Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Arki

Jos yhteiskunta romahtaa, pärjäätkö ilman apua 72 tuntia? Lahtelainen perhe on varautunut vähintään viikoksi

Kolme vuorokautta voi olla pitkä aika ilman vettä, lämmitystä ja ruokaa. Lahtelaisen Hanna Pohjantulen perhe on sen sijaan varautunut vähintään viikkoon.

Lahtelainen Hanna Pohjantuli on alueen varautumiskouluttaja. Hän pystyy puhumaan kokemuksesta, pari vuotta Angolan takamailla opetti paljon. Kuva: Aku Isotalo

Sähköt poikki, kemikaalirekka poikittain ojassa, salaperäinen virus ja tulva. Siinä muutamia esimerkkejä häiriötilanteista, joihin nykyaikaisen ihmisen pitäisi osata varautua. Koska yhteiskunta ei pysty syöksymään heti apuun katastrofin sattuessa, kansalaisten pitäisi pärjätä omillaan 72 tuntia eli kolme vuorokautta.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö valmentaa vapaaehtoisia varautumiskouluttajia eri järjestöihin. Monilla varautumiskouluttajilla on esimerkiksi partiotausta, aivan kuten lahtelaisella Hanna Pohjantulella on. Hän kuuluu Maanpuolustuskoulutusyhdistykseen ja on kokeillut lähes sähkötöntä elämääkin.

– 1990-luvulla olimme aviomieheni kanssa eteläisessä Angolassa 2,5 vuotta lähetystyössä. Siellä saatiin esimerkiksi sähköä iltaisin, kun laitettiin generaattori päälle. Lähin ruokakauppa oli Namibian puolella viiden tunnin automatkan päässä. Siellä oltiin hyvin pitkälle naapuriavun varassa, hän kertoo.

Kodissa piti koko ajan olla varastossa paitsi ruokaa, myös kuivatarvikkeita, öljyä ja jopa saippuaa.

– Jos joltain loppui jokin tarvike, siellä kysyttiin olisiko naapurilla. Hyödykkeitä vaihdettiin keskenään.

Omista kokemuksista on hyötyä, kun hän pitää maanpuolustusyhdistyksen koulutuksia.

– Niissä annetaan maalaisjärjellistä koulutusta siltä varalta, että yhteiskunta ei aina olekaan toimintakelpoinen.

Kotivara osa arkea

Jos harrastaa retkeilyä, kotivaran säilykkeet toimivat myös retkimuonana. Muista ostaa uutta tilalle. Kuva: Aku Isotalo

Pohjantulen perheessä kotivara on arkea. Kotivara ei tarkoita sitä, että kaapit ovat täynnä elintarvikkeita, joita ei saa käyttää. Kotivara on jatkuvassa käytössä ja kun yksi pakkaus loppuu, sen tilalle ostetaan uusi.

– Minä olen varautunut viikkoon. Meillä on aina ruokaa pakastimessa, esimerkiksi lihaa. Meillä on kuivattuja ruokia, säilykkeitä, jauhoja, pastaa... jos tulisi jokin kriisi, katsotaan mitä kotona on ja eletään sen mukaan.

Nykyaikaisen ihmisen suurin ongelmakohta on sähkö, sillä sen puuttuessa myös vedentulo lakkaa.

– Meillä on kylmäkellarissa aina vettä varastoituna kanistereissa. Sitä vaihdetaan säännöllisin välein.

Sähköjen katketessa pitäisi malttaa olla soittelematta esimerkiksi lähisukulaisille, koska se tyhjentää tukiaseman akkuja. Hanna Pohjantuli kertoo miten isoissa sähkökatkoissa ihmiset ovat huolissaan vanhoista mummoista taloissaan.

– Tarina kertoo mummosta, joka oli entisenä lottana ruokkinut puoli kylää keittämällä saunapadassa ruokaa.

Juomavesi

Jos sähköt menevät poikki, hanasta ei tule juomavettä. Yhteiskunnan toiminnot voivat myös häiriintyä niin, että vesijohtovettä ei voi käyttää normaaliin tapaan.

Heti kun mahdollista, viranomaiset järjestävät vedenjakelun, mutta astiat pitää olla omasta takaa. Hyvin varautuneella kodilla onkin tarvittava määrä kannellisia astioita, kuten kanistereita.

Yhden ihmisen vuorokautiseksi vedentarpeeksi lasketaan noin 16 litraa, se sisältää juomaveden, ruoanvalmistuksen sekä hygienian.

Ruoka ja lääkkeet

Joskus säilykelihapullat ja makaroni ovat parasta mitä kuvitella voi. Kuva: Aku Isotalo

Ennen puhuttiin kotivarasta, eli tietystä määrästä elintarvikkeita kotona. Kotivara ei ole mikään erillinen sinetöity elintarvikemäärä, vaan kotivaraa käytetään ja täydennetään koko ajan.

Kotivara on varautumista poikkeustilaan, oli kyseessä sitten luonnonkatastrofi, onnettomuus tai vaikka oma sairastuminen, joka estää liikkumisen kotoa.

Elintarvikkeiden lisäksi siihen lasketaan päivittäistarvikkeita, kuten vaippoja, lääkkeitä ja hygieniatarvikkeita. Mikäli perheessä on lemmikkejä, myös niiden ruokkimiseen pitää varautua.

Sähköjen puuttuessa lämmin ruoka on valmistettava esimerkiksi avotulella, jos siihen sopiva alue on käytössä, tai sitten retkikeittimellä.

Retkikeittimellä saa aikaiseksi lämmintä ruokaa, vaikka sähköt olisivatkin poikki. Kuva: Aku Isotalo

Mikäli sähköt ovat poikki, pizzataksi ei voi tuoda ruokaa ovelle, eikä lähikaupan ovi aukea.

Ruoan lisäksi kotona kannattaa pitää omia lääkkeitä parin viikon annoksen edestä. Ensiaputarvikkeet ja myös lemmikkien lääkkeet kuuluvat varattaviin asioihin.

Vessa-asiat

Jos hanoista ei tule vettä, sitä ei tule myöskään vessan säiliöön. Vesikatkon tullessa vessan voi vetää kerran – eli säiliössä olevan veden verran.

Vessan huuhteluun ei tarvita vesijohtovettä, vaan sen voi hoitaa myös kaatamalla vettä vessanpönttöön. Mikäli tätä mahdollisuutta ei ole, tarpeet pitää tehdä esimerkiksi ämpäriin, jossa on muovipussi. Kuivikkeeksi laitetaan sanomalehtisilppua, multaa tai vaikka kissanhiekkaa.

Valot

Varavaloja tarvitaan sähköjen pettäessä. Kotivarassa kannattaa pitää myös jotain hyvää, mielihyvää tuottavaa. Ne pelastavat tunnelman, kun on oikein kurjat oltavat. Kuva: Aku Isotalo

Sähköttömässä talossa tarvitaan pimeän tullen jotain valaistusta, ellei haluta istua pilkkopimeässä. Kotona pitäisi olla tätä varten paristolla toimivia taskulamppuja tai muita valonlähteitä. Kynttilöistä tulee huoneeseen valon lisäksi myös lämpöä.

Lämmitys

Jos sähköt menevät poikki talvella useaksi päiväksi, koti alkaa jäähtyä aika nopeasti. Jo etukäteen voi miettiä, missä talon huoneessa on vähiten ulkoseinää ja tarvittaessa keskitetään elämä siihen huoneeseen.

Asukkaiden oma ruumiinlämpö lämmittää huonetta jonkin verran ja valaistuksena toimivat kynttilät myös lämmittävät tilaa.

Päälle puetaan lämpimät vaatteet ja haetaan varastosta vielä vaikka makuupussi.

Tiedonkulku

Hanna Pohjantulen perhe on varautunut vähintään viikkoon, ei vain 72 tuntiin. Kuva: Aku Isotalo

Jos yhteiskunnan toiminnot ovat häiriintyneet ja esimerkiksi sähköt ovat poikki, tietoa ei enää saa entiseen tapaan. Kännykkä on poissa pelistä kun lataus loppuu, nettiin ei pääse lukemaan uutisia, eikä tukalasta tilanteesta pysty kertomaan esimerkiksi hätäkeskukselle.

Oman puhelimen virrankestoa voi lisätä sulkemalla kaikki ylimääräiset toiminnot laitteesta, mutta itse asiassa puhelin lakkaa toimimasta kun linkkitornin akku tyhjenee. Kyse on muutamista tunneista.

Mikäli tiedonkulku on kokonaan poikki, viranomaisten tiedotuksia voi kuunnella radiosta, mutta sen pitää olla sellainen, joka paristoilla ja kotona pitää olla toki myös paristot.

Jos monenlaista huhua liikkuu, seuraa tiedotteita kanavista, jotka ovat sitoutuneet välittämään oikeaa tietoa. Näitä ovat isot mediatalot, kunnat ja avustusjärjestöt, kuten SPR.

Onko naapurissa kaikki hyvin?

Kun huolehditaan omista tarpeista, on tärkeää ja huomaavaista kysyä, miten naapuri pärjää. Seinän takana saattaa asua vanhus, joka ei pääsekään itse hakemaan vaikka puhdasta juomavettä viranomaisten järjestämästä jakelupisteestä. Tuodaan siis paitsi itselle, myös naapurille.

Lisätietoja: 72tuntia.fi

Mervi Pasanen
mervi.pasanen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X