Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

”Jos on huonossa jamassa, ei silloin jaksaisi itse etsiä ja soitella” - Psykoterapiaan hakeutuva potilas voi törmätä netissä listaviidakkoon

Psykoterapiaan pääseminen voi olla vaikeaa erityisesti eläkeläisille. Netti- ja lyhytterapiasta toivotaan helpotusta hoitoon pääsyyn erityisesti syrjäseuduilla.

Henri Valvanne oli vaikean tilanteen edessä. Hänet oli hyväksytty Ruotsiin opiskelemaan kauppatieteitä, mutta hänestä tuntui, ettei hän uskalla lähteä vieraaseen maahan.

Jo aiemmin töissä oli ollut hankalia hetkiä, kun piti esiintyä ja osallistua kokouksiin.

– En pystynyt niissä oikein toimimaan, ja lopulta aloin jo vältellä niitä tilanteita.

Jännittäminen häiritsi elämää niin, että Valvanne päätyi työpsykologille. Tämä kehotti häntä hakeutumaan psykoterapiaan. Terapeutti oli kuitenkin etsittävä itse.

Valvanne alkoi selata internetiä ja törmäsi listoihin, joissa oli kymmeniä terapeuttien nimiä, osoitteita ja puhelinnumeroita. Tarkemmat tiedot siitä, mitä listoilla esiintyvät terapeutit tekevät ja millaisia potilaita he hoitavat, puuttuivat tyystin.

– Ongelma on se, että psykoterapeuttiyhdistyksiä on hirveä määrä ja kaikilla on omat listat. Kaikki tieto on hujan hajan, eikä informaatiota juurikaan ole kootusti tarjolla, Valvanne kertoo.

Terapeutin löytäminen osoittautui sen verran hankalaksi, ettei Valvanne tuolloin päässyt terapiaan. Työpsykologilta hän sai sen verran apua, että selviytyi lopulta Ruotsiin.

Terapiaan pääsyn hankaluus jäi vaivaamaan sen verran, että Valvanne perusti yhteiskunnallisen start up -yrityksen tehdäkseen psykoterapeutin löytämisen mahdollisimman helpoksi. Yritys ja sen kehittämä palvelu tunnetaan nykyisin nimellä Minduu.

– Vasta sitä kautta löysin lopulta itselleni terapeutin.

Terapeutin ja potilaan suhteessa henkilökemioilla on väliä

Jos lääkäri päättää lähettää potilaan psykoterapeutille, potilaan on Valvanteen tavoin itse etsittävä itselleen terapeutti. Tässä on sekä hyviä että huonoja puolia.

– Jos on huonossa jamassa ja pitäisi hakea apua, ei silloin jaksaisi itse etsiä ja soitella löytääkseen terapeutin, Valvanne sanoo.

Valinnanvapaus on kuitenkin myös hyvä asia, sillä psykoterapia on potilaan ja terapeutin välistä vuorovaikutusta, joka perustuu luottamukseen. Niin sanotuilla henkilökemioilla on siis väliä.

– Yleensä on hyvä käydä tutustumiskäynnillä muutamalla eri terapeutilla ennen varsinaisen terapiasuhteen aloittamista.

Mielenterveysongelmat yleisin syy hakeutua kuntoutukseen

Kaikilla ei kuitenkaan ole valinnanvaraa. Mahdollisuudet saada psykoterapiaa vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea.

– Pienillä paikkakunnilla saattaa olla vain kaksi psykoterapeuttia. Voi arvata, kuinka tukossa hoitoon pääsy siellä on.

Tarvetta psykoterapeuteille olisi, sillä Kelan tuoreimman, vuoden 2016 tilaston mukaan mielenterveysongelmat olivat yleisin syy hakeutua Kelan kuntoutukseen.

Joissakin kunnissa, kuten Helsingissä ja Pirkanmaalla Parkanossa, kuntalaisille on alettu tarjota muutaman kymmenen käynnin lyhytterapiaa. Sen tavoitteena on saada ihmisiä hoitoon matalalla kynnyksellä.

Mielenterveyden keskusliiton lakimies Merja Karinen sanoo, että erilaiset terapiamuodot ovat paikallaan. Ne eivät kuitenkaan korvaa pidempiaikaista psykoterapiaa niillä, jotka sitä tarvitsevat.

– Mutta jos on mahdollista hakeutua lyhytterapiaan matalalla kynnyksellä, voi olla, ettei tule tarvetta pitkäkestoiselle psykoterapialle, hän sanoo.

Lue myös: Miksi meitä hävettää? 4 kysymystä häpeästä
 

Toinen yleistyvä terapiamuoto on nettiterapia, jossa terapeutti ja potilas tapaavat nettiyhteyden välityksellä. Tästä on toivottu ratkaisua erityisesti syrjäseuduilla vallitsevaan terapeuttipulaan.

– Tarvitaan hyvin erilaisia keinoja hoitaa mielenterveyden ongelmia. Esimerkiksi nettiterapia on mitä oivallisin keino erityisesti nuorille, joille välineet ja tekniikka ovat jo valmiiksi tuttuja, Karinen sanoo.

Eläkeläinen voi jäädä vaille tukea

Kela korvaa osan lääkärin määräämän psykoterapian kustannuksista, jos kuntoutettava on 16—67-vuotias. Ikärajauksen taustalla on periaate, että Kelan korvaama psykoterapia pyrkii pitämään ihmiset kiinni työelämässä tai opinnoissa.

Psykologiliitto arvioi, että psykoterapian tarpeessa olevista noin 13 prosenttia pääsee Kelan korvaaman kuntoutuksen piiriin. Nuoret sekä yli 67-vuotiaat ja vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkeläiset ovat tämän korvausjärjestelmän ulkopuolella.

Nuorten ja eläkeläisten mielenterveysongelmien hoito on käytännössä kuntien julkisen terveydenhuollon vastuulla.

– Julkinen puoli tarjoaa eioota ainakin joissakin osissa maata, Karinen sanoo.

Tuolloin vaihtoehtona olisi hakeutua suoraan terapiaan ja maksaa hoidot kokonaan itse.

Pienituloisille Kelankin korvaaman hoidon omavastuut voivat osoittautua liian isoiksi, Karinen muistuttaa. Terapeutin taksoista riippuen omavastuun osuudeksi jää noin 10—40 euroa kerralta, ja pisimmillään terapia voi jatkua vuosia.

Tuleva sote-uudistus todennäköisesti vaikuttaa myös psykoterapian palveluihin. Karinen toivoo, että julkisen terveydenhuollon varassa olevat pääsevät uudistuksen jälkeen entistä paremmin psykoterapiaan.

”Alalla jonkin verran villiä käytäntöä”

Joskus terapeutin ja potilaan suhde ajautuu umpikujaan. Näissä tapauksissa potilaan ja terapeutin välillä voi olla eri käsitys esimerkiksi terapian kestosta tai maksuista.

Pahimmillaan tilanteet voivat johtaa terapeutin ja potilaan väliseen luottamuspulaan, joka tekee terapian jatkamisen mahdottomaksi.

Mielenterveyden keskusliiton lakimiehen Merja Karisen tietoon on tullut jonkin verran potilaan ja terapeutin riitautumisia.

– Alalla on jonkin verran villiä käytäntöä, hän sanoo.

Potilaan ja terapeutin välinen terapiasitoumus solmitaan hänen mukaansa turhan usein suullisesti. Riitojen välttämiseksi Karinen suosittelee terapiaan hakeutuvia tekemään kirjallisen sopimuksen terapeutin kanssa. Sopimukseen kannattaa määritellä muun muassa terapian kesto, hinta, kertojen määrä ja se, missä tilanteissa terapiasta voi irtisanoutua.

Kolme erilaista psykoterapiaa

1. Psykodynaaminen psykoterapia

Perustuu siihen, että menneisyys vaikuttaa ihmisen nykyiseen kokemusmaailmaan. Huomio on lapsuuden ja varhaislapsuuden kokemuksissa.

Pyrkii selvittämään erityisesti asiakkaan tiedostamattomia tunteita ja ajatuksia.

Asiakas saa yleensä vapaasti päättää, mistä hän haluaa terapiaistunnoilla puhua. Terapian tukena on harvoin kotitehtäviä, sillä terapia painottuu keskustelemiseen ja yhdessä tutkimiseen.

Terapian säännönmukaisuudesta, esimerkiksi tapaamisesta kerran viikossa, pidetään tiukemmin kiinni kuin muissa suuntauksissa.

Terapiasuhde kestää yleensä useita vuosia, mutta myös lyhyitä 10—20 kerran terapiamuotoja on tarjolla.

2. Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia (KAT)

Pyrkii helpottamaan asiakkaan ongelmia lisäämällä tämän ymmärrystä itsestään ja toiminnastaan. Tavoitteena on saada potilas löytämään vaihtoehtoja toiminnalleen ja kehittämään uusia, joustavampia toimintatapoja.

Psykoterapeutti hahmottelee terapian alkuvaiheessa asiakkaan kanssa ongelmista selkeän kuvauksen, jonka pohjalta terapiaa jatketaan.

Terapiassa potilas voi saada ”kotitehtäviä”, eli hän työskentelee aktiivisesti myös terapiaistuntojen ulkopuolella.

Yleensä lyhytkestoinen terapiamuoto, jonka kesto vaihtelee muutamasta 20 istuntoon, mutta metodia on sovellettu myös 1—2 vuotta kestävissä terapioissa.

3. Ratkaisukeskeinen eli voimavarakeskeinen psykoterapia

Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa pääpaino on nykyisyyden ja tulevaisuuden käsittelyssä menneisyyden sijaan.

Psykoterapeutti pyrkii asiakkaan kanssa tutkimaan asiakkaan voimavaroja ja onnistumisia. Tapaamisissa mietitään, miksi asiakas on pärjännyt näissä tilanteissa.

Yleensä lyhytterapiaa, jonka kesto vaihtelee 1—10 käyntiin. Tapaamisia järjestetään joustavasti asiakkaan toiveiden ja mahdollisuuksien mukaan. Ratkaisukeskeistä psykoterapiaa voidaan soveltaa myös pitkäkestoisessa psykoterapiassa.

Terapiaa on käytetty muun muassa masentuneisuuden, ahdistuksen, stressin, uupumuksen ja erilaisissa elämän kriiseissä olevien hoidossa.

Lähteet: Suomen mielenterveysseura, Psykologiliitto, Minduu.fi, Mehiläinen, Kognitiivis-analyyttinen psykoterapiayhdistys, Lääkärikeskus Aava

Mikä?

Terapiassa tärkeintä on luottamus

Psykoterapia on vuorovaikutukseen perustuva hoitomuoto, jossa käsitellään vaikeita kokemuksia ja etsitään ratkaisuja niihin.

Psykoterapia voi olla terapeutin kanssa kahdenkeskistä yksilöterapiaa, ryhmäterapiaa tai perheterapiaa.

Internetin terapeuttihakujen kautta tarjolle tulee usein listaus kymmenistä erilaisista psykoterapian suuntauksista. Useissa tapauksissa terapian eri suuntauksilla on loppujen lopuksi melko vähän tekemistä terapian onnistumisen kanssa.

Tärkeintä on löytää terapeutti, jonka kanssa potilas on niin sanotusti samalla aaltopituudella ja kokee voivansa puhua avoimesti ja luottamuksellisesti.

Psykoterapeutin nimike on rekisteröity ammattinimike, jonka myöntää sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.

Psykoterapeuteilla on erilaisia pohjakoulutuksia, joista tavallisin on psykologin koulutus.

Lähteet: Suomen mielenterveysseura, Psykologiliitto, Minduu.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi