Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Lahden rumimmaksi äänestetyn rakennuksen suunnittelija: Tämän takia tekee pahaa mennä isoon katsomoon

1970-luvun alussa Pekka Salmisella oli idea monikäyttöisestä teatterista ja sen lämpiöstä. Lahden kaupunginteatteri muodostui käännekohdaksi Salmisen uralle. Se johdatti hänen toimistonsa, PES-Arkkitehdit, myös Kiinan teatterirakentamisen aallonharjalle. Salmisella on idea, mitä Lahden kaupunginteatterille kannattaisi tehdä seuraavaksi.

Vuonna 1973 Pekka Salmisella oli edistyksellinen idea. Yhdessä arkkitehtikollegoidensa Esko Koiviston ja Juhani Siivolan kanssa hän teki hahmotelman monikäyttöisestä teatterirakennuksesta. Sellaisesta, jonka henkilöstötiloissa ei olisi pimeää, jonka kulisseista olisi lyhyt matka lavalle, ja jonka estradilla sopisi esittää niin puhe- kuin laulunäytelmiä. Suunnitelmaan sisältyi myös lämpiö, joka taipuisi päivisin olutkuppilaksi ja monipuolisen toiminnan tilaksi, iltaisin näytelmien viihtyisäksi odotusaulaksi.

10 vuotta myöhemmin suunnitelma konkretisoitui Lahden kaupunginteatteriksi.

- Olin ihan varma, että voitamme suunnittelukilpailun. Se oli niin helkkarin hieno suunnitelma. Sisäpiha ratkaisi sen, että kaikki henkilöstötilat saatiin lähelle näyttämöä ja tiloihin saatiin valoa. Teattereissa on muuten niin pimeää, Salminen toteaa.

Lahden kaupunginteatterin johtaja Maarit Pyökäri haastateltiin teatterin sisäpihalla vuonna 2013. Kuva: Juha Tanhua

Suunnitelman työstäminen kesti vuosikymmenen, koska pääsuunnittelijan ja rakennuttajan väliin asetettu toimikunta vitkutti toteutusta.

- Toimikuntaan tuli Tampereen Työväen Teatterin johtaja Lasse Pöysti vasemmistolaisine ajatuksineen. Toimikunta päätti esimerkiksi, että katsomon parveke on epädemokraattinen ja se pitää ottaa pois. Se oli sitä 1970-lukua. Siihen aikaan rakennus suunniteltiin valmiiksi ja sitten vasta rakennettiin.

Lahden kaupunginteatteri oli silloin 36-vuotiaalle Salmiselle erityisen tärkeä, sillä hän oli tehnyt edeltävänä työnään arkkitehtiopintojensa diplomityön Teatterikoululle ja toiminut arkkitehti Timo Penttilän toimistossa monta vuotta Helsingin kaupunginteatterin projektiarkkitehtina.

- Helsingissä tutustuin Suomen senhetkisen teatteriosaamisen guruihin. Lahden teatteri oli valmistuessaan käännekohta uralleni.

Teräsrakenteiden esikuvana radiomastot

Teatterin materiaaliksi valikoitui betoni, sillä luonnonkiveä pidettiin siihen aikaan liian kalliina. Silloin Salminen ajatteli, että betoni on nykyajan luonnonkiveä.

- Kun teatteria suunniteltiin 1973-1983, tutkin erityisesti hienoja saksalaisia betonirakennuksia. Päätin, että tämän rakennusaineen laatu tulee saada myös Suomessa samalle korkealle tasolle. Betonilla oli ollut huono maine lähinnä samoihin aikoihin toteutettujen betonilähiöiden vuoksi, Salminen kertoo.

Tasokkuus asetti urakoitsijoille suuret vaatimukset.

- Kaksi Suomen johtavaa rakennusliikettä teki yhteistyösopimuksen tavoitteenaan uuden betonirakentamisen lippulaiva Lahdessa.

Tavoite onnistui. Teatteri sai poikkeuksellisen hyvästä betonipintojen laadusta Vuoden Betonirakennepalkinnon vuonna 1982.

- Olen edelleen ylpeä Lahden teatterirakennuksesta ja etenkin sen sisätiloista, esimerkiksi lämpiön seinien betonipinnoista, joiden kalanruotokuvio saatiin sahaamalla muottilaudat pyörösahalla. Laudat piti aina vuorotellen kääntää oikean kuvion aikaansaamiseksi, Salminen sanoo.

Rakennuksen ulkokuori ei sitä vastoin suunnittelijaansa enää miellytä. Sadevesi on valuttanut teräsrakenteista rumat vanat suojaamattomiin betoniseiniin. Salminen halusi julkisivuun massiivisten betonipintojen kontrastiksi keveitä teräsristikoita. Elementit auttoivat oleellisesti myös näyttämötornin nopeaa toteutusta.

- Lahden radiomastot edustavat tiedon ja kulttuurin välitystä. Niistä syntyi ajatus liittää nykyaikaisia teräsrakenteita näkyväksi osaksi teatteritalon julkisivua.

Parjattu betoni on vain osa taloa

35 vuotta avajaisten jälkeen kaupunginteatteri on äänestetty Lahden rumimmaksi rakennukseksi ESSfin äänestyksessä. Suunnittelija toteaa, ettei voi kannanotoille mitään.

- Eihän Sibeliuskaan tehnyt teoksiaan ihmisiltä kysymällä.

Lue myös: "Aamukahvini maistui aina pahalta sen myötä." "Ruma kuin lehmän muna." "Häpeäpilkku." - näin arvioidaan Lahden rumimpia rakennuksia
 

Jos Pekka Salmiselta kysyttäisiin teatterirakennuksen tulevaisuudesta, niin vastaus olisi täydellinen peruskorjaus ja suojelu.

- Modernin arkkitehtuurin ja myös betonirakennusten suojelukysymykset ovat erittäin ajankohtaisia. Lahden teatteritalon kokonaisvaltainen betoniarkkitehtuuri tulisi saada rakennussuojelun piiriin, jolloin sitä ei saisi olennaisesti muuttaa saati purkaa.

Salminen on pahoillaan, että suurta salia jo muutettiin kertaalleen.

- Olin todella pettynyt. Ankea lattiamatto ja halvat standardituolit. Minun on vaikea mennä suureen saliin, kun se on muutettu.

Teatterin alkuperäiset kokolattiamatot, salin tuolien erikoispäälliset ja suuren näyttämön esiripun on suunnitellut tekstiilitaiteilija Irma Kukkasjärvi. Yrjö Kukkapuro puolestaan suunnitteli lämpiön kuuluisat tuolit sekä suuren ja pienen salin katsomotuolit.

- Kukkapuro arvioi myöhemmin, että Lahden kaupunginteatteri oli 1970-luvun ainoa kokonaistaideteos.

Lue myös: Remontti vie teatterilta satakunta penkkiä
 

Lahden teatteri viitoitti uran

Lahden kaupunginteatteri todella muodostui käännekohdaksi Salmisen uralle. Se johdatti hänen toimistonsa, PES-Arkkitehdit, myös Kiinan teatterirakentamisen aallonharjalle.

- Olen toteuttanut lähes kokonaan suomalaisen työryhmäni kanssa Wuxin teatteritalon (Wuxi Grand Theatre) vuosina 2008-2012. Tänä vuonna valmistuu Fuzhoun viiden rakennuksen kulttuurikeskus (Strait Culture and Art Centre).

Salminen lähtee jälleen ensi lauantaina Kiinaan työmatkalle. Toimistossa on parhaillaan työn alla 270 metrin korkuinen pilvenpiirtäjä.

Kuvassa Salmisen käsialaa. Kiinan oopperatalo Wuxi Grand Theatre. Kuva: Jussi Tiainen

Avaintyössä hävettävät vanat

Vaikka Lahden kaupunginteatterin lämpiö ei päässyt niin ahkeraan käyttöön kuin Salminen toivoi, eikä betonin mainekaan ole ainakaan Lahdessa parantunut, on betoni rakennusmateriaalina edelleen Salmisen mielestä täysin ajankohtainen. Arkkitehti tietää, että betonia pidetään parhaiten sopivana pintamateriaalina erityisen vaativissa kohteissa, kuten taidemuseoissa ja kirkkorakennuksissa. Myös silloin, kun tehdään täydennyksiä arvokkaisiin historiallisiin rakennuksiin.

- Siitä voi rakentaa melkein mitä muotoja tahansa. Lisäksi betonin lämmin harmaa väri antaa ulkona hillityn taustan kasveille ja sisällä muille materiaaleille ja värikkäille ihmisille.

Nyt 80-vuotias Pekka Salminen on valmis palaamaan myös uransa lähtöpisteelle, jos kutsu käy. Hän haluaisi suunnitella Lahden kaupunginteatterin julkisivun korjauksen.

- Julkisivut saadaan puhdistettua, totta kai. Samalla korjataan minun suunnitteluvirheeni eli teräsrakenteiden aiheuttamat vesivanat. Minä ilmoittaudun korjauksen suunnittelijaksi. Käyn säännöllisesti Lahdessa ja minua ovat harmittaneet ne vanat, Salminen sanoo.

Arkkitehti ei kuitenkaan voi tehdä mitään yksin, vaan teatterin julkisivun kunnostaminen vaatii kaupungin päätöksen. Kun Salminen aikoinaan ehdotti lämpiöön monipuolista toimintaa, kuten lastenteatteria, oli silloisen teatterinjohtajan vastaus: "Vain kuolleen ruumiini yli."

Arkkitehti Pekka Salminen kertoo, että Lahden kaupunginteatteri esitettiin vuonna 2017 merkittävänä rakennuskohteena yhdessä Helsingin kaupunginteatterin kanssa Arkkitehtuurimuseon näyttelyssä ”Kuinka Suomi modernisoitiin”. Kuva: Liisa Takala
Pekka Salminen

Syntynyt 11.8.1937 Tampereella.

Opiskeli Tampereen teknillisessä opistossa ja sen jälkeen Teknillisessä korkeakoulussa, josta valmistui arkkitehdiksi 1966.

Sai professorin arvonimen 1998 ja taiteen valtionpalkinnon 2002.

Merkittävänä kansainvälisenä saavutuksena Saksan Betonirakennuspalkinto ja Saksan arkkitehtuuripalkinto vuonna 2001 valmistuneesta Neubrandenburgin Marienkirche-konserttisalista.

Kotimaassa merkittävimmät suunnittelutyöt Lahden kaupunginteatteri 1973-1983 (Vuoden betonirakenne -palkinto 1982). Teatteritalon suunnitteluvaiheessa mukaan haluttiin teoksia Suomen taiteen huipputekijältä. Mauno Hartmanin, Reino Hietasen ja Matti Koskelan töitä on sisätiloissa. Ulkopuolella on Olavi Lanun ja Raimo Utriaisen veistokset.

Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaali T2 1999 ja pysäköintilaitokset P2-3. (Vuoden betonirakenne -palkinto 1994).

Suunnitellut myös Lahden hiihtostadionin pääkatsomorakennuksen.

Perusti PES-Arkkitehdit 1968. Toimistot nykyisin Helsingissä ja Shanghaissa.

Työn alla Fuzhoun viiden rakennuksen kulttuurikeskus (Strait Culture and Art Centre), johon sisältyvät 750 henkilön teatteri, 1 700 henkilön ooppera ja 1 100 henkilön konserttisali.

Minna Krupka
minna.krupka@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X