Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Kun ystäville tulee ero - huonolta tuntuvaa ystävyyttä ei ole pakko pitää yllä

Toisinaan tiiviskin ystävyys vain hiipuu. Väestöliiton tutkija Venla Berg muistuttaa, että on olemassa eritasoisia ystävyyksiä. Ystävyyden vahvuus vaikuttaa myös siihen, miten paljon ystävältä ollaan valmiita sietämään.

Joskus hyväkin ystävyys voi päättyä kertarysäyksellä, jos toisen teko tai käytös vie siltä pohjan. Kuva: Mirja Hussain

Valehtelu, luottamuksen pettäminen, itsekkyys. Joskus hyväkin ystävyys voi päättyä kertarysäyksellä, jos toisen teko tai käytös vie siltä pohjan. Ystävyys voi loppua esimerkiksi rahariitoihin, parisuhteiden kolmiodraamoihin ja salaisuuksien paljastamiseen ulkopuolisille.

Psykologi Sari Laukkanen Terveystalosta kertoo, että on tapauskohtaista, mitä kaikkea ystävyys kestää. Osa ystävyyssuhteista toimii, vaikka esimerkiksi täyttä luottamusta toiseen ei olisi. Tärkeintä on, että molemmilla on sama käsitys ystävyyden sisällöstä ja arvoista, joiden pohjalta ystävyys toimii.

- Luotettavuuskaan ei aina ole tärkein asia vaan vastavuoroisuus, Laukkanen toteaa.

Roolit voivat ystävyyden aikana vaihdella. Välillä toinen saattaa olla enemmän tukijan roolissa, seuraavaksi tuettavana. Keskeistä on, että molemmat kokevat saavansa ystävyydestä jotain.

- Joillekin ihmisille sopii paremmin se rooli, että auttaa toista, Laukkanen sanoo.

Väestöliiton tutkija Venla Berg muistuttaa, että on olemassa eritasoisia ystävyyksiä. Ystävyyden vahvuus vaikuttaa myös siihen, miten paljon ystävältä ollaan valmiita sietämään.

- On sydänystäviä, hyviä ystäviä ja tuttuja. Sydänystäviin panostetaan eniten aikaa, ja ystävyys kestää esimerkiksi välimatkaa paremmin kuin tuttavuus, Berg selventää.

Aina ystävyyden päättymiseen ei liity suurta draamaa.

Usein pitkäänkin kestänyt ystävyys voi vain hiipua vähitellen pois, kunnes yhteyttä ei enää pidetä. Bergin mukaan vuonna 2004 tehdyssä amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin yleisimpiä syitä ystävyyden päättymiseen. Niitä olivat se, ettei tunne enää yhtä vahvasti ystävää kohtaan, joko itse tai ystävä on muuttunut, yhdistänyt harrastus tai muu asia on päättynyt tai välimatka kasvanut.

Sari Laukkasen mukaan on jopa tavallisempaa, että ystävyys hiipuu pikkuhiljaa, kuin että se päättyisi yhteen tiettyyn hetkeen.

- Ystävyyssuhteissa on korkeampi kynnys aloittaa ilmiriita kuin parisuhteessa, Laukkanen toteaa.

Itseä vaivaavista asioista ei siten aleta riidellä yhtä herkästi kuin puolison kanssa. Tämä voi vähitellen johtaa ystävyyden heikkenemiseen, jos häiritsevät asiat alkavat kasautua ilman, että niistä koskaan puhutaan.

Huonolta tuntuvaa ystävyyttä ei ole pakko pitää yllä. Jos jotkin asiat alkavat vaivata ystävyydessä, Sari Laukkanen neuvoo pohtimaan, onko kyse sellaisesta ihmissuhteesta, jonka haluaa säilyttää.

Jos vastaus on kyllä, kannattaa asioista keskustella avoimesti.

- Ei syyttelemällä vaan omasta näkökulmasta asiaa käsittelemällä. Aina on paras, jos pystyy tuomaan asian esiin sitä kautta, miltä itsestä tuntuu, Laukkanen neuvoo.

Bergin mukaan iäkkäiden ihmisten on todettu pitävän ystävyyssuhteista nuoria tiukemmin kiinni. Nuorten ystävyydet voivat päättyä räiskyvästi ja muuttua jopa vihaksi, kun taas iäkkäät ihmiset ovat valmiita sietämään ystäviltään enemmän.

- Ystävyys perustuu vastavuoroisuudelle, lämpimille tunteille ja luottamukselle. Niiden luominen ja ylläpitäminen vaativat aikaa, ja kun tällaisen suhteen on onnistunut luomaan, siitä saatetaan pitää kiinni, vaikka ongelmia olisikin, Berg toteaa.

Jos ystävyys ei tunnu säilyttämisen arvoiselta, on se lupa myös päättää.

- Ystävyys perustuu vapaaehtoisuuteen. Oleellisinta on, että ihmisellä on ystäviä, ei se, että ystävät välttämättä pysyisivät samoina, Laukkanen muistuttaa.

Myös ihmisen kyky ylläpitää ystävyyksiä on rajallinen, toteaa Venla Berg.

- Ystävyyssuhteiden ylläpitäminen vaatii aikaa ja energiaa, joten niitä ei voi olla rajattomasti, Berg sanoo.

Laukkasen mukaan ystävyyden mielekkyyttä voi pohtia vaikkapa silloin, jos kokee, että tulee jollakin tavalla hyväksikäytetyksi ihmissuhteessa.

Anna Sievälä
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X