Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Lahtelainen Sari Väisänen kävi kahdesti lähellä kuolemaa, mutta on nyt onnellinen ompelimoyrittäjä

Harvinainen sairaus ei ole lannistanut entistä kilpaurheilijaa. Liikuntakin on palannut elämään kahden vuoden liikuntakyvyttömyyden jälkeen.

Sari Väisänen kertoo, että on järjestänyt joskus pin up -kuvauksia 60 naiselle, mutta ei osaa vieläkään oikein olla itse kuvattavana. ”En näe itseäni kauniina”, hän sanoo. Kuva: Aku Isotalo

Yrittäjä Sari Väisänen oli kuolla kahdesti. Mutta tässä hän nyt on, 40 kiloa aiempaa kevyempänä ja moninkertaisesti paremmin voivana. Ympärillä on oma valtakunta, kesällä uusiin tiloihin Lahden torin kupeeseen avattu ompelimo TikkiPaja. Paikka on Neppinapin vierellä mitä mainioin.

Hypistelemään houkuttelevien pipojen ja asusteiden keskellä hymyilevä ja puhelias nainen alkaa kertoa tarinaansa.

Kovia, outoja päänsärkyjä

Helmikuussa 2016 Sari Väisänen oli työtön ja työkokeilussa verhoomossa. Siellä taitavalta ompelijalta kysyttiin, miksi hän ei panisi pystyyn omaa firmaa.

– Aluksi ajatus kauhistutti, mutta sain sen puolen vuoden aikana niin hyvän käytännön koulutuksen, että uskalsin.

Väisänen pisti yrityksen pystyyn tyhjästä, ilman alkupääomaa. Rahaa ompelulla ei vielä tehnyt, mutta sillä sai hankittua tarpeita seuraavia töitä varten.

Samoihin aikoihin Väisäsellä oli paljon päänsärkyjä. Ne olivat tavallista kovempia, mutta lääkärit määräsivät vain kipulääkkeitä.

Seuraavana talvena Sari Väisänen sanoi tyttärelleen eräänä päivänä, että nyt on käytävä lattialle makaamaan, on niin huono olo.

– Jos tyttäreni ei olisi ollut siinä, olisin kuollut. Viikon sairaalassaolon jälkeen sain diagnoosin: idiopaattinen intrakranaalinen hypertensio eli IIH. Se on aivopainesairaus. Kun muilla aivonesteet valuvat alas, minulla ne kertyvät päähän.

TikkiPaja-ompelimoa luotsaava Sari Väisänen tekee töitä nyt terveys edellä, vaikka oman yrityksen pyörittämisessä riittää paljon hommia. Hänen mielestään Lahden keskustan ompelimoyrittäjien yhteistyö sujuu hienosti. Kuva: Aku Isotalo

Lääkitystä ja leikkauksia

Väisänen sai sairauteensa vahvan lääkityksen.

– Ne ovat hirveitä myrkkyjä, jotka tekevät toimintakyvyttömäksi. Minua väsytti koko ajan. Mies kuskasi ovelta ovelle, kun en jaksanut kävellä. Kun kävelin vain autolta ovelle, sen jälkeen piti ottaa päiväunet. Oli musertava fiilis, kun olin niin väsynyt koko ajan. Lääkkeiden sivuvaikutukset olivat järkyttäviä. Pidin kesälläkin karvarukkasia, kun käteni olivat niin jäässä.

Sari Väisänen – entinen kilpaurheilija – oli tuolloin reippaasti ylipainoinen.

– Olen kilpaurheillut voimanostossa, ollut aina iso. Pahimmillaan painoin 132 kiloa. Lääkäri ehdotti lihavuusleikkausta.

Leikkauksen valmistelu lääkärikäynteineen kesti kaikkinensa vuoden verran. Sairauden vuoksi annettu lääkityskin alkoi tepsiä. Helmikuussa 2018 Väisänen leikattiin, kaksi päivää sen jälkeen hänelle tuli valtavan huono olo.

– Tutkimuksissa selvisi, että suoli oli lähtenyt laajenemaan. Lääkäri sanoi, että jos suoli räjähtää tässä, kuolet. Minut vietiin kiireesti leikkaussaliin. Ensin odotettiin, että sydämeni saatiin toimimaan kunnolla, koska minulla oli rytmihäiriöitä. Operaation jälkeen minulta roikkui PEG-letku mahasta melkein kahden kuukauden ajan varaventtiilinä, ettei tilanne uusiudu.

Kuva ennen lihavuusleikkausta, kun sairaus ja lääkitys estivät liikkumisen. Kuva: Sari Väisäsen kotialbumi

Työtä innolla ja nollausta urheilulla

Toipumiseen toisesta lähellä piti -tilanteesta meni puolitoista kuukautta. Sari Väisänen alkoi pikkuhiljaa tuntea itsensä terveeksi ja alkoi jälleen liikkua. Nyt hän kävelee tai pyöräilee työmatkat Ahtialasta keskustaan, noin yhdeksän kilometriä suuntaansa.

– Olen saanut täysin uuden elämän. Sairaus on minulla loppuelämäni ajan, mutta voin pysyä kunnossa, kun pidän itsestäni huolta. Minulla on maailman ihanin mies, joka on tukenut ja huolehtinut koko ajan.

Sairaudessa on sokeutumisen vaara. 43-vuotias Väisänen kertoo joutuneensa hankkimaan jo lukulasit, mutta ei tiedä, oliko tarve iän vai sairauden takia.

Hän pitää työstään kovasti, joten toivoo, että oma firma elättää hänet tulevaisuudessa. Hän tekee muun muassa korjausompelua, kuten housujen lyhennystä ja vaatteiden pienennystä tai suurennusta. Pienimmät työt ovat napin ompelua.

Olen kilpaurheillut koko ikäni, joten kahden vuoden liikuntakyvyttömyys oli sokki. Yrittäjä Sari Väisänen

TikkiPajassa on toinen toistaan kauniimpia pipoja, pantoja, lippapipoja ja lastenvaatteita. Ne ovat Väisäsen uustuotantoa.

– Pipojen tekeminen alkoi Lahden MM-kisoista. Mietin, mitä myyn kisaväelle. Suomi-pipoille riitti ostajia. Minulla oli silloin pienempi myymälä ja koirat mukana liikkeessä. Ne viihtyivät näyteikkunassa ja ihmiset ottivat niistä kuvia.

Aiemmin Sari Väisänen saattoi tehdä 16–18 tunnin työpäiviä. Nyt hän menee terveys edellä ja työskentelee korkeintaan 10 tuntia päivässä.

Urheiluhulluus on tullut takaisin kuvioihin. Kun oli aloittanut urheilun teini-ikäisenä ja treenannut jatkuvasti 39-vuotiaaksi asti, liikkumattomuus oli kamalaa.

– Olen kilpaurheillut koko ikäni, joten kahden vuoden liikuntakyvyttömyys oli sokki. En käytä alkoholia enkä polta, joten urheilu on minulle se, jolla nollaan. Minulla oli hyvä pohjakunto ja lihaskunto, kun sairastuin, joten varmaankin se on pitänyt minut hengissä.

Vanhemmilta oppia elämään

Väisäsellä on neljä lasta ja kaksi lastenlasta. Omista lapsista kolme on jo aikuisia, nuorin 13-vuotias.

Neljä vuotta sitten Väisänen muutti Helsingistä Lahteen tavattuaan nykyisen miehensä. Perässä muuttivat myös omat vanhemmat, joihin Väisäsellä on läheinen suhde. Äidiltään hän on oppinut muun muassa ompelutaidot. Nyt Sari Väisäsen oma tytär opiskelee samaa alaa.

Isä kilpaili itse ja valmensi tytärtään aikoinaan voimanostossa.

– Olimme ainoa isä-tytär -pari kilpailemassa. Edustin maajoukkueessa viisi vuotta ja treenasin kuutena päivänä viikossa. Lapset olivat joko isällään tai mukana salilla. Koko valmennushommasta jäi elämääni määrätietoinen tekeminen. Kaikki viedään loppuun asti, eikä mitään jätetä puolitiehen.

Sari Väisänen tekee myös korjausompelua. Kuva: Aku Isotalo
Sarin valinnat

3 tapaa liikkua

1 Hyötyliikunta. Oikein odotan, että pääsen aamulla kävelemään.

2 Juokseminen. Haaveilen, että pystyisin juoksemaan pitkiä matkoja. Puolimaraton on yksi haaveeni.

3 Extreme-lajit. Mitä rankempaa liikuntaa, sen kiinnostavampaa. Olin katsomassa tyttäreni kickboxing-tuntia, ensi kerralla voisin mennä mukaan.

Milja Kungas
milja.kungas@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X