Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Teemat

Kuuntele lintuja, nauti sateesta – tarkkaile näitä ilmiöitä juhannusluonnossa

Satakielen laulun saattaa vielä kuulla yöllä. Kuva: Ilpo Kekki

Suomen kesä alkaa olla juhannuksena kukkeimmillaan. Keräsimme muutaman tärpin, joita juhannusviikonloppuna voi luonnossa seurata.

Bongaa juhannuskukkia

Juhannuksena voi paitsi kerätä kukkia, myös tutustua luontoon muutoin. Kuva: kluo Katja Luoma

Monta kasvia kutsutaan varsinaisen nimensä lisäksi myös juhannuskukaksi. Niitä voikin yrittää bongata juhannusviikonloppuna, vaikka kaikki eivät koko Suomessa juhannuksena kuki. Esimerkiksi sinipunainen, joskus valkoinenkin metsäkurjenpolvi kukkii alkukesästä. Koko maassa yleinen kukka viihtyy rehevillä mailla.

Metsäkurjenpolvea kutsutaan myös juhannuskukaksi. Kuva: Eila Väisänen eväi

Juhannuskukiksi on kutsuttu myös kamomillasauniota, pihasauniota ja peltosauniota, erityisesti Lapissa kasvavaa kellosinilatvaa, koko Suomessa yleistä mesiangervoa sekä monelle tuttua siankärsämöä. Kulleroa on kutsuttu juhannuskukan lisäksi juhannuspulleroksi.

Yksi "juhannuskukka" on vanhan kansan mielestä sananjalka. Todellisuudessa saniainen ei kuki, mutta sen on uskottu kukkivan juhannusyönä lyhyen aikaa.

Kuuntele öistä linnunlaulua

Suomen luonto -lehti on listannut tärppejä kesäöiden luontolöytöihin. Kiiltomatojen lisäksi yöllä voi nähdä pesimättömien kuikkien hiljaisia parvia järvillä tai vilahduksen saalistavasta lepakosta.

Linnunlaulua voi kuulla myös valoisana kesäyönä: esimerkiksi satakielet laulavat öisin ja vielä juhannuksen aikaan. Lehtokurppa pitää myös kesäöinä kurisevaa soidinääntään.

Etsi ötököitä

Alkukesästä lennossa viihtyvät ainakin vaskikorennot, Suomen luonto-lehti kertoo. Tummanvihreitä korentoja löytää erityisesti lampien ja järvien lähistöltä, mutta myös merenlahdilta ja jokien suvannoilta.

Hämärän aikaan saattaa hyvällä onnella nähdä vihreän häivähdyksen, kiiltomadon. Kesä- ja heinäkuun iltoina ja öinä kiiltomatonaaraat houkuttelevat koiraita luokseen vihreänkeltaisella valolla.

Paatsamasinisiipi on valittu Suomen kansallisperhoseksi. Kuva: Juha Varrela

Myös perhosia voi bongata juhannuksena. Bongaa, näetkö vielä Suomen kansallisperhosen, haaleansinisen paatsamasinisiiven. Etelä- ja Keski-Suomessa yleisen perhosen paras lentokausi alkaa toukokuun puolivälissä ja kestää kesäkuun puoliväliin.

Sataako?

Jos taivaat aukeavat jossain vaiheessa juhannusjuhlintaa, älä huoli. Silloin olet keskellä melko tavallista suomalaista juhannusta. Ilmatieteen laitos kertoo, että keskimäärin joka toinen tai kolmas juhannus on poutainen ja aurinkoinen. Luontoretkellä kannattaa varautua sateeseen, sillä juhannuksena esiintyy melko usein voimakkaita kuurosateita. Hellesäätä juhannusaattona tai -päivänä on keskimäärin kerran neljässä vuodessa, rannikolla noin kerran viidessa vuodessa.

Nauti valoisasta yöstä

Juhannusaattona aurinko nousee Lahdessa 3.41 ja laskee 22.57. Päivän pituus on siis yli 19 tuntia. Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan.

Lähteet: Suomen luonto 5/2017; luontoportti.fi; tiede.fi; Ympäristön luonnonkasvit; Ilmatieteen laitos; Lasse J. Laine: Suomen linnut, tunnistusopas; suomenluonto.fi; kansallisperhonen.fi; Murkkuja ja mehiläisiä, metsien pikkueläimiä; Sami Karjalainen: Suomen sudenkorennot; Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto, Foreca.

Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi