Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Tyttöenergia rikkoi kaavoja - 90-luvun villit ja äänekkäät tyttösankarit olivat tärkeä samastumisen kohde

Kuva: Jusa Hämäläinen, kuvat: karjalaisen arkisto, LEHTIKUVA /REuters/ Jerry Lampen

Tytöt pystyvät siihen mihin pojatkin. Tytöksi syntymisestä saa olla ylpeä. Tyttökin saa olla äänekäs ja villi.

Tällaisten ajatusten keskellä kasvoivat 1980-luvulla syntyneet naiset - he, jotka kuuntelivat Spice Girlsien musiikkia, seurasivat televisiosta Sabrina teininoita -sarjaa ja lukivat ensimmäisiä Demi -lehtiä.

1990-luvun ja vuosituhannen taitteen kirjat ja televisiosarjat vilisivät vahvoja, omapäisiä ja jopa uhmakkaita tyttöhahmoja ja naissankareita. Asennetta tihkuvat tyttöbändit värittivät musiikkimaailmaa.

”Girl Power!”-iskulauseesta tunnettu brittiyhtye Spice Girls oli tyttöenergiailmiön ruumiillistuma suomalaisille tytöille. Siinä missä aikuiset pitivät minihameisiin pukeutuneita pop-tähtiä liian seksualisoituina nuorten tyttöjen esikuviksi, 90-luvulla lapsuutta ja teini-ikää eläneet kokivat tyttöenergian voimaannuttavaksi.

- Spaissarithan esiintyivät musiikkivideoilla suurin piirtein nunna-asuissa, erään muistelijan muistikuvia Spice Girlseistä kertaa joensuulainen Aino Tormulainen, joka tekee tyttöenergailmiöstä väitöstutkimusta kulttuurin- ja sukupuolentutkimukseen Itä-Suomen yliopistossa.

Tyttöenergia yhdisti tyttöjä ja vahvisti itsetuntoa

Uudelleen videon katsottuaan muistelija totesi, että niukat asut olivat kaukana nunnankaavuista.

- Seksuaalisuus oli katsojan silmissä. Kulttuurin pornoistumisen huomaa vasta aikuisen silmin, Tormulainen sanoo.

Samanlaisia kokemuksia on muillakin naisilla, joilta Tormulainen on kerännyt muisteluaineistoa tutkimustaan varten. Tormulaisen mukaan tyttöenergialla oli todellisia vaikutuksia: se yhdisti tyttöjä ja vahvisti itsetuntoa, kannusti olemaan oma itsensä ja ylpeä tyttöydestä. Vanhoja muotteja rikottiin.

Kaikki tyttöhahmot eivät olleet seksualisoituja: toiset rikkoivat stereotypiaa loistamalla ulkonäön sijaan älyllään, kuten Harry Potter -kirjojen Hermione.

Aino Tormulainen käsittelee Suomessa vähän tutkittua tyttöenergiailmiötä. Kuva: Juha Inkinen

TV-hahmojen poikavoittoinen historia alkoi jäädä taakse

Tyttöpäähenkilöistä löytyi jokaiselle joku, johon oli helppo samastua.

- Uusi tyttö sai olla rohkea ja äänekäs, kun aiemmin oli ollut vallalla oletuksia esimerkiksi siitä, mikä on tytölle sopiva työpaikka, Tormulainen kuvailee.

Elokuvien naispuolisissa actionsankareissa taistelukyvyt yhdistyivät naisellisen hyvännäköiseen ulkomuotoon. Televisiohahmojen poikavoittoinen historia alkoi jäädä taakse. Suomalaisen populaarimusiikin kärjessä keikkui asenteellaan erottuvia tyttöbändejä ja naisartisteja, kuten Tiktak ja Maija Vilkkumaa.

Yhteiskunnan muutokset heijastuivat tyttökulttuuriin. Naisia nousi yhä useammin tärkeisiin virkoihin. Elisabeth Rehnin puolustusministerikaudella 90-luvun alkupuolella laadittiin lakiesitys naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta.

Aiemmin vaiettuja aihepiirejä, kuten tyttöjen seksuaalisuutta, alettiin käsitellä kirjallisuuden ja lehtien kautta.

Samaan aikaan tytöille suunnattu toiminta lisääntyi, ja esimerkiksi ensimmäiset Tyttöjen Talot, tytöille suunnatut nuorisotilat, perustettiin.

Netti toi populaarikulttuurin kaikkien saataville

Nykynuoret elävät toisenlaisen populaarikulttuurin keskellä. Esimerkiksi nuorten käsillä oleva musiikkitarjonta ei enää rajoitu siihen, mitä radiosta tulee, mitä on varaa ostaa kaupasta tai mitä levyjä on kirjastossa.

- Mediatulvasta oli 90-luvulla vaikeaa erottaa muuta kuin isoimpia staroja. Suosituimpiin artisteihin tutustuttiin Suosikki-lehteä lukien.

Mahdollisuudet kuluttaa populaarikulttuuria riippuivat paljon asuinpaikasta, kun nykyään esimerkiksi kaikenlaista musiikkia on parin klikkauksen päässä internetissä.

Tormulainen arvioikin, ettei nykyään synny enää tyttöenergiailmiön kaltaisia, tietyn yleisön keskuuteen rajoittuvia yhteisiä kasvukokemuksia.

- Internet on räjäyttänyt populaarikulttuurin kuluttamisen ja saatavuuden uusiin sfääreihin.

Kulttuuri muuttuu, kun yhteiskunta muuttuu. 1990-luvun televisiosarjojen tyttökulttuurissa korostuivat tyttöjen ja poikien väliset ihastumiset ja ihmissuhteet. Nyt puhutaan sukupuolen ja seksuaalisuuden eri muodoista.

Lastenohjelmista lähtien populaarikulttuurissa on niin tyttö- kuin poikasankareita, ja pop-musiikin hittejä levyttävät Sannin kaltaiset nuoret naiset.

- Eikä heitä kyseenalaisteta. Toisaalta myös poikia fanitetaan, eikä enää tarvitse olla niin innoissaan siitä, että nimenomaan naisia on artisteina sekä tuottajina. Se on itsestään selvää.

Heini Myller
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi