa muuttovoittoa. Viime vuonna plussaa oli 18 ihmistä, tänä vuonna tähän mennessä 12.

Se ei riitä kääntämään kunnan väkilukua nousuun mutta hidastaa luisua. Vuonna 2040 Puumalassa on väestöennusteen mukaan 1 654 asukasta.

Selitys muuttovoitolle on se, että Puumala vetää puoleensa eläkeläisiä. Heitä on kuntaan muuttavista suurempi osuus kuin työikäisiä.

Puumala on Suomen Florida. Florida on aurinkoparatiisi Yhdysvaltain itärannikolla – ja samalla maan harmain osavaltio, jonne muutetaan ympäri maailmaa viettämään leppoisia eläkepäiviä.

Floridan asukkaista kaksi kymmenestä on yli 65-vuotiaita.

Puumalassa heitä on neljä kymmenestä.

Kun Liisa Käkränen muutti Hurissaloon, hänellä oli paikkakunnalla jo yhteinen mökki poikansa kanssa. Muuten kylä on tullut tutuksi vasta muuton jälkeen. Käkränen asuu kylän ainoassa rivitaloyhtiössä, kivenheiton päässä kyläkaupalta.

Käkränen kertoo matkustelleensa aiemmin runsaasti Kreikassa ja Espanjassa. Nyt mökkielämä on voittanut etelänmatkat.

Käkränen luettelee hengästyttävän listan harrastuksiaan: taidemaalaus, luova kirjoittaminen, laulaminen, marjastus, sienestys, hiihtäminen, jumppaaminen.

– Arki tulee täälläkin vastaan, mutta huonoja puolia ei ole vielä näkynyt.

Hurissalon palvelut rajoittuvat lähinnä kyläkauppaan, ja terveyskeskus on puolen tunnin ajomatkan päässä Puumalassa, mutta se ei vaivaa Käkrästä.

Ruokaostokset hän kertoo tekevänsä kyläkaupassa. Jos on asiaa lääkäriin, hän käy yksityisellä Imatralla tai Mikkelissä.

Käkränen on perusterve. Mutta entä jos hänen terveytensä heikkenisi äkisti?

– En ole ajatellut niin pitkälle, Käkränen vastaa ja miettii hetken.

– Eihän sitä tiedä, jos vaikka lähtö tulee heti. Kai minut joku täältä sitten korjaa, hän sanoo ja purskahtaa nauruun.

Lue myös: IL: Nuorille miehille ei kunnissa tahdo riittää oman ikäluokan naisia - tämä on tilanne Lahdessa
 

Vuosikymmen sitten Puumalan ympärillä oli positiivista pöhinää.

Verkkomies laskee jataa, illassa aika vain mataa. Venynyt vieteri palautuu sylissä Saimaan.

Näin tunnelmoi laulaja Matti Esko Sylissä Saimaan -kappaleessaan. Se sävellettiin Kaikki Puumalan puolesta -televisiosarjaa varten. Sarja esitettiin Yle TV1:ssä vuonna 2008.

Ohjelma perustui ulkomaiseen formaattiin, ja sen ideana oli kohottaa kriisikuntalistalle joutuneen pikkukunnan profiilia. Koottiin yhteen joukko paikallisia tekemään teatteria, tehtiin musiikkia Pauli Hanhiniemen kanssa ja päästiin esiintymään Helsingin KOM-teatteriin.

Matti Eskon laulaman kappaleen sävelsi Harri Kautonen, paikallinen ammattimuusikko, joka työskenteli tuohon aikaan matematiikan ja fysiikan opettajana.

Nyt Kautonen (kesk.) johtaa Puumalan kunnanhallitusta ja käy opettamassa naapurikunnassa Sulkavalla.

Kautonen sanoo, että televisio-ohjelmalla oli ”iso merkitys Puumalan itsetunnolle”.

– Puumala oli aikaisemmin paikallisille vähän häpeän aihe. Ohjelma muistutti juurista ja yhteisöllisyydestä. Se jätti paikkakunnalle myös teatterikipinän, ja olihan sillä iso mainosarvo.

Enää Puumala ei kärvistele kriisilistalla. Se tosin johtuu enemmän valtion veropolitiikasta kuin tositelevisiosta. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus päätti vuonna 2011, ettei kuntien keräämää kiinteistöveroa enää käytetä kuntien välisten tuloerojen tasaamiseen.

Puumala kuului päätöksen voittajiin, koska se on suosittu mökkikunta. Mökeistä maksetuista veroista jäi aiempaa enemmän kunnan taseeseen.

Mutta kunnan perusongelma, väestön ikääntyminen, ei ole poistunut.

– Tiedostamme haasteet, jotka liittyvät muun muassa siihen, että tulomuutto ei ole niin työperäistä, Kautonen muotoilee.

Hän puhuu lapsiperheiden palveluista, aktiivisesta elinkeinopolitiikasta ja tapahtumatarjonnasta, jolla viestitään siitä, että Puumalassa on elämää lomakauden ulkopuolellakin.

Puumala elää rakentamisesta, maa- ja metsätaloudesta sekä turismista – kesäisin kunnan asukasluku liki kolminkertaistuu. Julkkikset, kuten urheiluvaikuttaja Mika Kojonkoski sekä näyttelijät Ville Haapasalo ja Aku Hirviniemi, kuuluvat Puumalan ”mökkieliittiin”.

Mutta toisin kuin Amerikan Floridassa, Suomen Floridassa kesä on lyhyt.

Kun turistit lähtevät, jää arkitodellisuus.

Timo Korppi ja Ulla Ajanto tekevät näytelmää saimaannorpasta. Kuva: Akseli Muraja

Syysillan pimetessä Hurissalon kyläkauppa sulkee ovensa, mutta kylän toiseksi tärkeimmässä rakennuksessa palavat valot.

Entinen kyläkoulu, sama jossa Martti Kontinen kävi alakoulunsa, palvelee nykyisin kylätalona ja juhlapaikkana. Kuntosalikin löytyy.

Mutta pulpetteja ei talossa näy.

Puumalan pöhinä tuntui kymmenen vuotta sitten myös Hurissalossa. ”Rikas bisnesenkeli pelasti Puumalan viimeisen kyläkoulun”, kirjoitti Suomen Kuvalehti vuonna 2009.

Englannissa yrityskaupoilla rikastunut pääomasijoittaja Heikki Viitikko suunnitteli rakennuttavansa kotikylälleen Hurissaloon kuusi omakotitaloa. Talot nousisivat hänen mailleen Kortejärven rantamaisemiin, ja ne myytäisiin lapsiperheille.

Lakkautusuhan alla ollut kyläkoulu säilyisi, ja siinä saisivat käydä alakoulunsa myös Viitikon omat tyttäret.

Puumalan kunnanvirastosta kerrotaan, ettei Viitikon hallussa olleille tonteille haettu yhtään rakennuslupaa. Koulu lakkautettiin kaksi vuotta myöhemmin. Loppuvaiheessa oppilaita oli enää kymmenkunta.

Viitikko ei vastannut Sunnuntaisuomalaisen haastattelupyyntöön. Hän vaikuttaa nykyisin Mikkelissä ja on jääkiekkojoukkue Jukureiden pääomistaja.

Koulurakennus myytiin kyläläisille, jotka ovat sittemmin ajautuneet kiistaan kylätalon ja sitä ympäröivän tontin käytöstä. Osapuolia ovat kyläyhdistys, teatteriyhdistys ja joukko yksityisiä omistajia.

Kiinteistöyhtymässä päätöksenteko edellyttää omistajilta yksimielisyyttä, ja sitä ei tahdo löytyä.

Nyt kylätalolla ovat alkamassa paikallisen harrastajateatterin näytelmäharjoitukset. Tälle joukolle kylätalo on tärkeä kokoontumispaikka.

Liisa Käkränen kuuluu näyttelijäporukkaan. Hän saa eteensä toisen näytöksen käsikirjoituksen uudesta näytelmätekstistä. Se jatkaa Juha Vainion Vanhojapoikia viiksekkäitä -laulun tarinaa. Yhtenä hahmona on Saimaan kuuluisin norppa, WWF:n Norppalivestä tuttu Pullervo. Kantaesitys on Hurissalossa ensi kesänä.

Paperit rapisevat, kun teatteriryhmä istuu pitkän pöydän ääressä ja makustelee uutta tekstiä.

Liisa Käkränen ei ole joukon ainoa muualta muuttanut. Näytelmässä esiintyvä Ulla Ajanto, 62, ja näytelmän kirjoittanut Timo Korppi, 71, olivat kumpikin Hurissalossa kesäasukkaina kunnes muuttivat vapaa-ajan asuntonsa ympärivuotisesti asuttaviksi ja siirsivät kirjansa Puumalaan.

– Tähän paikkaan vain kilahtaa, Korppi sanoo.

Hän on eläkkeellä oleva viihdelehtien kustantaja, joka kirjoittaa nykyään dekkareita. Hurissalon teatterituotannossa hän on mukana ensimmäistä kertaa.

Ajanto on tehnyt työuransa mainosalalla.

Korpin ja Ajannon puheista paistaa realismi, jota heidän mukaansa puuttui bisnesenkeli Viitikon kymmenen vuoden takaisesta pelastusoperaatiosta.

– Se oli ihana idea, mutta yhtälö ei toimi, kun ei täällä ole työpaikkoja, Korppi sanoo.

Realismi on sitä, että Saimaan rannat vetävät enemmän eläkeläisiä kuin lapsiperheitä.

– Ihanne toki olisi, että täällä asuisi kaikenlaisia ihmisiä ja perheitä. Eläkeläiset ovat kuitenkin Puumalalle ihan hyviä veronmaksajia, Korppi sanoo.

Se on totta. Puumalaan muuttaneet ovat parempituloisia kuin Etelä-Savossa keskimäärin. Pieneläkeläisillä ei ole asiaa Saimaan paraatipaikoille.

Ulla Ajanto ei aio viettää Hurissalossa loppuelämäänsä. Hänellä on miehensä kanssa kaupunkiasunto Mikkelissä, lapset asuvat etelässä.

– Kun ikää tulee ja terveys prakaa, luulen, että muutamme lähemmäs palveluita ja lapsiamme.

Venni-pojan äiti Aino Reponen työskentelee lähihoitajana Puumalan kotihoidossa. Hän näkee työssään paratiisin varjopuolet: hoidon tarpeessa olevat vanhukset, jotka asuvat hajallaan pitkien välimatkojen saaristokunnassa.

– Työmatkoihin menee paljon aikaa, ja välillä tapaa vanhuksia, jotka asuvat aika alkeellisissa oloissa. Edelleen näkee ulkohuusseja, ja välillä hoitotyön ohella varmistetaan, että onhan taloa varmasti saatu lämmitettyä.

Puumalan vs. kunnanjohtaja Niina Kuuva kertoo, että 94 prosenttia kunnan 75 vuotta täyttäneistä asuu kotonaan. Osuus on suurempi kuin muualla Etelä-Savossa.

– Se kertoo siitä, että täällä on totuttu asumaan pitkien matkojen päässä ja tulemaan toimeen omin avuin.

Kuuva myöntää, että välimatkat ”asettavat haasteita” terveydenhuollolle. Puumalan sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa kuntayhtymä Essote.

– Terveyspalvelut on keskitetty kirkonkylälle. Kylillä asuvien ikäihmisten liikkumista ja terveyttä yritetään edistää erilaisten hankkeiden ja liikuntaryhmien avulla. Myös Essoten kotipalvelu on meille erityisen tärkeä, kunnanjohtaja kertoo.

Myös Kuuva nostaa esille sen, että Puumalan eläkeläisväestö on keskimääräistä vauraampaa.

– Heidän palveluntarpeensa on muutakin kuin sotea. Kysyntää ja maksukykyä olisi varmasti esimerkiksi siivouspalvelujen hankkimiseen, jos vain olisi tekijöitä.

Se alkoi eräänä maanantai-iltana, kun Veikko Hämäläinen oli lähdössä jokaviikkoisiin lentopallotreeneihin kotonaan Jämsässä.

”Outo olo”, jonka takia Hämäläinen jäi kotiin. Yöllä alkoivat niskasäryt.

Veikko oli 57-vuotias. Hän piti vaimonsa Marjatta Hämäläisen kanssa Jämsässä menestyvää maatalous- ja rautakauppaa. Heillä oli Hurissalossa oma tontti ja sillä hulppea rantasauna ja vielä hulppeampi kesähuvila.

Sinne oli tarkoitus muuttaa vakituisesti eläkepäiviä viettämään. Veikko Hämäläisen kotitila sijaitsi viereisessä saaressa.

Sairastuminen nopeutti muuttoa. ”Oudon olon” syyksi paljastui harvinainen ääreishermotulehdus, joka teki työnteosta vaikeaa.

– Voimat lähtivät yhdessä yössä eivätkä tulleet takaisin kokonaan, Hämäläinen, 69, kertoo kolmekerroksisen kotinsa olohuoneessa, jossa katto on korkealla.

Marjatta ja Veikko Hämäläinen muuttivat huvilansa vakituiseksi asunnoksi. Kuva: Akseli Muraja

Järven puoleisista ikkunoista näkyy kilometrikaupalla Saimaan selkää ja saaristoa. Paikan lumo on kiistaton. Sen vuoksi Hämäläiset rakennuttivat talonsa korkealle kallioiseen niemeen, jonne ei ollut tietä ja josta on kyläkaupalle matkaa viisitoista kilometriä. He ovat saaren ainoat vakituiset asukkaat.

He muuttivat Hurissaloon vuonna 2007, virallisesti he ovat olleet puumalalaisia viisi vuotta.

Iso kiinteistö teettää paljon työtä. Metsä- ja maanrakennustöistä suoriutuakseen Veikko Hämäläinen osti traktorin ja telakaivurin. Pariskunta on raivannut kallioiseen maaperään tilaa kasvimaalle. Tontilla kasvaa muun muassa perunaa, porkkanaa ja mansikkaa.

– Kiveä pois kuusikymmentä kauhallista ja multaa tilalle, Marjatta Hämäläinen, 71, esittelee.

Hämäläiset kuuluvat niihin omatoimisiin eläkeläisiin, joilla on varaa valita palvelunsa.

Kun Veikko Hämäläinen kärsi polvivaivoista, hän meni ensin yksityiselle lääkärille, jolta sai lähetteen polvileikkaukseen keskussairaalaan.

Ja kun hän haluaa käydä vuosittaisessa terveystarkastuksessa, hän menee mieluummin verikokeisiin yksityislääkärille Mikkeliin kuin Puumalan terveyskeskukseen.

– Siellä se oli sellaista tivaamista, että päätin, että tämä homma saa loppua. Soitin Mikkeliin.

Toistaiseksi pariskunta on sitä mieltä, että Puumalan palvelutarjonta ”kattaa meidän tarpeet”.

– Asumme täällä niin pitkään kuin terveyttä riittää, Veikko Hämäläinen sanoo.

Puumalaan muuttavat eläkeläiset ovat ikäpolvensa kermaa. Koulutettuja, hyvin toimeentulevia ja omatoimisia.

Heidän unelmansa on saada itselleen palanen kauneinta Suomea – ja kun elämäntyö on tehty, heillä on mahdollisuus toteuttaa unelmansa.

Unelman kääntöpuoli on se, että tällä menolla ihminen on tässä Saimaan kolkassa yhtä uhanalainen kuin norppa.

Hämäläisten maisemaikkunan edessä on kolmijalalla seisova kaukoputki, joka on suunnattu vastarannalle.

Kaukoputki kuuluu Marjatta Hämäläiselle. Hän kertoo nähneensä lähistöllä vuosien varrella seitsemän eri norppaa. Hän harrastaa niiden kuvaamista ja on oppinut tunnistamaan norpat turkin kuvioiden perusteella.

Keväällä 2016 Marjatta Hämäläistä onnisti: hän pääsi kuvaamaan lähietäisyydeltä norppaa, joka imetti vastasyntynyttä kuuttia.

Norpat olivat nousseet avannosta jäälle. Hämäläinen oli piilossa rantakivikossa ja antoi videokameransa käydä.

”Meidän kuutti”, hän ajatteli innostuneena.

Emo kohotti päätään.

Näytti kuin se olisi katsonut suoraan kohti.

Kirjoittaja on Sunnuntaisuomalaisen toimittaja.

Janne Laitinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi