Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Seksillä ja saunalla on pitkät perinteet, vaikka toisin usein väitetään - lue tästä, millainen on suomalaisten suhde löylyihin

Suomalaiselle saunaperinteelle koetetaan nyt saada kansainvälistä tunnustusta. Vanhastaan suomalaiseen saunaan liittyvät syntymä, kuolema ja vastaväitteistä huolimatta myös seksi.

Saunojia Hollolan Hirven savusaunassa. Suomessa on satoja yli 100 vuotta vanhoja sauvusaunoja. Kuva: Samuli Ikäheimo

Monen kesämökkiläisen ja juhannuksen viettäjän saunomiseen liittyy olennaisesti oluen siemailu. Ennen oli toisin. Saunan haltija tai tonttu ei pitänyt siitä, että saunaan mentiin humalassa.

– Juominen oli erikseen saunan jälkeen tehtävä toimitus. Syöminenkään ei sopinut saunassa käyntiin. Vanha sananlasku ”ensin käydään saunassa, ja sitten syödään vasta” pitää paikkansa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko kertoo.

Entisaikaan saunassa käyntiin liittyi oleellisesti myös saunan haltijan tervehtiminen. Saunasta poistuessa puolestaan kerrottiin terveisiä. Vanha tapa elää osin vieläkin, vaikka harva enää myöntää tonttuihin uskovansa.

– Itsekin sanon aina terveisiä saunasta, jos on joku, jolle sanoa se. Vieraassa paikassa kiitän saunasta. Tällaiset rituaalit ovat tärkeitä, Nirkko sanoo.

Monet muutkin tavat elävät yhä suomalaisessa saunomisperinteessä, vaikka niiden alkuperäinen merkitys on monilta unohtunut. Esimerkiksi lauantaisaunan perinne on Nirkon mukaan vanhaa perua. Jos saunassa käytiin vain kerran viikossa, tapahtui se juuri ennen pyhäpäivää.

Kaukaa periytyviä tapoja voivat olla myös vaikkapa saunan istumajärjestys tai löylynheittotapa.

– Variaatioita on paljon alueittain ja jopa perheittäin. Jokaiselle on muodostunut omat tapansa esimerkiksi siitä, missä järjestyksessä saunotaan juhlapyhinä. Ennen oli tärkeää, että saunottiin aikaisin. Näin myös haltija sai kylpeä rauhassa.

Suomalaiset halutaan samaan aikaan saunaan

Iitissä sijaitsevan Yli-Kaitalan lomamökkikylän sammalsaunassa voi laulaa karaokea ja katsoa TV:tä. Katossa on pari tuhatta led-lamppua, ja löylyä saa lisää nappia painamalla. Saunaa rakennettiin kaksi vuotta. Kuva: Sami Kuusivirta

Nyt vanhalle suomalaiselle saunomisperinteelle halutaan kansainvälistä tunnustusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö alkoi kesäkuussa valmistella esitystä suomalaisen saunomisen lisäämiseksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Hakemusta vauhditetaan järjestämällä vuoden mittaan lukuisia tapahtumia ympäri Suomenmaan.

– Tavoitteena on esimerkiksi saada syksyllä aikaan Suomi saunoo -päivä, jolloin kaikki menisivät samaan aikaan saunomaan, Unesco-hankkeen vetäjä Ritva Ohmeroluoma kertoo.

Uusimmissakin elämäkerroissa tulee esiin, että sauna ja seksi kuuluvat yhteen. SKS:n arkistotutkija Juha Nirkko

Ohmeroluoma pitää kotimaisen saunakulttuurin esille tuontia ensiarvoisen tärkeänä. Hän on ulkomailla matkatessaan huomannut, että suomalaisiksi saunoiksi mainostetut paikat ovat todellisuudessa kaikkea muuta.

– Saksassakaan suomalaisessa saunassa ei saa heittää löylyä, vaikka se liittyy olennaisesti saunakulttuuriimme.

Suomen saunaseuran varapuheenjohtaja korostaa, että sauna ei ole ollut suomalaisille vain kuuma tila, jossa hikoillaan, vaan paljon enemmän.

– Sauna on ollut suomalaisille pyhä paikka, jossa heitettiin löylyä ja vastottiin tai vihdottiin. Sauna jos mikä on vahvasti sidoksissa kansaamme. Tämän perinnön rekisteröiminen on tärkeää.

Perinteet ovat monin paikoin kadonneet

Ammattivihtoja Maaria Alén kehottaa kokeilunhaluisia lisäämään koivuvihtaan esimerkiksi myrkyttömiksi tietämiään yrttejä. Kuva: Elena Liseytseva

Mutta kuinka moni suomalainen itse lopulta tietää, mitä kaikkea vanhaan saunomisperinteeseemme kuuluu? Jos lahtelaista perinnesaunottajaa Maaria Alénia on uskominen, niin ei kovinkaan moni.

– Perinteet eivät ole enää yleistietoa. Joku saattaa kyllä muistaa mummon opettaneen, että saunassa ei saa puhua isoon ääneen, mutta siihen se yleensä jää.

Saunaterapeutiksi ja ammattivihtojaksi opiskelleen Alénin mukaan perinteiset tavat ovat vaihtuneet monilla kiireiseen ja kilpailuhenkiseen saunomiseen. Häntä harmittaa erityisesti vihtomiskulttuurin kuihtuminen ja yleisten saunojen vihtomiskiellot.

Alén muistuttaa, että vihtominen on Suomessa ollut yksi osa saunassa tapahtuvaa kansanparannusta.

– Vihtominen on perinteinen hoitomuoto, vaikkei sitä Suomessa aina ajatella sellaisena.

Suomessa on saunottajan mukaan yksi maailman rikkaimmista sanastoista kuvaamaan erilaisia vihtomistyylejä.

– Täällä ripsutellaan, ropsutellaan, liidätellään, läiskitään ja tehdään vaikka mitä. Nykyvihtominen on kuitenkin yleensä vain läiskimistä.

Yhteys luontoon ja menneeseen maailmaan ovat yhä tärkeitä

Sotilaat saunovat Kemijärvellä talvisodan aikaan. Jatkosodan aikana suomalaisille tulivat tutuiksi täisaunat. Kuuma sauna tappoi täitä, jotka levittivät vaarallista pilkkukuumetta. Täisodan aikana tehtiin myös pakkosaunotuksia. Kuva: SA-kuva

Useimmille suomalaisille sauna on yhä rentoutumispaikka, jossa hikoillaan pois arjen murheet. Samalla voi niin halutessaan kokea samanlaista rauhaa kuin saunojat ennen meitä. Suomalaisten saunakokemuksista kesäkuussa Turun yliopistossa väitelleen Laura Seesmeren mukaan sauna on paikka, jossa koetaan yhteyttä myyttiseen menneisyyteen, esi-isien maailmaan.

– Saunakulttuuri on muuttunut paljon, mutta saunassa käynti on säilynyt kokemuksena hyvin samanlaisena. Ihmiset eivät saunassa hiljentyessään välttämättä vain tiedosta ottavansa osaa vanhaan tapaan.

Sauna on Seesmeren mukaan erottamaton osa suomalaisten arkea, kokemuksia ja muistoja. Saunomisen ytimessä ovat erilaiset aistit: äänet, tuoksut, valot ja lämpö. Monelle saunassa käynti tuo myös mieleen nostalgisia muistoja lapsuudesta.

Saunassa käyntiin liittyvät vahvasti luontokokemukset ja maisemamuistot: luonto voi kiuaskivien sihahtaessa lehahtaa kaupungissa sijaitsevaan moderniin sähkösaunaankin.

– Kun heittää löylyä, kuulee äkkiä vuosien takaa toisenlaisen äänen, jossa koivun oksa hipaisee pärekattoa, tutkija kuvailee suomalaisten saunakokemuksia.

Myös Seesmeren oma erityisellä tavalla mieleen jäänyt saunakokemus liittyy vahvasti luontoon.

– Lähdimme puolisoni kanssa aikaisin keväällä ystäviemme mökille merenrantaan. Ilma oli kirpeä, ja istuimme ihan rauhassa perinteisessä, vaatimattomassa saunassa. Siinä oli kaikki tarvittava läsnä. Pääsi kylmään veteen uimaan, oli rauhallista ja sai olla kahdestaan.

Saunakulttuuri muuttuu ja moninaistuu

Sotilaat sammuttavat palavaa saunaa jatkosodan aikaan elokuussa 1941. Tapahtumapaikka ei ole tiedossa. Kuva: SA-kuva/Lassi Hämäläinen

Rauhallinen löylyttely yksin tai perheen kanssa saunan hämärässä ei ole kuitenkaan enää pitkään aikaan ollut ainoa tapa nauttia löylyistä. Saunaperinne on jatkuvassa muutoksessa, ja saunomistapoja on nykyisin monia.

Puulämmitteisen kiukaan sytyttäminen kuuluu yhä monen suomalaisen saunarituaaliin, mutta osalle pesän sytyttäminen hyttysparven keskellä voi olla täyttä tuskaa. Tekniikka on kehittynyt, ja saunomisesta on tullut aiempaa helpompaa ja nopeampaa. Kiireinen suomalainen laittaa kännykällään sähkökiukaan lämpenemään matkalla työpaikalta kotiin tai mökille, heittää vihaiset löylyt ja jatkaa matkaa.

Harva jaksaa enää viritellä tulta nokiseen savusaunaan, jonka lämpeneminen kestää monta tuntia ja joka saattaa roihahtaa tuleen hetkenä minä hyvänsä.

Myös saunat ovat muuttuneet ajan saatossa. Yleisillä saunoilla on Suomessa jo pitkät perinteet, ja uusin trendi on rakentaa isojen kaupunkien keskustoihin kokonaisia saunamaailmoja. Saunalautat lilluvat laineilla ja kylpytynnyrit lämpenevät mökkien pihamailla.

Löylyissä voi ilakoida valojen loisteessa

Sammalsaunan sisätilojen värimaailmaa voidaan muokata valojen avulla mieleiseksi. Kuva: Sami Kuusivirta

Modernin saunomisen ytimeen päästään Yli-Kaitalan lomamökkikylässä Iitissä. Sammalkattoinen sauna sulautuu ulkoa päin ympäristöönsä täydellisesti, mutta sisällä odottaa toinen maailma: on diskovalot, karaokelaitteet langattomine mikkeineen, jäähdytetty tv-näyttö ja 100 megan valokaapelinettiyhteys.

– Tämä on sauna kaikille aisteille. Saunassa on 2 000 led-lamppua, joita voidaan säätää portaattomasti ja minun kehittämäni tuoksukone, jossa on neljä eri tuoksua, perheyrityksen vanha isäntä Markku Yli-Kaitala kertoo.

Saunaa rakennettiin kaksi vuotta. Nyt se on erityisesti polttariporukoiden, yritysten ja ulkomaalaisten matkailijoiden suosiossa. Löylyissä, paljuissa ja porealtaassa on kylpenyt ihmisiä yli sadasta eri maasta.

– Mietimme, miten erottua muista. Matkailupaikat käyvät kisaa keskenään, ja houkuttimia pitää saada. Päätimme tehdä sellaisen saunan, jollaista ei löydy muilta, Yli-Kaitala sanoo.

Sauna oli entisajan suomalaisten elämän keskipisteessä

Vihtoja voi Maaria Alénin mukaan tehdä myös katajasta. Havuvihdalla ei vihdota läiskimällä vaan kevyesti ripsuttelemalla ja painelemalla. Kuva: Elena Liseytseva

On vaikea arvailla, mitä mieltä entisajan suomalainen olisi uusista saunoista. Tunnistaisiko hän niitä saunoiksi lainkaan?

Muinoin sauna oli suomalaisille ennen kaikkea pyhä paikka. Saunan pyhyydestä kertoo selkeimmin se, että sana löyly on tarkoittanut sielua.

Kirjallisten lähteiden perusteella pyhyys on ilmennyt siten, että saunassa on oltu hiljaa.

– Miesten vuoro -saunaelokuvassa puhutaan ja tilitetään kaiken aikaa, mutta sitä ei oikeastaan ennen vanhaan tehty, vaan oltiin hiljaa kuten kirkossa, SKS:n arkistotutkija Nirkko toteaa.

Täällä ripsutellaan, ropsutellaan, liidätellään, läiskitään ja tehdään vaikka mitä. Nykyvihtominen on kuitenkin yleensä vain läiskimistä. Ammattivihtoja ja perinnesaunottaja Maaria Alén

Sauna oli entisajan suomalaisille kirkko, mutta samalla se oli myös sairaala, apteekki, ruumishuone ja nuorisotila. Saunassa koetettiin lääkitä sairaita kansanparannuskonstein, ja sinne vietiin kuolleet pestäviksi.

Sauna oli myös paikka, jonne suomalaiset syntyivät pitkälle 1900-luvulle asti. Lämmitettävä erillinen rakennus tarjosi synnyttäjille rauhaa, lämpöä, vettä ja muuta kotia hygieenisemmän tilan.

Aina synnytykseen ei saatu mukaan lapsenpäästäjää, vaan synnyttäjä meni saunaan yksin ja palasi lapsen kanssa.

– Sauna oli läsnä kaikilla elämänalueilla. Se tulee vastaan kaikissa perinneaineistoissa, Nirkko toteaa.

Seksi ja sauna kuuluvat yhteen

Iitissä sijiatseva sammalsauna sulautuu ulkopäin maisemaan. Kuva: Sami Kuusivirta

Nykyään korostetaan mielellään etenkin ulkomaalaisille, että saunalla ja seksillä ei ole mitään tekemistä keskenään.

Nirkon mukaan sauna on kuitenkin aina ollut myös erotiikan valtakuntaa. Syy on käytännönläheinen: sauna on usein sijainnut erillisessä rakennuksessa ja tarjonnut näin suojaisan paikan seksille.

– Uusimmissakin elämäkerroissa tulee esiin, että sauna ja seksi kuuluvat yhteen, Nirkko sanoo.

Ennen sauna oli myös paikka, jossa teinit tutustuivat toisiinsa. Syksyisin nuoret kerääntyivät isoihin mallassaunoihin, joita voisi Nirkon mukaan kuvailla sen ajan nuorisotaloiksi. Saunassa nuorten tehtävänä oli auttaa oluen valmistukseen käytettävien maltaiden kuivatuksessa.

– Siellä oli paikalla tyttöjä ja poikia, ja ilmapiiri oli eroottinen. Paikalla oli varttuneempi malturi, joka vähän katsoi perään, ettei meno mennyt liian vallattomaksi, Nirkko kertoo.

Vanhoja perinteitä herätellään henkiin

Terve löyly, terve lämmin, tänne miekin tulla rämmin.

Tämänkaltaisilla vanhoilla tervehdysrimpsuilla perinnesaunottaja Maaria Alén aloittaa löylyn heittämisen kiukaalle. Hän ammentaa saunotuksiinsa sisältöä vanhoista suomalaisista runoista ja kansanlääkintäkirjoista. Tavallisten saunotusten ohella hän järjestää esimerkiksi morsiussaunoja ja lemmennostatussaunoja.

Erityisesti ulkomaalaiset matkailijat ovat innostuneet Alénin järjestämistä saunotuksista, joissa vihdat saavat kyytiä.

Yritystoiminnallaan saunottaja pyrkii tarjoamaan ihmisille elämyksiä ja häivähdyksen vanhasta saunakulttuurista. Ajoittain hän tietää siinä myös onnistuneensa.

– Ensimmäisen järjestämäni saunotuksen jälkeen naiset olivat saunasta tullessaan ihan hiljaisia. Sitten eräs vanhempi nainen totesi, että näille vuosille piti elää, ennen kuin voi ensimmäisen kerran sanoa käyneensä saunassa.

Suomalaiset ja sauna

Löylyissä läpi elämän

Suomessa on saunottu tuhansia vuosia. Ensimmäiset saunat tehtiin maakuoppiin.

Sauna on laajimmalle levinnyt suomenkielinen lainasana.

Suomessa on saunoja eri arvioiden mukaan 2–3,2 miljoonaa.

Kaikki suomalaiset mahtuisivat samaan aikaan saunomaan, ja moni jäisi lauteille yksinkin.

Suomalaiset saunovat keskimäärin puolitoista kertaa viikossa, jos lapsetkin otetaan mukaan laskuihin.

Noin 10 prosenttia kansasta saunoo 4–7 kertaa viikossa.

Saunaan mennään erään tilaston mukaan ensimmäisen kerran keskimäärin 4,5 kuukauden ikäisenä.

Saunomisen yhteydessä kuolee vuosittain muutama kymmenen ihmistä. Saunaan kuolleista 50–80 prosenttia on vahvasti humalassa.

Saunan terveyshyötyjä on tutkittu paljon. Ensimmäinen saunaa koskeva tutkimus on vuodelta 1765.

Suomessa on tehty 14–15 väitöskirjaa saunomisen terveysvaikutuksista.

Nykytiedon valossa saunominen esimerkiksi alentaa verenpainetta ja helpottaa astmaatikkojen oloa laajentamalla keuhkoputkia.

Saunominen voi helpottaa nukahtamista ja lisätä syvän unen määrää.

Lähde: Suomen Saunaseura ja sen kunniapuheenjohtaja Lasse Viinikka.
Juha Kaita-aho
juha.kaita-aho@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi