Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Sanaristikot pitävät aivotoiminnan virkeänä – ristikkovelhon äiti ratkoi ristikoita joka päivä 89-vuotiaaksi asti

Nastolalainen ristikkomestari Pekka Harne neuvoo harrastusta aloittelevia tutustumaan useiden eri laatijoiden sanaristikoihin. Yhden laatijan tyyli voi erota huomattavasti toisesta.

Nastolalainen Pekka Harne suosii ratkoessaan vain haastavia ristikoita, koska niistä saa ahaa-elämyksiä. Kuva: Alina Mäkynen

Pöydällä on kasa erilaisia ristikkolehtiä. Eläkkeellä oleva rovasti Pekka Harne löytää niiden joukosta heti oman suosikkinsa Punaisen Pelikaanin, jonka slogan kuuluu "Ristikkohullun ainoa oikea valinta". Ristikkohulluksi Harnetta voisi totisesti kutsua. Hän laati ensimmäisen ristikkonsa kouluikäisenä ja on siitä lähtien puuhastellut ristikoiden parissa aktiivisesti.

Ristikkolehtiä ilmestyy Suomessa noin 75 erilaista, ja yli 90 prosenttia niistä on vaikeustasoltaan helppoja. Myynnissä on vain pari kolme vaikeaa ristikkojulkaisua, joihin Punainen Pelikaani lukeutuu. Harneelle helpot ristikot eivät tarjoa tarpeeksi virikettä.

– Helposta ristikoista ei saa ahaa-elämyksiä. Suurelle enemmistölle ristikoiden ratkominen on vain ajan tappamista esimerkiksi junamatkoilla, minkä vuoksi helppoja lehtiä julkaistaan niin paljon.

Aloittelija voi hämmentyä vanhahtavista sanoista

Helpoille sanaristikoille on paikkansa myös aloittelijoiden käsissä. Vaikeista ristikoista ei ensikertalaisen kannata aloittaa, koska ne vaativat paljon myös kokeneilta ratkojilta. Harneella on hyviä vinkkejä uusille harrastajille.

– Aloittelijan kannattaisi tutustua useampaan helppoja ristikoita sisältävään lehteen, jotta hän saisi käsityksen eri tyyleistä. Laatijoiden tyylissä on huomattavia eroja.

Toisena vinkkinä Harne suosittelee monikollisten vihjeiden etsimistä. Jos vihje on monikollinen, ratkaisukin on yleensä monikollinen. Hyvällä tuurilla ratkoja voi saada ruudukkoonsa paljon t-kirjaimia, joiden kautta uudet sanat alkavat aueta.

Aloittelijaa voivat helposti vaivata ristikoiden kummalliset sanat, joista ei laajallakaan sanavarastolla varustettu ratkoja ole välttämättä koskaan kuullut. Syy voi löytyä Nykysuomen sanakirjasta, jota osa laatijoista käyttää. Sanakirja heijastaa 1930–1940-luvun suomen kieltä eikä ole enää ajan tasalla. Harneen mukaan laatijoiden pitäisi tänä päivänä käyttää Kielitoimiston sanakirjaa, jota päivitetään aktiivisesti.

– Esimerkiksi sana 'hetmani' on useille hepreaa. Sana tarkoittaa kasakkapäällikköä, mutta ei sitä löydy Kielitoimiston sanakirjasta.

Toinen syy hämmennykseen voivat olla kauan sitten eläneet henkilöt, joista nuoremmat sukupolvet eivät välttämättä ole koskaan kuulleetkaan.

Aktiivinen ratkominen hyödyttää aivoja

Sanaristikoiden ratkomisesta on tutkimusten mukaan hyötyä aivojen toiminnalle. Kahden brittiläisyliopiston viime vuonna julkaistun laajamittaisen verkkotutkimuksen mukaan päivittäisten ristisanatehtävien tekeminen on yhteydessä terävään aivotoimintaan myöhemmässä elämänvaiheessa. Mitä säännöllisemmin tutkimukseen osallistuvat tekivät ristikoita, sitä paremmin he suoriutuivat tehtävistä, jotka vaativat huomiota, päättelyä ja muistia.

Tutkijat laskivat tulosten perusteella, että ihmiset, jotka tekevät ristikoita ovat aivotoiminnaltaan 10 vuotta ikäisiään nuorempia kieliopillisessa päättelynopeudessa ja lyhyen muistin tarkkuudessa. Tutkijat Exeterin lääketieteellisestä yliopistosta ja Lontoon King's Collegesta analysoivat tutkimuksessaan yli 50-vuotiaita terveitä ihmisiä, joita oli kaikkiaan yli 17 000.

Pekka Harne on myös itse huomannut 73 vuoden iässään, ettei muisti ole vielä reistaillut sanaristikoiden äärellä. Hän tuntee monia, jotka ovat yli 80-vuotiaina vielä intohimoisia ratkojia.

– Hyvä esimerkki on oma äitini, joka 89-vuotiaaksi asti ratkoi joka päivä ristikoita. Minulla oli tapana soittaa hänelle aina sunnuntaisin ja auttaa häntä kesken jääneiden ristikoiden kanssa.

Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ruudukoista on kuvaristikoita, joissa vihjeet voivat olla myös kuvallisia. Kuva: Alina Mäkynen

Lehtihyllyjen tarjonta on merkki suosiosta

Ristikoiden ratkominen on Suomessa suosittu harrastus. Kauppojen lehtihyllyjen ristikkotarjonta on yksi merkki suosiosta. Sanaristikoiden tyyppejä on monia, mutta Suomessa ylivoimaisesti suosituin ja yleisin on kuvaristikko. Siinä vihjeet on sijoitettu ristikon sisään ja ne voivat olla myös kuvallisia.

Harneen mukaan sanaristikkoseura Sanasepot ry:n jäsenmäärä on harrastuksen suosiosta huolimatta ollut laskussa. Nuoria jäseniä yritetään houkutella mukaan harrastuksen pariin joka toinen vuosi järjestettävän koululaiskisan eli "kasikisan" avulla.

– Yhden vuoden voittajasta, Joonas Anttilasta, on tullut huippulaatija. Hänen laatimansa ristikot ovat usein tasoltaan vaikeita, Harne kertoo.

Ristikon ratkojalla on ikäistään nuoremmat aivot

Kahden brittiläisyliopiston viime vuonna julkaiseman laajamittaisen verkkotutkimuksen mukaan päivittäisten ristisanatehtävien tekeminen on yhteydessä terävään aivotoimintaan myöhemmässä elämänvaiheessa. Mitä säännöllisemmin tutkimukseen osallistuvat tekivät ristikoita, sitä paremmin he suoriutuivat tehtävistä, jotka vaativat huomiota, päättelyä ja muistia.

Tutkijat laskivat tulosten perusteella, että ihmiset, jotka tekevät ristikoita ovat aivotoiminnaltaan 10 vuotta ikäisiään nuorempia kieliopillisessa päättelynopeudessa ja lyhyen muistin tarkkuudessa. Tutkijat Exeterin lääketieteellisestä yliopistosta ja Lontoon King's Collegesta analysoivat tutkimuksessaan yli 50-vuotiaita terveitä ihmisiä, joita oli kaikkiaan yli 17 000.

Alina Mäkynen
alina.makynen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi