Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Kärköläläisrouva sai idean pääsiäismuniin itseltään Fabergélta - uskomattoman upeaa jälkeä!

Aulikki Leinosen upeita pääsiäismunia voi ihailla muistonäyttelyssä Kärkölän kirkossa. Kuva: juha juntto

Ylelliset pääsiäismunat kimaltelevat keväisessä valossa Kärkölän kirkossa kuin kuuluisat esikuvansa, kultaseppä Fabergén pääsiäismunat. Näitä vain ei ole tehty kullasta, hopeasta, jalokivistä tai emalista. Ne ovat silkkilankaa, samettia, pitsejä, helmiä, paljetteja, nappeja, ketjuja ja ruusukkeita. Osassa on myös luonnonmateriaaleja kuten simpukankuoria ja erilaisia siemeniä.

Aulikki Leinonen oli tinkimätön tarkan työn tekijä. Kuva: juha juntto

Taidokkaasti koristellut pääsiäismunat ovat kärköläläisen Aulikki Leinosen (1930-2016) käsialaa. Ne saivat alkunsa 1990-luvulla, kun Leinonen näki televisio-ohjelman Fabergén munista.

- Äiti innostui heti, että minäpä alan tehdä tuollaisia, muistelee tytär Seija Granfors.

Kultaan ja hopeaan on harvalla varaa, mutta Leinonen sai edullisemmistakin aineksista aikaan keisarillisen komeaa jälkeä. Isoimmat munat ovat yli puolimetrisiä.

- Pienestä hän aloitti. Munat suurenivat, kun taito kasvoi. Äiti kokeili mitä tahansa materiaalia, mikä vain soveltui ja mitä pystyi kiinnittämään. Luonnonaineista hän saattoi käyttää tuohta, ruusunmarjan ja luumun siemeniä, kuusenhavuja, pajunkissoja, fasaanin höyheniä, lepän urpuja ja tammenterhoja. Jopa kalansuomuja hän kokeili, mutta ne eivät toimineet, kertoo Granfors.

Pääsiäismunissa on käytetty paljon luonnonmateriaaleja, tässä siemeniä. Kuva: juha juntto

Tinkimätön tekijä pyrki aina vain parempaan

Leinonen teki munien pohjatkin itse sanomalehtimytyistä, jotka hän päällysti kangassuikaleilla ja sukkahousuilla. Isompia pohjia hän kokosi styroksilevystä hammastikkujen ja liiman avulla.

- Hän oli tinkimätön tarkan työn tekijä, joka pyrki aina vain hienompaan ja parempaan. Hän mietti idean valmiiksi, piirteli ja hahmotteli, teki sabluunat ja ompeli kangaspäälliset. Suurin osa kuvioista on kiinnitetty neulojen avulla, Granfors kertoo.

Aulikki Leinonen keräsi materiaalia koko elämänsä ajan ja hyödynsi sitä töissään. Kuva: juha juntto

Kun Leinonen uppoutui munien tekemiseen, se oli kuin terapiaa. Ikävät asiat unohtuivat. Pääsiäismunien tekijällä oli ollut paljon surua. Hän oli menettänyt kaksi lastaan.

Pääsiäismunia syntyi vuosien varrella yli 400. Aulikki Leinonen teki niitä aina vuoden 2015 lopulle, kunnes voimat alkoivat huveta. Hänen harras toiveensa oli, että munat olisivat esillä näyttelytilassa, ja että yleisö tulisi niitä katsomaan. Se ei ehtinyt toteutua hänen elinaikanaan.

- Kärkölän kirkkoon koottu muistonäyttely on koottu äidin toivetta ajatellen, Seija Granfors sanoo.

- Pääsiäismunat näyttävät jotenkin vielä kauniimmilta nyt, kun äitiä ei enää ole.

Pitsit, sametti, helmet ja esimerkiksi vanhat korvakorut pääsivät pääsiäismunia koristamaan. Kuva: juha juntto

Keisarilliset pääsiäismunat. Aulikki Leinosen muistonäyttely Kärkölän kirkossa 28.5. asti. Näyttelyyn voi tutustua kirkon tilaisuuksien yhteydessä.

Kaisa Hako
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi