Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Arki

Vieläkö vuonna 2030 nihkeillään tai fleksataan?

Suomen kieleen syntyy jatkuvasti uusia sanoja, mutta sanakirjaan päätyvät niistä vain harvat.

Kuva: Sanna Korhonen

Miten pitäisi kutsua ihmistä, joka suosii kasvisruokaa, mutta saattaa silloin tällöin syödä myös lihaa?

Vielä parikymmentä vuotta sitten kukaan tuskin olisi edes pohtinut asiaa, mutta kun erilaisten ruokavalioiden määritteleminen on tullut yhä tärkeämmäksi, tarvitaan oma nimityksensä ihmiselle, joka ei ole varsinaisesti kasvis- eikä sekasyöjä, vaan jossain niiden välimaastossa.

– Itse ilmiöt eivät välttämättä ole uusia, mutta niille syntyy uusia sanoja, Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Tarja Heinonen toteaa.

Näin on myös kasvispainotteisen sekasyöjän laita. Tällaista ihmistä voidaan nyt kutsua fleksitaristiksi eli fleksaajaksi.

Sanojen vakiintumista käyttöön on vaikea ennustaa.

Kielitoimiston sanakirja on jatkuvasti päivittyvä suomen kielen sanakirja, jonka tarkoitus on kuvata suomen yleiskielen sanastoa.

Päivittämisen perustana on Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen nykysuomen sanatietokanta, johon sanakirjantoimittajat keräävät jatkuvasti esimerkkejä uusista suomenkielisistä sanoista.

– Meillä on epävirallinen seurantataulu, johon kuka tahansa työntekijä voi käydä kirjoittamassa, jos vaikka puheesta bongaa mielenkiintoisen sanan. Esimerkiksi teini-ikäisiltä kuulee uusia ilmauksia, Heinonen kertoo.

Suurin osa sanastuksesta perustuu kuitenkin median, etenkin sanomalehtien seuraamiseen. Lehdestä tietokantaan on viime aikoina poimittu muun muassa Suomi-pesu eli markkinointi, jossa ulkomaiseen tuotteeseen liitetään suomalaisia mielikuvia.

Sanan käyttöä vaikea ennustaa

Tietokantaan kirjatuista sanoista päätyy lopulta Kielitoimiston sanakirjaan vain murto-osa.

– Pääosa sanakirjaan otettavista sanoista on yleiskielen sanoja. Mukana on lisäksi jonkin verran erikoiskielten sanastoa ja tyyliltään arkisia sanoja.

Sanan on myös täytynyt vakiintua yleiseen käyttöön, mitä on etukäteen vaikea ennustaa.

Vuonna 2010 tietokantaan poimituista sanoista hiilijalanjälki ja vihapuhe ovat nykyään jokapäiväisiä, mutta harva enää muistanee, mitä tarkoittavat vaikkapa sointilatvus tai nanosukset. Siksi niitä ei myöskään löydy sanakirjasta.

Sanakirjaan ei yleensä oteta myöskään sellaisia yhdyssanoja, joiden merkitys on osien perusteella suoraan pääteltävissä, eikä tilapäiseen tarpeeseen luotuja sanoja. Siksi siellä tuskin tullaan näkemään esimerkiksi viime viikkoina puhuttaneita päätoimittajakandidaattia tai omenaongelmaa.

Muistatko "sormitietokoneen"?

Naureskelua herättävät toisinaan ”Kielitoimiston suosittelemiksi” väitetyt sanat. Suoria vieraslainoja pyrittiin yleiskielessä aiemmin välttämään, ja siksi niille etsittiin suomenkielisiä vastineita muun muassa sanakilpailuilla.

Monet tällaiset suomennokset ovat nyt luonteva osa kieltä. Esimerkiksi plastiikista tai reklaamista puhuminen tuntuisi oudolta, kun niiden vastineiksi ovat vakiintuneet muovi ja mainos.

Silloin tällöin esiin putkahtelevat kuitenkin myös epäonnistuneet tai alun perinkin huumoriksi tarkoitetut käännökset, kuten sohvan tilalle esitetty joukkoistuin tai elektronimikroskooppia tarkoittava sähkälehitutähystin.

Usein niistä myös syytetään Kielitoimistoa, vaikkei sillä olisi ollut ehdotusten kanssa mitään tekemistä.

Jonkin verran Kielitoimisto tekee sanastoyhteistyötä esimerkiksi tekniikan ja lääketieteen termiammattilaisten kanssa, mutta uusien sanojen keksiminen ei ole sen keskeinen tehtävä.

– Omaan sanatietokantaamme emme keksi itse mitään, vaan katsomme, millaisia sanoja kielessä esiintyy ja mitkä niistä vakiintuvat, päätoimittaja Heinonen tiivistää.

Toki uudissanojakin saa kuka tahansa yrittää kehitellä, mutta niiden vakiintuminen on epätodennäköistä. Esimerkiksi sormitietokonetta käyttää ani harva, vaikka se kahdeksan vuoden takaisessa Helsingin Sanomien sanakilpailussa selvisikin voittajaksi – huomattavasti useampi lukee tätäkin juttua tabletilla.

Kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään lauantaina 8. syyskuuta.

Anna Dannenberg
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi