Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Hannele Alakarhu lähti insinööriopintojen aikana vaihtoon ja löysi itsensä oluenvalmistuskurssilta parrakkaiden miesten seasta – johtaa nyt Lahden Hartwallin juomien valmistusta

Ammatissaan Alakarhu pääsee vaikuttamaan ihmisten arjen makuihin. Panimomestarin mielestä makujen korostaminen ja niistä keskusteleminen ohjaa ihmisiä oikeanlaiseen juomakulttuuriin.

Hannele Alakarhun kehittelemissä juomissa maistuvat mestarin henkilökohtaiset muistot. Kuva: Elena Liseytseva

Panimomestari Hannele Alakarhu istui viime talvena Afrikan-lomalla odottelemassa kaatosateen päättymistä. Lapsi nukkui vieressä päiväunia, kun Alakarhun mielikuvitus alkoi laukata.

Hän luonnosteli paperille veneitä ja lintuja. Yhtäkkiä hän tajusi kehittelevänsä juomaa.

Puhuessaan Alakarhu liikkuu rauhallisesti baaritiskin takana Lahden Hartwallin kokoustilassa. Hän valmistaa drinkkiä kuohuviinistä ja itse kehittelemästään sinkkijuomasta.

– Käsillä tekeminen helpottaa jännitystä, Alakarhu sanoo.

Afrikan-matkalla syntynyt idea oli osoitus siitä, miten luovalla alalla työn ja loman raja on häilyvä. Kun Alakarhu oli lähdössä matkalle, kollega tokaisi hänelle lomatoivotusten lisäksi "kehittele hyviä oluita siellä".

– Meinasin vastata, että hei, olen lähdössä lomalle. En sanonut, koska tajusin, että kehittelen juomia kuitenkin.

Ideat juomiin syntyvät milloin missäkin. Matkoilla, kotona tai työpöydän ääressä.

Ajatus haastattelun lomassa valmistuvasta drinkistä syntyi edellisenä iltana, kun Alakarhun mies valmisti nieriää, jonka kaveriksi Alakarhu sekoitti juoman. Panimomestari tekee drinkin valmiiksi levollisin elkein ja tarjoilee sen mansikoiden kera. Samalla hän innostuu etsimään puhelimestaan kuvan kuohuviinipullosta, jonka hopeisesta kohoilevasta pinnasta Alakarhu sai inspiraation juomaan.

Moni ei tiedä harvinaisesta ammatista

Panimomestarin työpäivä alkaa edellisen päivän tuotannon maistelulla. Aamulla makuaisti on herkimmillään.

Mestarin työhön liittyy paljon ideointia, mutta myös oluen valmistustekniikkaa. Kehittelytyön ohessa Alakarhu seuraa kansainvälisiä juomatrendejä, mikä tuo vastapainoa luovalle työlle. Panimomestari on kansainvälisesti harvinainen ammatti.

– Puolet Suomesta ei tiedä, että ammatti on edes olemassa.

Hannele Alakarhulle oli aina selvää, että hän haluaa luovan työn. Vaihtoehtoja oli monia: kirjailija, vaatesuunnittelija tai kokki. Luomisen toiveesta huolimatta hän päätti opiskella diplomi-insinööriksi. Opintojen aikana Alakarhu lähti vaihtoon Saksan Baijeriin, josta tarttui mukaan kipinä oluen valmistukseen. Alakarhusta olut on Baijerissa elintarvike, johon ihastumatta ei voi paikasta selvitä.

Vaihtoyliopiston kanssa samalla kukkulalla oli yksi maailman vanhimmista toiminnassa olevista panimoista. Yliopistossa opetettiin panimotekniikkaa, jonka Alakarhu valitsi yhdeksi opiskeltavista aloista.

– Ensimmäisen luennon alussa katsoin ympärilleni ja näin parrakkaita nuoria miehiä, joilla oli pieni olutmaha. Olin ainoa nainen.

Juomien maut vievät muistoihin

Nykyään Alakarhu on Hartwallin pääpanimomestari ja johtaa 50 hengen tiimiä, joka tekee kaikki juomat vesistä, siidereihin ja lonkeroihin.

Ammatissaan Alakarhu pääsee vaikuttamaan ihmisten arjen makuihin. Parasta palautetta on se, kun joku kertoo nauttivansa hänen tekemästään juomasta.

Panimomestarin mielestä mauista puhuminen ohjaa ihmisiä oikeanlaiseen ruoka- ja juomakulttuuriin.

– Kaikesta pitää pystyä puhumaan, ja puhe vie juomakulttuuria vastuullisen nauttimisen suuntaan. Esimerkiksi annoskoot ovat tärkeitä.

Moniin Alakarhun kehittelemiin juomiin liittyy henkilökohtaisia muistoja, joiden vuoksi ne ovat mestarille erityisen tärkeitä. Perhevapaalla Alakarhu matkusti miehensä ja lapsensa kanssa viettämään välivuotta Yhdysvaltojen Seattleen. Kaupungista etelään avautuvien humalapeltojensa takia paikka oli panimomestarin unelma.

– Lahden Erikois -kesäolueen on käytetty niitä humalia, joihin tutustuin Seattlen aikana. Sen makuvivahteet vievät jenkkien aikoihin.

Alakarhulla ei ole yksittäistä lempijuomaa, vaan hän juo aina tilanteeseen sopien. Panimomestari ei juo vain olutta, vaan nauttii portviinistä ja erilaisista paikallisista ja kotimaisista juomista. Kesällä maistuvat keveät juomat, ja suosikit vaihtelevat satokauden mukaan.

– Kyllästyn helposti makuihin. Alani vuoksi olen kokeilunhaluinen, ja tykkään maistella ruokia ja juomia.

Maisteluinto on tarttunut myös Alakarhun pieneen tyttäreen, joka saattaa syödä kirpeää limeä herkkuna.

– Sattuneesta syystä hän on päässyt kokeilemaan makuja.

Ei päivääkään ilman musiikkia

Valmistumisen jälkeen Alakarhu työskenteli aluksi elintarvikealalla ja tutkijana, mutta akateeminen ura ei sopinut hänelle.

– Minua ei saanut jäämään tutkijan kammioon. Työssä pitää olla toimintaa ja tekemisen meininki.

Kun Alakarhu aloitti työt Hartwallilla, hän kehitti oluiden sijaan aluksi virvoitusjuomia. Panimotekniikkaa opiskelleena oluen valmistus olisi houkuttanut häntä enemmän, mutta työ vei mennessään.

Mahdollisuus oluiden kehittelyyn aukesi myöhemmin, kun osa vanhoista mestareista oli jäämässä eläkkeelle. Alakarhu lähti kollegansa kanssa Tanskaan yksityiseen panimomestarikouluun.

– Koulu oli rankka, mutta siellä pääsi tutustumaan ihmisiin ympäri maailmaa. Harvinaisen ammatin takia pidämme edelleen yhteyttä ja olemme toistemme verkosto.

Vapaa-ajalla Alakarhu kuluttaa paljon musiikkia, joka on hänelle puoli elämää. Päivääkään ei kulu ilman.

– Minulla on kausia, jolloin kuuntelen paikallista musiikkia, kuten Apulantaa. Afrikan jälkeen kuuntelin paljon rytmejä. Yhtäkkiä saatan hypätä jenkkiräpin pariin.

Apulannan kappaleista tämän hetken suosikki on Valot pimeyksien reunoilla, jonka syntytarina siitä, miten kappale olisi saattanut olla Toni Wirtasen viimeinen, kosketti Alakarhua.

– Mutta eihän se edes ollut, hän naurahtaa.

Musiikissa koskettaa sävel, sanoma ja joskus myös musiikkivideot, joiden avulla kappaleet aukeavat uudella tavalla. Alakarhu mainitsee yhtenä esimerkkinä Maroon 5 -bändin kappaleen Girls like you, jonka musiikkivideon esiintyjillä on tasa-arvoon liittyviä kannanottoja paidoissaan. Ihmisten tasa-arvoinen kohtelu ja kohtaaminen sellaisenaan ovat Alakarhulle tärkeitä arjen vaikuttamisen keinoja, joita hän toteuttaa ison tiimin esimiehenä.

– Sitä kautta pystymme muuttamaan maailmaa pienin askelin. Toisten ihmisten arvostava kohtelu ei ole isoista asioista kiinni.

Täydennä virkkeet

Panimomestari jatkaa neljää ajatusta

Rentoudun parhaiten kuuntelemalla musiikkia pinkeillä kuulokkeilla tai kesäfestareilla. Tavoitteena on mennä mahdollisimman monille festareille tänä kesänä.

En voisi elää ilman makuja. Ruoka ei vain täytä vatsaa, vaan tuo ihmisiä yhteen.

Lahden kesä on ollut tähän mennessä lämmin ja osaltani työntäyteinen. Tällä alalla riittää töitä, kun aurinko paistaa.

Vanhana haluan katsoa taaksepäin ja todeta, että elämä oli hyvä.

Kuka?

Hannele Alakarhu

Syntynyt Evijärvellä Etelä-Pohjanmaalla.

Opiskeli Aalto-yliopistossa diplomi-insinööriksi ja Tanskassa panimomestariksi.

Perheeseen kuuluu mies ja pieni tytär.

Työskenteli tutkijana ja eri teollisuudenaloilla ennen Hartwallille siirtymistä.

Kehitellyt muun muassa Novelle Plus Sinkki+E -juoman ja Lahden Erikois Kesä -oluen.

Alina Mäkynen
alina.makynen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X