Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Teemat

Tietotekniikka

Tekoäly riitoja ratkomaan

Tutkija Timo Honkelan hahmottelema rauhankone voi tulevaisuudessa auttaa setvimään parisuhderiitoja ja kansainvälisiä konflikteja.

"Erilaisia tekoälysovelluksia voidaan tulevaisuudessa käyttää yhteisen hyvän optimointiin samalla tavalla kuin pörssisijoittajat käyttävät niitä nyt taloudellisen voiton optimointiin", sanoo tekoälytutkija Timo Honkela. Kuva: Päivi Virta-Salo

Tekoäly on levinnyt kaikkialle. Se kääntää kieliä, ohjaa liikennettä, hoitaa vanhuksia, pelastaa keskosia ja osallistuu sodankäyntiin.

Tulevaisuudessa tekoälyn uudet sovellukset voivat palvella myös ihmisten ja kansakuntien välisissä suhteissa. Näin sanoo tekoälytutkija Timo Honkela.

Voisiko tekoäly siis auttaa ratkaisemaan parisuhdeongelmia tai vaikkapa Syyrian kriisin?

— Kyllä, Honkela vastaa.

Ajatus tulkista, joka ei vain kääntäisi vaan myös tulkitsisi, otettiin innostuneesti vastaan. Timo Honkela

Honkelan rauhankoneeksi nimeämän kokonaisuuden ytimessä on kaksi menetelmää, jotka tukevat ihmisten välistä vuorovaikutusta ja tulkitsevat tunteita.

Käytännössä ne voisivat olla kännykän kaltaisia laitteita tai kännykkään ladattavia sovelluksia, jotka auttaisivat ihmisiä ymmärtämään toisiaan paremmin ja tulemaan paremmin toimeen keskenään tunnekuohuissakin.

— Laitteet kuuntelisivat keskustelua, tekisivät merkitysanalyyseja ja kommentoisivat keskustelua tulkitsemalla osapuolille sanojen merkityksiä ja tunteita.

Honkela huomauttaa, että osa ihmisten välisistä erimielisyyksistä johtuu siitä, että ymmärrämme ja tulkitsemme sanoja eri tavalla. Tunteet, joiden juuret voivat olla syvälläkin, vaikuttavat puolestaan tiedostamatta reaktioihimme.

— Merkitysneuvottelija voisi esimerkiksi todeta Pekalle, että Liisa ymmärtää ihan eri tavalla sen, mitä sinä sanot. Tunteiden tulkitsija puolestaan voisi selittää Matille, että sinun äskeinen reaktiosi johtui lapsuudenkokemuksesta, Honkela havainnollistaa.

Voisiko rauhankoneesta tulla suomalainen vientituote? Miksei. Honkela on jo käynyt esittelemässä merkitysneuvottelun ideaa Martti Ahtisaaren perustaman konfliktinratkaisujärjestön CMI:n ja ulkoministeriön järjestämässä kansainvälisessä konferenssissa.

— Ajatus tulkista, joka ei vain kääntäisi vaan myös tulkitsisi, otettiin innostuneesti vastaan.

Honkela hahmottelee ideaansa rauhankoneesta sadan vuoden aikaikkunassa. Hän arvioi kuitenkin, että merkitysneuvotteleva kone voi olla todellisuutta jo viidessä vuodessa.

— Sen kehittely on kaikista pisimmällä. Olemme muun muassa tutkineet Yhdysvaltojen presidenttien puheita ja löytäneet koneellisella analyysilla merkittäviä sanojen tulkintaeroja republikaani- ja demokraattipresidenttien välillä.

Huikealta kuulostava hahmotelma on täysin mahdollinen. Tekoälyä on kehitetty tasolle, jolla se voi itse oppia ja kehittyä. Tekoäly ei toimi enää vain ihmisen muovailemien sääntöjen ja luokittelujen pohjalta, vaan se voi myös mallintaa ihmisen aivojen toimintaa.

Ratkaiseva edistysaskel otettiin, kun tekoälysovelluksia alettiin mallintaa neuroverkoilla ja muilla koneoppimisen järjestelmillä.

— Tietokoneiden kapasiteetti alkaa olla sillä tasolla, että ne voivat käsitellä ihmisten kokemusperäistä tietoa ja matkia heidän intuitiotaan.

Idealismia Honkela ei karta. Hän uskoo, että tekoäly mahdollistaa oikeudenmukaisemman ja demokraattisemman maailman.

Kolmas rauhankoneen menetelmäkokonaisuus olisivatkin välineet, joilla edistetään oikeudenmukaisuutta.

— Erilaisia tekoälysovelluksia voidaan tulevaisuudessa käyttää yhteisen hyvän optimointiin samalla tavalla kuin pörssisijoittajat käyttävät niitä nyt taloudellisen voiton optimointiin. Koneviisaus voisi työskennellä yhteisen hyvän puolesta muun muassa arvioimalla toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia.

Aivosyöpää sairastava Honkela on kirjoittamassa rauhankoneideastaan kirjaa. Koska hänen aikansa saattaa olla vähissä, kirja toteutetaan joukkovoiman tuella.

Suomi on jo pitkään ollut tekoälytutkimuksen kärjessä. Nyt Suomen hallitus haluaa, että tekoälyn osaaminen otetaan laajasti käyttöön koko yhteiskunnassa. Maahan on perustettu ohjausryhmä, joka ryhtyy pohtimaan sitä, miten nousemme maailman parhaaksi tekoälyn soveltajaksi.

Timo Honkelan ja keinoälyä tutkivan akatemiatutkijan Arto Klamin mukaan tavoite huipusta jää toteutumatta, jos valtio ei nosta rahoitusta kansainväliselle tasolle. Kansainvälisessä kilpailussa vastassa ovat muut yliopistot ja tietysti suuryritykset Googlen, Applen ja Facebookin johdolla.

— Osaamista meiltä ei puutu. Suomalainen tekoälyn perustutkimus on poikkeuksellisen korkeatasoista, olemmehan panostaneet siihen 1980-luvulta lähtien, Klami huomauttaa.

— Ehkä Suomen vahvuus tekoälykisassa voisivat olla puhtaasti digitaaliset teknologiapalvelut, joita voisi kaupata kansainvälisille markkinoille helposti ja nopeasti. Näinhän esimerkiksi Supercell ja Rovio ovat toimineet. Niiden kehittämiä mobiilipelejä voidaan tehdä pienellä porukalla ja myydä kaikkialle maailmaan.

Klami huomauttaa, että Suomessa on paljon startup-yrityksiä, jotka kehittävät tekoälysovelluksia.

Tällainen on vaikkapa Zen Robotics, joka on kehittänyt jätteidenkäsittelylaitokselle robottilajittelijan.

Tulevaisuudessa tekoäly tulee myös koteihin. Klami kertoo, että Amazon, Apple ja Google ovat jo tuoneet markkinoille laitteita, jotka toimivat arjen

apureina.

— Se on olohuoneen nurkassa oleva pönttö, joka reagoi puheeseen. Sen voi pyytää soittamaan musiikkia, avaamaan television tai vaikkapa tilaamaan taksin.

Tekoäly

SOM:stä superälyyn

Tekoälyn (tai koneäly) avulla koneet, ohjelmat ja palvelut voivat toimia järkevällä tavalla.

Tekoäly ei toimi ilman toimintaohjeita, algoritmeja.

Tutkija, akateemikko Teuvo Kohonen keksi 1980-luvulla neuroverkkomallin itseorganisoivan kartan, ja hänestä tuli tekoälytutkimuksen guru koko maailmassa.

Itseorganisoiva kartta eli self organizing map (SOM) on tiedon järjestämisen menetelmä, jossa samanlaiset havainnot ja asiat hakeutuvat toistensa läheisyyteen.

SOM perustuu neurolaskenta-algoritmeihin, eli lähtökohtana on ihmisen aivot, joiden biologisissa neuroverkoissa solut joko kiihdyttävät tai hillitsevät naapurisolujen aktiivisuutta.

Itseorganisoivan kartan avulla voidaan luokitella ja visualisoida isoja tietokantoja.

Tekoälyt oppivat tarkastelemalla dataa. Tätä kutsutaan koneoppimiseksi.

Arkisia esimerkkejä tekoälystä ovat kännykän ennakoiva tekstinsyöttö tai Google-kääntäjä.

Nykyinen tekoäly on kapeaa: se toimii rajatussa tehtävässä eikä sillä ole tietoisuutta.

Tulevaisuuden visioissa tekoäly voi olla ihmistä viisaampaa superälyä.

Tiina Suomalainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi