Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Arki

Stressi kasautuu kevääseen - monet opiskelijat kärsivät kuormituksesta

Korkeakouluopiskelijoista 17 prosenttia kokee hukkuvansa opintoihin ja joka neljäs murehtii opintojaan myös vapaa-ajalla.

Sekä Rosa Summanen että Mahmound Marei ovat yliopistossa opiskellessaan oppineet, että oman kehon kuuneteleminen ja omien rajojen tunteminen ovat stressinhallinnassa välttämättömiä. – Jos minulla on stressiä tai ahdistusta, niin yritän myös miettiä, mikä sen perimmäinen syy on. Sen kun tiedostaa, niin se jo auttaa, vaikka itse asialle ei pystyisikään tekemään mitään, Marei sanoo. Kuva: Petra Mustonen

Tänään vietetään valtakunnallista opiskelijoiden mielenterveyspäivää, jonka teemana on tänä vuonna stressi.

– Kampanjaan on nostettu hashtagiksi ruuhkakevät, koska sekä toisen että korkea-asteen opinnoissa lyhyelle ajalle kasautuu silloin ihan käsittämättömän paljon asioita. On pääsykokeita, päättötöiden tekoa, kesätyöhakua ja kaikkea mahdollista, eikä aikatauluttaminen välttämättä ole realistista, vaikuttamisen asiantuntija Annu Komulainen Nyyti ry:stä kertoo.

Valtakunnallinen opiskelijoiden mielenterveyttä edistävä Nyyti on jokavuotisen kampanjan koordinoija, mutta sitä toteuttavat erilaiset opiskelijayhteisöt oppilaitoksista opiskelijajärjestöihin. Se on Komulaisen mukaan tärkeää, koska yhteisöjen merkitys stressin vähentämisessä on iso.

– Yksilön itsensä lisäksi eri yhteisöt ja ympäröivä yhteiskunta voivat asettaa liiallisia paineita. Esimerkiksi talouteen liittyvä epävarmuus on yksi yleisimmistä stressiä aiheuttavista tekijöistä.

Kuva: Petra Mustonen

Tuoreimman korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 33 prosenttia opiskelijoista kokee runsaasti stressiä ja 17 prosenttia kertoo hukkuvansa opintoihin liittyvään työmäärään. Joka neljännes kertoi murehtivansa opiskeluasioita myös vapaa-ajallaan.

– Loma saattaa olla opiskelijalle aika vieras käsite. Opintojen itsenäinen luonne johtaa helposti työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtymiseen. On sääli, että opiskelijoiden arjesta puhutaan stereotypioilla, jotka pitävät harvoin paikkansa, Komulainen sanoo.

Positiivinen stressi on voimavara, joka motivoi ja auttaa toimimaan. Ongelma on pitkittynyt stressi, joka voi johtaa uupumukseen ja masennukseen. Yliopisto-opiskelijoilla diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön määrä onkin lähes kolminkertaistunut vuodesta 2000 vuoteen 2016. THL:n kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaisista reilut 35 prosenttia ja ammattikoululaisista 28 prosenttia on ollut huolissaan mielenterveydestään vuoden aikajaksolla.

– Olisikin erittäin tärkeää, että ihmiset oppisivat tunnistamaan haitallisen stressin ja löytäisivät siihen hallintakeinoja jo siinä vaiheessa, kun ongelmia ei ole, Komulainen sanoo.

Rosa Summanen on aina pitänyt organisoimisesta ja piirtämisestä, ja ajankäytön suunnittelu on hänelle tärkeää. Bullet journal osoittautuikin oivaksi stressinhallinnan välineeksi. Kuva: Petra Mustonen

Jokainen kokee stressin yksilöllisesti, mutta karkeasti ihmiset voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Ensimmäinen kokee ensisijaisesti psyykkisiä oireita, kuten väsymystä, ärsyyntyneisyyttä tai univaikeuksia. Toisilla oireet ovat enimmäkseen fyysisiä, esimerkiksi lihaskipuja tai vatsavaivoja. Kolmas ryhmä ei huomaa itsessään fyysisiä tai psyykkisiä oireita, mutta silti heidän suorituskykynsä kärsii stressin seurauksena.

– Monet oireet vaikuttavat käyttäytymiseen. Tyypillinen tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, että ravintolassa ei pysty tekemään valintaa ruokalistalta. Stressin vuoksi ei pysty käsittelemään sitä tietoa tai tunnistamaan, mitä itse haluaa.

Korkeakouluopiskelijoista 26 prosenttia toivoi vuoden 2016 terveystutkimuksessa enemmän apua stressinhallintaan. Toiseksi eniten, 18,5 prosenttia, toivottiin tukea ajanhallintaan. Komulaisen mukaan nimenomaan opiskelijoille kohdennettu tuki mielenterveysasioissa on tärkeää, koska heikentynyt opiskelukyky johtaa usein tulevaisuudessa heikentyneeseen työkykyyn.

– Samalla kärsii kaikki elämä opintojen ympärillä sekä se, miten mielekkäänä ihminen kokee omat opintonsa ja pystyykö hän tekemään itselleen mielekkäitä valintoja opintoja ja tulevaisuutta ajatellen, Komulainen sanoo.

Itselle sopivat palautumisen ja rentoutumisen keinot voivat muuttua. Siksi olisikin Komulaisen mukaan tärkeää etsiä mahdollisimman laaja valikoima toimivia reagointikeinoja. Ne voivat löytyä yllättävistäkin paikoista.

– Käsillä tekeminen on usein rentouttavaa, vaikka siinä ei olisi edes hyvä. Myös sosiaalisesta kanssakäymisestä voi olla hyötyä silloinkin, kun se ei huvittaisi. Toisaalta on hyvä uskaltaa välillä heittäytyä olemaan ihan vain omien ajatusten kanssa tekemättä mitään, Annu Komulainen rohkaisee.

Stressinhallinta

Kokeile näitä arjessasi

Kokeile uusia stressinhallinnan ja rentoutumisen tapoja. Saatat yllättyä siitä, mikä sinulle sopii.

Vaikuta stressaavaan tilanteeseen: aseta asiat tärkeysjärjestykseen ja panosta ajanhallintaan.

Älä vertaa itseäsi muihin ja ole armollinen itsellesi. Ole tyytyväinen siihen, mitä olet saanut aikaan.

Huolehdi itsestäsi: lepää, syö, liiku ja tee rohkeasti asioita, joista pidät.

Kun olet stressaantunut, vältä sosiaalista mediaa. Aina ei tarvitse olla myöskään tavoitettavissa.

Hakeudu muiden seuraan, vaikka aina ei tekisi mieli. Myös yksinolosta saa nauttia.

Älä luule olevasi muita huonompi, kun olet vain stressaantunut.

Petra Mustonen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi