Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Teemat

Enni Idin mökkiä ylläpitävä Pirjo Rinne innostui omintakeisen naivistin voimakastahtoisuudesta

Pirjo Rinne uskoo, että ilman häntä Enni Idin mökkiä ei enää olisi.

Pientä punaista mökkiä varjostaa omenapuu, jonka kyljestä kuuluu taukoamaton piipitys. Välillä tikkaemo pyrähtää paikalle, mutta jälkikasvulla riittää asiaa aikuisen läsnäolosta riippumatta.

Mökin kuistilla istuu punaiseen hattuun ja keltaiseen kesämekkoon sonnustautunut Pirjo Rinne. Värikäs pukeutuminen kuuluu asiaan: naivistitaiteilija Enni Idin mökkiä Padasjoen Seitniemellä ylläpitävä Rinne kertoo pukeutuvansa mökissä itsekin ”ennimäisesti”.

Sehän sopii. Ilman Rinnettä Idin mökkiä ei välttämättä enää olisi.

Kissoja ja elämänlankaa

Taiteilijan työ näkyy toisissa taiteilijakodeissa enemmän ja toisissa vähemmän, mutta Enni Idin (1904–1992) mökki on aikamoinen ääritapaus. Id maalasi muun muassa kasveja, kissoja, maalaiselämää ja piruja. Kun muurarina toiminut toinen aviomies kuoli, Idin taide pääsi täysillä valloilleen. Se alkoi levitä tauluilta mökin seinille, lattioille ja huonekaluihin.

Lopputulos on pökerryttävä. Seinissä toistuvat yhä uudelleen elämänlangan lehdet, jotka rönsyävät myös kuistin ovikatoksen alle.

Maalaamatta on jäänyt lähinnä sisäkatto ja yksi kaapinovi.

Idin taidetta on esimerkiksi Oulun taidemuseossa, ja Pirjo Rinne on pyrkinyt saamaan mökkiin mahdollisimman paljon Enniin liittyvää esineistöä ja taidetta.

Kun Enni Idin muuraripuoliso kuoli, taide levisi ympäri mökkiä. Lähes kaikki pinnat on maalattu. Pirjo Rinne esittelee mökkiä sunnuntaisin. Kuva: Mirja Hussain

"Kaikkea ei voi säilyttää"

Vielä 2000-luvun alkupuolella mökki oli kehnossa kunnossa. Kun Padasjoki-seura alkoi miettiä mitä sille pitäisi tehdä, ja tarjosi sitä Kellosalmi-Seitniemi-Virmailan kyläyhdistykselle, Rinne kiinnostui.

– Talon katolle oli kaatunut omenapuu, ja rakenteet olivat mädäntyneet. Minulle sanottiin kyläyhdistyksen kokouksessa, että voit ottaa sen omalle vastuullesi, kunhan yhdistyksen rahoja ei käytetä siihen, Rinne kertoo.

Kyläaktiivi ryhtyi hommiin vuonna 2010, mutta alku oli vaikeaa. Kyläyhdistyksen rahat oli kavallettu ja tili oli nollilla. Useassa yhdistyksessä mukana ollut Rinne alkoi hakea kunnostusta varten rahaa säätiöiltä ja EU:lta. Yksi tuki ja turva oli maaseudun kehittämiseen keskittyvä yhdistys Päijänne-Leader. Myös yhdestä säätiöstä tuli rahoitusta.

Kun mökki saatiin kunnostettua, siirryttiin ulkorakennuksiin. Vanhaan puuliiteriin perustettiin kahvila. Lisäksi Enni Idistä kertova kirja julkaistiin viime kesänä.

Seuraavaksi pitäisi uusia mökin lattian alainen kantava hirsi. Huonoon kuntoon päässyt sauna on todettu menetetyksi tapaukseksi, sillä uuteen uskoon sen saisi vain rakentamalla siitä kopion, eikä rahaa siihen ole.

– Kaikkea ei voi säilyttää, Rinne sanoo ja katselee pihan perällä olevaa saunaa.

Seinällä kiemurtelevat elämänlangan lehdet ja köynnökset. Seinällä on yksi Idin pirutauluista. Kuva: Mirja Hussain

Helsingistä Padasjoelle

Rinne on kotoisin Helsingistä, mutta hän mökkeili Padasjoella jo 1960-luvulla. Hän kertoo olleensa aina luontoihminen.

– Olin melkein valmis biologi. Tein pro gradunkin, mutta sitten tulivat lapset, ja kouluttauduin sairaanhoitajaksi.

Kun Rinne jäi eläkkeelle vuonna 2005, hän päätti avomiehensä kanssa karistaa pääkaupungin tomut jaloistaan kokonaan ja muuttaa kuntaan. Mies teki kunnassa etätöitä kuolemaansa saakka vuonna 2011.

Vaikka Rinne on ollut padasjokelainen lähes 15 vuoden ajan, hän sanoo myös olevansa edelleen ulkopuolinen. Se on osasyy siihen, miksi hän innostui Enni Idin mökistä.

– Minua häiritsi, kun tulin ulkopuolisena kylään, ja kaikki suhtautuivat mökkiin nuivasti.

Idillä oli huono maine

Minulle on kyllä sanottu, että jos olisin tuntenut Ennin, niin en olisi hyväksynyt häntä. Pirjo Rinne

Nuiva suhtautuminen on ymmärrettävää, kun ottaa huomioon Enni Idin maineen. Hän saattoi huoritella naisia ja oli riidoissa milloin kenenkin kanssa. Noitanakin häntä on pidetty. Toisaalta Ennin pöydässä oli aina tarjottavaa (kuten sahtia, joka kuulemma tosin oli pahaa), ja hän antoi usein taidettaan ilmaiseksi. Joskus asiakas ei silti saanut ostaa taulua, jonka olisi halunnut.

Tarinoita riittää: Enni kuulemma juotti kylän miehiä humalaan ja maalasi heistä alastonkuvia, joita nämä kävivät noloina myöhemmin pyytämässä itselleen.

– Niitä oli sitten piilossa ihmisten vinteillä, Rinne kertoo.

Mökki ja Enni Idin tuotteistaminen onkin kaikesta päätellen vaatinut hieman totuttelua.

– Ihmisiä kävi täällä heti tosi paljon, mutta ei kyläläisiä. Nyt kun mökki on kasvattanut mainetta, se on saanut hiljaisen hyväksynnän, Rinne sanoo.

Ei suhtautuminen tietenkään ole ollut täysin tyrmäävää, sillä mökkiä ja sen ympäristöä on kunnostettu paljon talkootöillä.

Myös Idin sukulaisia on käynyt vierailulla.

Seinävaatteesta näkyy Idin poliittinen suuntautuminen. Kuva: Mirja Hussain

Voimakkaan ihmisen hahmo

Naivismiin Rinne törmäsi ensi kertaa työskennellessään Suomen Gallupilla palkkatoimistossa. Sinne hän oli päätynyt, kun selkä ei enää kestänyt sairaanhoitajan työtä.

Toimiston seinät olivat täynnä naivismitaidetta. Rinne muistelee, että siellä oli myös ainakin yksi Enni Idin enkelikuva.

Naivismi on tullut Rinteelle Enni Idin myötä tarkemmin tutuksi. Silti taide ei lopulta olekaan se, joka häntä Idissä kiinnostaa, vaan persoona.

– Hän on minulle – ei ehkä äitihahmo, mutta voimakkaan ihmisen hahmo. Siihen aikaan ei ollut tapana, että naiset olisivat olleet voimakastahtoisia.

Siksi Rinne on halunnut tuoda Ennin esille. Tämän taiteessa häntä kiinnostaa myös tietty rujous ja rajuus, joka erottaa sen välillä pikkusievästä naivismista.

– Minulle on kyllä sanottu, että jos olisin tuntenut Ennin, niin en olisi hyväksynyt häntä.

Vara-Ennille olisi tarvetta

76-vuotiaan Rinteen kesäsunnuntait kuluvat Enni Idin mökkiä esitellessä, mutta muutakin tekemistä on. Hänellä on yritys kansanparantajana, ja vapaa-ajallaan hän muun muassa kuuntelee äänikirjoja peltotöiden ohessa.

Aiemmin hän asui ainoana vakituisena asukkaana mökkisaaressa. Nyt mökkipihan nurmikko on saanut kasvaa rauhassa, sillä Rinne on emäntänä Enni Idin talon naapurissa. Maalaamista hän ei harrasta – paitsi punamullalla.

Kesäkahvilassa on erillinen yrittäjä, mutta Enni Idin mökkiä Rinne pyörittää pitkälti itsekseen, tosin yhteistyössä kyläyhdistyksen hallituksen kanssa. Se on Rinteen mukaan suhtautunut myönteisesti hänen päätöksiinsä.

Rinne näyttääkin mielellään pitävän mökkiin liittyvät päätökset itsellään. Toisaalta tarvetta olisi myös vara-Ennille, ja ehkäpä tiedottajalle ja markkinointi-ihmiselle.

– Tämä on ollut liikaa minun varassani. Mutta en haluaisi, että tätä hirveästi muutettaisiin. Pitäisin tämän alkuperäisenä enkä lähtisi liian suuresti markkinoimaan, Rinne sanoo.

Pirjo Rinne pitää mökkiin liittyvät päätökset toisaalta ihan mielellään itsellään, mutta toisaalta tarvetta olisi ainakin vara-Ennille. Kuva: Mirja Hussain

"Enni on valinnut minut"

Rinne lähettää vielä haastattelun jälkeen sähköpostia. Sunnuntaina Enni Idin mökissä on vieraillut nelisenkymmentä kävijää, jotka innostuivat niin, että viettivät mökissä toista tuntia.

– Näiltä kävijöiltä tulee se viesti, että asian eteen tehty työ ei ole mennyt hukkaan. Joka kerta tulee uusia ahaa-elämyksiä ja ideoita, miten Ennin taidetta voisi säilyttää ja levittää.

Rinne harmittelee olleensa haastattelussa ehkä aika pessimistinen. Vierailijoiden myötä hän huomaa taas, kuinka koukussa Enniin on itsekin.

– Enniä en koskaan tavannut, mutta joskus olen sanonut, että Enni on valinnut minut tähän tehtävään. Sen tunteen voin aistia ollessani mökissä.

Enni Idin mökki Padasjoen Seitniemellä on auki sunnuntaisin klo 12–15.

Pirjon valinnat

Tänä kesänä koukuttaneet kirjat

1. Stieg Larsson: Miehet jotka vihaavat naisia, Tyttö joka leikki tulella ja Pilvilinna joka romahti. "Tutkivaa journalismia hakkerin avulla. Kirjoissa paljastetaan ruotsalaisen kansankodin mustaa menneisyyttä, rahan valtaa, vakoilua, seksibisnestä ja naisten ja lasten asemaa."

2. Camilla Läckberg: Kultahäkki. "Petetyn ja hylätyn naisen taistelu. Psykologinen jännitysromaani, joka luotaa ihmismielen varjopuolta naisen näkökulmasta."

3. Thomas Erikson: Idiootit ympärilläni. "Kirja kertoo, miten eri ihmistyyppien kanssa pääsee samalle aaltopituudelle."

Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi