Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Ysäri antoi meille Titanicin, nappiverkkarit ja mikropizzat - 17 poimintaa uutuuskirjasta

Apulanta oli 90-luvun menestystarinoita. Apulannan Sipe Santapukki tankkaamassa keikan jälkeen Heinolan Lyseonmäen koulun pukuhuoneessa. Kuva: Taina Kivijärvi

1990-luku ei nouse suosiossa kovinkaan korkealle, kun vuosikymmeniä verrataan keskenään. 90-luvun musiikki ja erityisesti eurodance on kuitenkin ollut trendikästä vuodesta 2012 lähtien. Ilmiöön ovat kuuluneet suositut ysärifestarit ja -radio-ohjelmat sekä ysärin muistelu sosiaalisessa mediassa.

Turkulainen historiantutkija FM Essi Huuhka ja joensuulainen kulttuurin- ja sukupuolentutkija FM Aino Tormulainen ovat paneutuneet ysäriin perin juurin ja koonneet suosikkivuosikymmenestä kokonaisen kirjan.

Seuraavat poiminnat ovat tuoreesta Ysärikirjasta:

1. 90-luku oli muutosten vuosikymmen

Jos käytät viestiisi kaikki 160 merkkiä, näpyttely vie ainakin alussa jonkun verran aikaa. Tosi nopea lähettää täyspitkän viestin jopa alle kahden minuutin. Tosin vauhti on sen verran raju, että koko känny voi seota saman tien. Koululainen 1/1999

 

Lahtelaisabit ottivat kantaa Persianlahden sotaan penkkareissa 1991. Kuva: ESS arkisto

1990-luvun alussa Neuvostoliitto oli yhä kasassa ja lama oli vasta alkamassa kahden tv-kanavan Suomessa. Alle kymmenen vuotta myöhemmin suomalaiset opettelivat jo käyttämään internetiä ja kännyköitä eivätkä malttaneet odottaa vuosituhannen vaihdetta talouden kasvaessa.

2. Suomi rypi laman alhossa

Talouden pudotus alkoi syksyllä 1990. Yhä useampi työikäinen jäi työttömäksi samanaikaisesti, kun valtion tuet pankeille lankesivat veronmaksajien maksettaviksi.

1990-luvun alussa työttömyysaste oli noin kolme prosenttia, mutta vuosien 1993-1994 aikana pahimmillaan yli 20 prosenttia. Suomessa oli jopa reilusti yli puoli miljoonaa työtöntä joulukuussa 1993.

3. Talouskasvua vuosikymmenen lopulla

Taloudellinen tilanne elpyi muutamassa vuodessa. Vuonna 1995 pääministeri Esko Aho julisti laman olevan ohi. Talous alkoi kasvaa nopeasti, samoin tuloerot. 1990-luvun aikana suomalaiset jakautuivat entistä selvemmin kahteen luokkaan: toiset jonottivat teknologiayritysten osakkeita ja toiset ruokakasseja.

4. Suomen väkiluku ylitti viiden miljoonan rajan vuonna 1991

Vuosikymmenen alussa perheen keskikoko Suomessa oli kolme henkeä. Perheitä oli yhteensä yli 1,3 miljoonaa, ja niissä eli noin neljä miljoonaa suomalaista. Lapsiperheistä noin seitsemän prosenttia oli uusperheitä.

Noin joka neljännen syntyvän lapsen vanhemmat eivät olleet naimisissa, kun nykyään näin on yli 40 prosentissa perheistä.

5. Sisustuslehdissä 90-luku oli värikäs

 

Sininen väri ja puumateriaali olivat suosittuja 90-luvun sisustuksessa. Askon tehtaalla Lahdessa oltiin kiinni trendeissä. Kuva: Kirsi Karjalainen

Sisustamisessa suosittiin kirkkaita perusvärejä, esimerkiksi sinistä. Kodin tekstiileissä oli reippaita kukkakuvioita. Seinät olivat pääosin valkoisia, ja vaaleus nousi muutenkin suosituksi sisustustrendiksi vuosikymmenen loppua kohti. Rottinki ja puu olivat suosittuja materiaaleja.

6. Ruokakulttuuri kansainvälistyi

Suomalaiset opettelivat uusiin makuihin syömällä esimerkiksi aasialaista ruokaa ja texmexiä. Ravintolaruokailusta tuli entistä arkisempaa, ja kasvisruoasta puhuttiin enemmän kuin aiemmin. Kauppoihin tuli uusia eineksiä, mikrossa lämmitettävät pizzat, hampurilaiset ja valmisateriat tulivat kotikeittiöihin.

Monet niistäkin lapsiperheistä, jotka eivät syöneet juuri koskaan ruokaravintoloissa, aterioivat silloin tällöin Hesburgerissa tai muussa pikaruokaravintolassa.

7. Vuosikymmenen juomatulokas oli siideri

Siideriä pidettiin erityisesti naisten juomana. Vuonna 1994 Alkon valikoimissa oli viisi kotimaista ja neljä ulkomaista siideriä. ”Siiderit ovat loistavia seurustelujuomia. Ne vapauttavat keskustelun, mutta eivät juovuta”, kertoi ruokalehti Nam.

8. Vaatemuodissa ilmiöt vaihtelivat

 

Joutjärven nuorisotalon diskossa Lahdessa oli tunnelmaa tanssilattialla 1990. Kuva: ESS arkisto

Muoti viittasi vuoroin 70-luvun hippeihin, vuoroin urheiluvaatteisiin. Vuosikymmenen alussa muotia luonnehti kotikutoisuus, tavallisuus ja turvallisuus: isot villapaidat ja verkkarit tai farkut. Lisämaustetta saattoi antaa batiikkivärjätty, säkkimäinen t-paita, toisaalta ysärin lopulla napakin sai näkyä.

Muodissa olivat ”hiihtarit” eli hiihtohousuja muistuttavat housut sekä ”purkkarit” eli purjehduskengät. Ikisuosittujen farkkujen lisäksi muita housusuosikkeja olivat kuviolliset salihousut ja raidoilla somistetut nappiverkkarit. Nuorisomuoti sai vaikutteita Spice Girls -yhtyeen pukeutumisesta. Myös skeittari- ja hevarityylejä nähtiin.

9. Televisio yhdisti

 

Kummeli iski suomalaisten nauruhermoon.

Television ääreen kokoonnuttiin usein koko perheen voimin. Tv-ohjelmien seuraaminen rytmitti niin arkea kuin juhlapyhiäkin. Lauantaisaunan jälkeen katsottiin Napakymppi ja Lotto, koulun jälkeen musiikkiohjelma Jyrkiä, ja sitten Pikku Kakkosta. Alkuiltaan sopi supersuosikiksi nopeasti noussut Kauniit ja rohkeat, ja sen jälkeen siirryttiin suomalaisin perhedraamoihin. Uutisia kuulutti luotettava Arvi Lind.

Kummelin ensimmäinen jakso esitettiin 1991, suosio räjähti vuoden 1994 Artisti maksaa -levyn myötä. Ohjelman katsojaluvut nousivat lähes 800 000:een. Lapset innostuivat 90-luvun lopulla esimerkiksi Pokémonista sekä Teletapeista.

10. C-kasetti piti pintansa

 

Iik, ihanaa! Clarke Garrison ja Kristen Forrester kävivät Lahden Jokimaalla 1994. Kuva: ksin

C-kasetti, VHS-video sekä disketti kuvastavat 1990-luvun teknologiaa. Vaikka uudempaakin tekniikkaa oli olemassa, kopioinnin mahdollistavat tallennusformaatit pitivät pintansa, kun aidot myyntivideot, pelit sekä musiikki olivat kalliita. Televisiosta nauhoitettiin suosikkisarjoja ja musiikkivideoita videokaseteille ja radiosta musiikkia c-kaseteille. Share-ware-pelejä kopioitiin levykkeille.

Ysärin uusi formaatti oli CD-levy (compact disc), jota myytiin vuonna 1991 Suomessa ensi kerran enemmän kuin vinyyli-LP:tä. Vuonna 1999 CD-levyn osuus äänitemarkkinoista oli jo 93 prosenttia. MP3-formaatti levisi räjähdysmäisesti vuonna 1998. Uusi äänitiedostojen muoto pakkasi tiedostot kymmenen kertaa pienemmiksi kuin aiemmin, joten niitä mahtui tietokoneelle suuria määriä.

11. Internet ja kännykät tekivät tuloaan

 

Nokia vei Suomen teknologian aallon harjalle. Kuva: mhen

Vuonna 1996 vain 13 prosentilla kotitalouksista oli internet-yhteys kotona. Vuonna 2002 määrä oli jo noin 40 prosenttia. Ensimmäisen kerran internetiin tutustuttiin usein koulussa tai kirjastossa.

Vuonna 1999 Suomessa oli Nokian ansiosta asukaslukuun suhteutettuna eniten matkapuhelimia maailmassa. Liittymiä oli noin 3,2 miljoonaa ja matkapuhelimia noin 60 sataa asukasta kohden.

12. Spaissari-valokuvia ja lätkäkortteja kerättiin

 

Spaissari-look päijäthämäläisittäin. Kuva: Armi Salonen

1990-luvun koululaiset keräilivät pullojen etikettejä, korkkeja, kiiltokuvia, tarroja, Kinder-yllätyksiä sekä erilaisia keräilykuvia ja -kortteja. Pokémonit löysivät tiensä kortteihin, Spice Girlsit valokuviin. Suosittuja keräilytuotteita olivat jääkiekkokortit. Varsinainen lätkäkorttibuumi alkoi kaksipuolisista, SM-liigan jääkiekkoilijoita esittävistä Sisu-keräilykorteista 1993. Kortteja kerättiin muovitaskullisiin kansioihin.

13. Iskelmätähdet nousussa

Etenkin vuosikymmenen alussa iskelmällistä musiikkia esittävät artistit olivat kaikenikäisten suosiossa. Myös rockin ja popin tekijät lähentyivät iskelmää. Pop-iskelmäksi lukeutuvat esimerkiksi Pekka Ruuskan Rafaelin enkeli, Joel Hallikaisen Kuurankukka, Anna Hanskin Jos et sä soita, Mamban Valokuvia ja Jari Sillanpään Satulinna.

Matti ja Teppo sekä Kari Tapio olivat lavojen vakiokävijöitä. Vuoden 1993 naistulokkaita olivat Laura Voutilainen ja Janita, suursuosioon ylsi Kaija Koo. Miesartisteista muun muassa Aki Sirkesalo, Tommi Läntinen ja Janne Tulkki menestyivät.

14. Turtlesit ja Muumit innostivat

Teini-ikäiset mutanttikilpikonnat eli jenkkianimaatio Turtles saapui Suomen televisioon vuonna 1990. Sarjassa neljä kilpikonnaa taisteli pahiksia vastaan. Jaksoja julkaistiin myös VHS-kaseteilla ja sarjaa saattoi elää uudelleen videopeleissä tai hankkimalla Turtleihin liittyviä oheistuotteita.

Muumilaakson tarinoita ensiesitettiin Ylellä 1990 ja siitä alkoi koko vuosikymmenen kestänyt muumihuuma. Tove Janssonin hyväksynnän saanut Muumimaailma avattiin Naantalissa kesällä 1993. Arabia aloitti muumimukien tuotannon vuonna 1990.

15. Leikeissä Barbiet ja Tamagotchit

 

Dominik Kerimov esittelee Tamagotchia 1997. Kuva: skiv

1990-luvulla leikittiin niin menneiltä vuosikymmeniltä tutuilla leluilla kuin muotiuutuuksillakin. Aiemmilta vuosikymmeniltä tuttu Barbie saavutti 1990-luvun alussa uuden, ennennäkemättömän suosion.

Erityisesti tytöille suunnattuja leluja olivat esimerkiksi My Little Ponyt, Polly Pocketit, Pikkaraiset ja nukketalot, pojille taas radio-ohjattavat Nikko-autot, Actionman-nuket, Matchbox-autot, Turtles-hahmot ja autoradat. Kohderyhmät tulivat esiin supersuosituissa lelukuvastoissa.

Sekä tytöt että pojat keräilivät ahkerasti Kinder-pääsiäismunista tulevia leluja. Koosh-pallot, jojot ja Tamagotchit olivat lyhytaikaisia leluvillityksiä.

16. Lautapelit suosittuja

Esimerkiksi Afrikan tähti, Kimble, Uno ja Monopoly sekä perinteiset muisti- ja palapelit olivat suosittua ajanvietettä. 1990-luvulla uusia lautapelejä olivat esimerkiksi Muuttuva labyrintti, Cluedo, Arvaa kuka, Kalmankuja 13, Pekingin mysteerit ja Scotland Yard.

17. Millenniumia juhlittiin isosti

 

Vuosituhat vaihtuu. Sitähän voisi juhlistaa vaikka millennium-hatulla. Kuva: ltau

Ysäri sai näyttävän päätöksen: vuosituhannen vaihdetta alettiin odottaa jo kauan ennen h-hetkeä. Moni pelkäsi tietokoneiden sekoavan uudesta tuhatluvusta. Toisaalta monet suunnittelivat suureellisia bileitä, ja krääsäkauppiaillakin meni hyvin: syksy toi kauppoihin jos jonkinlaista tavaraa numerolla 2000 koristettuna.

Lähde: Aino Tormulainen ja Essi Huuhka: Ysärikirja. Kirja ilmestyy 19.9.

Alle 12-vuotiaiden

lempiruoat 1994

1. Makaronilaatikko

2. Lasagne

3. Pizza

4. Lihapullat

5. Spagetti

6. Nakit ja makkara

7. Hernekeitto

8. Jauhelihakastike

9. Broileri

10. Pinaattiletut ja -keitto

Leila Mehto
leila.mehto@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X