Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Kitaraa soittava insinööri rakastui jääkiekkoon, iranilainen Guila Mohajer treenaa lajia tosissaan – ”Jäähalli on yksi lempipaikoistani”

Vierumäellä valmennusta opiskeleva nainen opetteli lajin alkeita nettiohjeita tankkaamalla. Kiekkoa hän lämäsi lapsuuden kodin takapihalla.

Vierumäellä Guila Mohajer elää kävelymatkan päässä jäähallista ja muista urheilupaikoista. Kuva: Sami Kuusivirta

Iranilainen Guila Mohajer pomputtaa valokuvaajan pyynnöstä jääkiekkoa ilmaan Heinolassa Haaga-Helian ammattikorkeakoulun Vierumäen kampuksella. Se ei ole jääkiekkoilijalle tyypillistä toimintaa, mutta jäällekään ei voi mennä, sillä Mohajer on loukannut jalkansa pari viikkoa sitten törmäilyssä kaukalossa.

Mohajer ei ole muutenkaan missään mielessä lajin tavallinen harrastaja. Kaspianmeren lähellä sijaitsevassa Rashtin kaupungissa syntyneellä naisella oli nuorempana monta uravaihtoehtoa. Koulutusta arvostavien vanhempien tytär opiskeli ensin yliopistossa insinööriksi, mutta vaihtoikin radikaalisti alaa ja halusi elättää itsensä klassista kitaraa soittamalla. Seuraavaksi elämään tuli rullakiekko, jota hän pelasi kymmenen vuotta ja oli mukana pienen lajin maajoukkueessakin.

– Kerran meille tuli vierailijaksi jääkiekkoilija ja lajin valmentaja Turkista, jonka kanssa pääsin ensimmäistä kertaa jäälle. Se oli minulle mieletön kokemus ja rakastuin luistelemiseen. Siitä hetkestä alkoi pitkä matkani kohti jääkiekkokaukaloa, Mohajer kuvailee.

Iranissa jääkiekko on marginaalilaji, ja sen harrastaminen vaati Mohajerilta alussa valtavasti mielikuvitusta ja ponnisteluja. Iranin vanhat jäähallit oli suljettu vuoden 1979 vallankumouksen jälkeen, mutta Mohajer opetteli luistelemaan pienemmällä, taitoluistelijoille tarkoitetulla jäällä. Kaiken lajitiedon hän hankki itse, koska harrastusjoukkueita tai valmentajia ei ollut.

– Etsin netin kautta perustietoja jääkiekosta, joita tulostin ja lueskelin itsekseni. Amerikassa asuva enoni lähetti myös lajiin liittyviä dvd:itä. Youtubessa olisi varmasti ollut hyviä videoita, mutta sellaisten katselu ei kotimaassani onnistunut.

Tuntumaa mailaan ja kiekkoon Mohajer otti perheen takapihalla. Välillä ikkunoita meni rikki, mutta palo lajia kohtaan pysyi vahvana.

Turkkilaisesta liigasta oppia

Koska jääkiekon pelaaminen oli kotimaassa mahdotonta, Mohajer ryhtyi lähettelemään sähköposteja ympäri kiekkomaailmaa sopivan joukkueen toivossa. Yksi mielenkiintoinen kutsu tuli yhdysvaltalaisen Missourin osavaltion joukkueesta, mutta lähtö tyssäsi kielteiseen viisumipäätökseen. Pian Mohajer pääsi pakkaamaan jääkiekkokamojaan kassiin, sillä hänet pestattiin Iranin ensimmäisenä naisjääkiekkoilijana pelaamaan turkkilaiseen Narmansporin joukkueeseen.

– Siellä sain paljon neuvoja ja pääsin pelaamaan liigaa. Kauden välissä osallistuin kiekkoleireille Venäjällä ja Tsekissä, missä kuulin ensimmäisen kerran Haaga-Helian ammattikorkeakoulun koulutusohjelmasta. Ennen tänne tuloa minut kiinnitettiin Iranissa valmentamaan luistelua ja jääkiekkoa sekajoukkueelle Kishin saarella, jossa on jäähalli. Monet innostuivat lajista. Suru oli suuri, kun halli yllättäen suljettiin.

Iranilainen Guila Mohajer nauttii jäähallin lämpötilasta ja lajin nopeasta temposta. Kuva: Sami Kuusivirta

"Tuskin palaan Iraniin"

Naisen asema on Iranissa tunnetusti paljon heikompi kuin Suomessa, mutta Mohajer haluaa puhua aiheesta vain suhteessa jääkiekkoon. Kiekkoilevana naisena hän on kokenut suurimpina esteinä rahan, kehitystyön ja harjoituspaikkojen puuttumisen.

– Poikien urheilua pidetään tärkeämpänä kuin tyttöjen. Siksi tytöille jää viimeiset harjoitusvuorot eikä tytöille ole missään lajissa valmentajia. Joskus meillä oli rullakiekossa epävirallinen miesvalmentaja, mutta hän ei saanut tulla kisapaikoille ja joutui antamaan ohjeita tauolla pelihallin pihalla.

Tykkään jäähallin lämpötilasta ja lajin nopeudesta. Guila Mohajer

Vaatetuksen suhteen jääkiekko ei ole Iranissa naisille hankala laji toisin kuin esimerkiksi taitoluistelu, johon liittyy paheksuttua tanssiakin. Iranilaiset naiset ovat vasta tänä vuonna päässeet osallistumaan urheilutapahtumiin katsojina. Sekin on tapahtunut kansainvälisen painostuksen seurauksena.

– En usko, että palaan kotimaahani jääkiekon pariin lähiaikoina, koska Iranissa on menossa myös taloudellinen kriisi, Mohajer toteaa.

Vanhat opit romukoppaan

Nyt Mohajer elää arkeaan unelmapaikassaan, sillä hänellä on asuntolastaan vain viiden minuutin kävelymatka Vierumäen jäähallille. Siellä hän treenaa ainakin pari kertaa viikossa.

– Se on yksi lempipaikoistani. Tykkään luistimista lähtevästä äänestä, jäähallin lämpötilasta, lajin nopeudesta ja yleisestä tunnelmasta, Mohajer fiilistelee.

Iranissa jääkiekko on harvinainen laji, joten Guila Mohajer joutui perehtymään sen alkeisiin omin avuin. Kuva: Sami Kuusivirta

Toista vuottaan englanninkielisessä urheiluvalmennuksen koulutusohjelmassa suorittava nainen kertoo opiskelun olleen hänelle avartava kokemus heti ensimetreiltä. Kaikki aiemmat ajatukset jääkiekosta ja valmennuksesta lensivät romukoppaan, kun tilalle tuli uutta ja ajankohtaista tietoa. Mohajer kehuu vuolaasti opetuksen tasoa ja upeita urheilupuitteita. Ensi vuonna edessä on pitkä harjoittelujakso jääkiekon parissa jossain päin maailmaa.

Tärkein muutos on tapahtunut 37-vuotiaan opiskelijan pään sisällä.

– Minulla on nyt toivoa tulevaisuuden suhteen. Olen luottavaisempi, että voin myöhemmin toimia jääkiekon parissa pelaajana tai valmentajana.

Naislätkä nousussa Aasiassa

Miksi iranilainen nainen kannustaisi muitakin tyttöjä kokeilemaan jääkiekkoa? Mohajer uskoo hyötyneensä lajista monella tavalla. Nopeus, reaktiot ja lihakset ovat kehittyneet jääkiekon ansiosta. Yhtä tärkeäksi asiaksi hän nostaa joukkueessa toimimisen.

Naiskiekkoilun edistämisen eteen tehdä töitä kansainvälisessä jääkiekkoliitossa IIHF:ssä. Liiton naiskiekko-ohjelmasta vastaava Blanka Elekes Szentogotai mainitsee uusimpina tulokkaina Kuwaitin ja Mongolian. Naiskiekon suosio on kasvanut erityisesti Aasiassa. Iran ei edelleenkään kuulu kansainväliseen jääkiekkoliittoon.

Kansainväliseen jääkiekkoliittoon kuuluvien maiden rekisteröityneet pelaajamäärät sukupuolen mukaan löytyvät täältä. IIHF:n tilasto on viime vuodelta.

Guilan valinnat

Mitä Guila kaipaa Iranista?

1 Perhe "En kasvanut vain ydinperheeni kanssa. Myös tädit, sedät ja serkut ovat hyvin läheisiä ja ikävöin heitä paljon."

2 Ruoka "Erityisesti kaipaan perinteisiä ruokia ja tätini kokkailua."

3 Luonto "Kotiseutuni on tunnettu kauniista luonnostaan, johon kuuluu viidakoita, meri, jokia, vesiputouksia ja vuoria."

Chiméne Bavard
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X