Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Seuraavaksi elektroniset kotiapulaiset saavat kädet ja jalat - ”Tämä ei ole science fictionia. Tämä on jo olemassa”

Kuvittele, että kaikki käyttämäsi teknologia olisi huippuälykästä. Juuri sinun elämääsi varten säädettyä ja hyvinvointiasi vaalivaa. Yksi läpimurto saatiin tänä vuonna, kun tekoäly onnistui diagnosoimaan alkavan Alzheimerin taudin potilaan äänen perusteella.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän robotti Ilona on valmiina palvelukseen. Ohjaaja päättää, vetääkö se tietovisan, tuolijumpan vai discotanssin.

Ajattele tavallisen arkipäivän aikana rutiininomaisesti käyttämääsi teknologiaa.

Herätessä valot päälle, kahvinkeitin porisemaan, kenties vilkaisu jääkaappiin. Seuraavaksi autolla töihin ja takaisin. Illalla juoksulenkki sykemittarin kanssa. Koko ajan mukana kulkee älypuhelin.

Kuvittele sitten, että kaikki käyttämäsi teknologia olisi huippuälykästä. Juuri sinun elämääsi varten säädettyä ja hyvinvointiasi vaalivaa.

Makuuhuoneen valot syttyvät, kun se on palauttavan yöunen kannalta optimaalista, valon kirkkaus on juuri sopiva. Sisälämpötila nousee viileän yön jälkeen, jotta sängystä on miellyttävä nousta ylös. Kahvinkeitin napsahtaa päälle, kun lähestyt keittiötä. Älyranneke ilmoittaa terveellisen aamupalan sisällön ja pyytää tekemään kevyen aamujumpan. Jääkaappi järjestää tarvittavat tuotteet etualalle ja muistuttaa, että kaupasta tarvitaan lisää maitoa.

Tämä on todellisuutta ennen kuin arvaatkaan, sanoo ruotsalainen tekoälyasiantuntija Fredrik Ring.

- Kaikki teknologia ympärillämme muuttuu älykkääksi. Sitä ei ehkä huomaa, mutta muutos on käynnissä koko ajan, hän sanoo.

Ring toimii johtajana it-yritys Tiedon datayksikössä. Hän on lupautunut johdattamaan lukijat tekoälyn tulevaisuuteen ja esittelemään sitä, mihin kehitys voi konkreettisesti johtaa. Kaikkea ei tarvitse odottaa vuosikaupalla, sillä Ring sanoo haastattelun aikana monta kertaa nauraen:

- Tämä ei ole science fictionia. Tämä on jo olemassa.

Koti

Monet asuvat jo nyt keskellä älykästä teknologiaa. On turvallisuusjärjestelmiä, robotti-imureita ja elektronisia kotiapulaisia. Tekoälyllä voidaan hallita kotien energiankulutusta, säädellä sisälämpötilaa ja valaistusta.

Seuraava askel on se, että kodin teknologia alkaa kommunikoida keskenään. Tekoälyn ja data-analytiikan tuotekehityksestä vastaava Ring muistelee tapaamistaan elektroniikkajätti Philipsin johtajien kanssa. He kertoivat jo joitakin vuosia sitten, että yritys ei pyri kilpailemaan niinkään tuotteilla, vaan tuotteiden yhdistämisellä toisiinsa.

- Silloin, kun jääkaappi ja kahvinkeitin alkavat keskustella keskenään, syntyy lisäarvoa.

Lisäksi ”elektronisten kotiapulaisten” tekoäly kehittyy jatkuvasti. Äänentunnistuksella toimiva Amazonin kehittämä Alexa osaa raportoida perheenjäsenten menemisistä, hakea tietoa netistä, tilata pitsaa, ostaa tavaroita, kertoa uutiset ja soittaa musiikkia.

Alexa on lieriönmuotoinen älykeskus; seuraavaksi elektroniset kotiapulaiset saavat kädet ja jalat. Kehityksen haasteena ei ole enää tekoäly, vaan robottien motorinen suorituskyky.

- Tiskaavan kotiapulaisen kehittäminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi, mutta sellainen saadaan varmasti rakennettua, Ring sanoo.

Hän arvelee, että elektroniset sisäköt tulevat suomalaisiin koteihin myöhemmin kuin moneen muuhun maahan. Äänentunnistusjärjestelmät kehitetään ensin englanniksi, suomen kieli on valmistajien listalla häntäpäässä. Lopulta älykodinkoneet ovat Ringin mukaan valtavirtaa kaikkialla kehittyneissä maissa.

- Valmistajat ratkaisevat asian. Luulen, että kuluttajille ei edes tarjota muita vaihtoehtoja.

Koulutus

Suomalaisessa koulujärjestelmässä on toisteltu vuosia mantraa yksilöllisestä oppimisesta. Tekoäly tarjoaa siihen entistä tehokkaamman mahdollisuuden. Yhdysvalloissa käytetään jo nyt tekoälyä analysoimaan pienten lasten oppimista. Se laatii jokaiselle yksilöllisen opetussuunnitelman: toiminnallisille oppijoille toimintaa, oppimishäi­riöistä kärsiville erityistä tukea.

- Haasteena on se, että tekoäly on ”musta laatikko”. Se ei perustele ratkaisujaan. Ja monesti vanhemmat haluaisivat tietää, miksi heidän lapsellaan on tällainen opetussuunnitelma, Ring sanoo.

Korkeakouluissa tekoälyn kehitys näkyy kurssitarjonnassa. Yhdysvalloissa suuret datayhtiöt Facebook, Google ja Amazon ovat alkaneet sponsoroida oppilaitoksia, jotta ne kouluttaisivat ihmisiä yhtiöiden tarpeisiin. Usein nuo tarpeet liittyvät tekoälyyn.

- Päättävätkö rikkaat yritykset tulevaisuudessa yhä enemmän siitä, mitä opiskellaan? Ring kysyy.

Hyvinvointi

Unohtakaa nykyiset aktiivisuusrannekkeet ja sykemittarit, tekoälyn avulla ihminen saadaan paljon kokonaisvaltaisemman syynäämisen ja analysoinnin kohteeksi. Stressitaso, syöminen, liikunta, uni, hengitys, verenpaine, ihon kosteus - kaikkea pystytään mittaamaan ympäri vuorokauden. Kun tekoälyyn liitetään vielä tiedot käyttäjän DNA:sta, se voi kertoa kattavasti, mikä ihmisen elimistölle olisi parasta. Milloin syödä, milloin lenkkeillä, milloin levätä ja niin edelleen.

Ajatus voi tuntua ahdistavalta. Moniko todella haluaisi mitata itseään joka hetki ja ottaa tekoälyltä kuntoilukäskyjä vastaan? Saattaa kuitenkin olla, että kieltäytyminen käy kalliiksi. Jos tekoäly kerran tietää, kuinka ihminen pysyy hyvinvoivana, miksi vakuutusyhtiöt eivät hyödyntäisi tätä dataa?

- On riskinä, että esimerkiksi henkivakuutukset ovat kalliimpia niille, jotka eivät anna tekoälyn tarkkailla heidän terveydentilaansa. Minusta se on pelottava skenaario - mutta hyvinkin mahdollinen, Ring pohtii.

Liikenne

Ring näkee tulevaisuuden kaupunkiliikenteen tekoälyn ja itseohjautuvien kulkuneuvojen kokonaisuutena. Ei ole omien­ aikataulujensa mukaan kulkevia bussi- ja metrolinjoja, vaan jokaisen asukkaan yksilöllisestä kulkemisesta vastaava järjestelmä.

- Kun lähdet töihin, julkinen liikenne odottaa ovesi ulkopuolella ja kuljettaa sinut nopeinta mahdollista reittiä työpaikallesi, Ring visioi.

Hän käyttää itse Waze-applikaatiota, joka ohjaa reitin kulloisenkin liikennetilanteen mukaan. Esimerkiksi Tukholmassa applikaatiota käytetään niin paljon, että Waze saa riittävästi dataa liikenteen sumppukohdista ja osaa väistää ne. Samalla tekoäly muuttaa liikenteen ympäristöystävällisemmäksi, kun autojen ei tarvitse kököttää ruuhkissa tyhjäkäynnillä.

- Kun tekoäly yhdistetään itseohjautuvaan joukkoliikenteeseen, kaupunkiliikenne muuttuu paljon sujuvammaksi, Ring sanoo.

Kokonaisvaltainen muutos vaatii kuitenkin sitä, että auton omistamista ei enää pidetä itsestäänselvänä. Muutoksen on ennustettu toteutuvan 5-20 vuodessa, Suomessa itseohjautuvan liikenteen kehitystä hidastavat talviset olosuhteet.

- Uskon silti, että muutos tapahtuu lähempänä viittä kuin 20 vuotta, sillä teknologia on jo olemassa. San Franciscossa liikkuu tälläkin hetkellä tuhansia itseohjautuvia autoja, ja ne ovat joutuneet paljon harvemmin onnettomuuksiin kuin ihmisten ajamat.

Työelämä

On ammatteja, joissa tekoäly on tehokkaampi kuin ihminen voi koskaan olla. Pankkiiri, sijoitusneuvoja, vakuutustarkastaja - suuren tietomäärän nopeassa käsittelyssä ja mekaanisessa päätöksenteossa tekoäly on ylivertainen.

Lisäksi keskustelevat chatbotit korvaavat parhaillaan asiakaspalvelijoita ympäri maailman. Chatbotit pystyvät vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin ja ohjaamaan asiakkaat tarvittaessa oikean ihmisen luokse.

- Erään tutkimuksen mukaan 50 prosenttia amerikkalaisten työpaikoista on tekoälyn takia vaarassa, Ring kertoo.

Uhanalaisten ammattien kirjo on monipuolistunut. Tekoäly on korvannut Yhdysvalloissa muun muassa nuorempia lakimiehiä, ja sitä on käytetty oikeudessa tuomareiden apuvälineenä. Kun epäillyn rikos­historiasta ja elämäntilanteesta syötetään dataa tekoälylle, se ennustaa rikoksen uusimisen todennäköisyyden.

- Tutkimusten mukaan tekoäly on reilumpi tuomari kuin ihminen. Se ei esimerkiksi ole rasistinen, Ring sanoo.

Työelämän kokonaismuutosta on kuitenkin mahdoton ennustaa. Britanniassa julkaistiin tänä vuonna tutkimus, jonka mukaan tekoäly vei 800 000 vanhaa työpaikkaa mutta loi samaan aikaan kolme miljoonaa uutta. Koska tekoäly oppii tuntemaan kuluttajat kokonaisvaltaisesti, se auttaa luomaan uutta liiketoimintaa: tuotteita, kokemuksia ja elämyksiä, joita ihmiset eivät kenties tienneet edes olevan olemassa.

- Yhteiskunta selviää muutoksesta, mutta joillekin yksilöille se on liian nopeaa. He eivät ehdi kouluttautua uusiin ammatteihin, Ring sanoo.

Terveydenhuolto

Sairaaloista ja terveyskeskuksista voidaan rakentaa pienempiä, koska osa terveydenhuollon toimenpiteistä siirtyy koteihin.

Lontoossa on tälläkin hetkellä satojatuhansia asukkaita, joiden ”omalääkäri” on tekoäly. He tavoittavat verkon kautta chat-lääkärin, joka diagnosoi oireet ja tarjoaa ohjeet hoitoon. Tarvittaessa ne esitetään videomuodossa. Tulokset ovat olleet hyviä: tekoäly on keskimäärin ihmistä tarkempi ja monipuolisempi lääkäri.

Lisäksi terveydenhuolto muuttuu Ringin mukaan ennaltaehkäisevämmäksi. Päivittäisiin rutiineihin saatetaan lisätä lyhyt vierailu kodin tekoälyterveydenhuollossa, joka tarkastaa esimerkiksi äänentunnistuksen perusteella, että ihmisellä on kaikki kunnossa.

Yksi läpimurto saatiin tänä vuonna, kun tekoäly onnistui diagnosoimaan alkavan Alzheimerin taudin potilaan äänen perusteella.

- Kehitteillä on jatkuvasti uudenlaisia sensoreita, jotka lisäävät potilaasta saatavan datan määrää ja analyysin tarkkuutta, Ring sanoo.

Yhteiskunta

Tässä kohdin voi valita, uskooko epätoivottavaan dystopiaan vai ihanteelliseen utopiaan.

Tiedetään, että tekoäly pystyy ratkaisemaan asioita, joihin ihmisaivot eivät kykene. Ihmiskunta on esimerkiksi pelannut kiinalaista Go-lautapeliä yli 4 000 vuoden ajan. Viime vuonna Googlen AlphaGo tekoälyohjelma keksi kokonaan uuden tavan pelata Gota ja päihitti lajin taitavimman ihmisen.

- Mitä tekoäly voi tehdä esimerkiksi energiatuotannon tai ympäristönsuojelun suhteen? Ring kysyy.

Samalla kehitykseen liittyy yhteiskunnallisia uhkia. Jo nyt suurimmat ­datayhtiöt tietävät ihmisistä todennäköisesti enemmän kuin mikään valtio, ja niiden tietomäärä kasvaa koko ajan.

Ring varoittaa, että yhtiöiden valta suhteessa kansalaisiin voi kasvaa epäreilun suureksi.

Datayhtiöt tietävät, mitä tuotteita ihminen haluaa ostaa ja millaisia uutisia hän haluaa lukea. Tällöin yhtiöt pystyvät halutessaan muuttamaan poliittisia voimasuhteita tai horjuttamaan demokratiaa. Ring kertoo tutkimuksesta, jossa valeuutisten leviämisen arveltiin johtuvan Facebookin tekoälystä. Se pyrkii pitämään kuluttajan mahdollisimman pitkään Facebookissa, ja valeuutiset osoittautuivat monelle poikkeuksellisen kiinnostavaksi sisällöksi.

Sitten on vielä tieteiselokuvista tuttu uhkakuva pahasta tekoälystä. Esimerkiksi Teslan toimitusjohtaja-miljardööri Elon Musk on varoitellut, että tekoäly on ihmiskunnalle suurempi riski kuin Pohjois-Ko­rean ydinaseet.

Tutkijat ovat toppuutelleet Muskin pelkoja sanomalla, että tekoälyn arvot ja etiikka ovat peräisin niistä ihmisistä, jotka algoritmeja tekevät.

Silti myös Fredrik Ring päättää puheenvuoronsa yhteen kysymykseen. Mitä tapahtuu, kun tekoäly alkaa luoda itselleen tekoälyä?l

Tekoäly

Tekoälyn (artificial intelligence, AI) avulla koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut voivat toimia tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla. 29

Tekoäly määritellään yleensä uudeksi teknologiaksi. Asiat, joita pidettiin aiemmin tekoälynä, muuttuvat vakiintuessaan tavalliseksi teknologiaksi. 29

Vuonna 2017 tekoälyksi on määritelty muun muassa äänentunnistus, itseohjautuvat kulkuneuvot, älykäs reittien suunnittelu ja monimutkaisen datan käsittely. 29

Lähde: Artificial Intelligence: 29A Modern Approach

Heikki Kärki
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi