Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Arki

Lapsesta tulee koululainen – lue tästä ammattilaisten vinkit lastenhuoneen päivittämiseen

Koululainen kaipaa jo omaa rauhaa. Pehmolelu voi olla vielä tärkeä, mutta joistakin pikkulasten jutuista voi vähitellen jo luopua.

Hylly ja sen lokeroihin laitetut korit sisältävät omat tavarat, jotka Sisu huolehtii itse paikoilleen. Kuva: Annukka Roth

Koulun aloitus on uusi elämänvaihe, jossa mukaan astuvat entistä enemmän koulutehtävät, oma maku, ystävät, vastuun ottaminen ja isomman lapsen maailma peleineen ja harrastuksineen.

Palveleeko huone toiminnallisesti uutta vaihetta ja ilmentääkö se lapselle tärkeitä asioita?

Nappaa ammattilaisten vinkit, kuinka huonetta voi valmistella koululaista varten. Kun huone on päivitetty, arki on selkeämpää – ja kenties myös innostavampaa.

1. Raivaa tilaa uusille asioille lapsen elämässä

Käykää läpi koko huoneen sisältö. Karsikaa liian pienet, rikkinäiset ja epämieluisat vaatteet pois. Kun kaapissa ovat ne vaatteet, jotka ovat sopivia ja mieluisia, niin omatoiminen pukeminen käy aamuisin ripeästi, ja lapsella on kiva olla.

Samalla tavalla käydään läpi myös lelut, kirjat ja pelit. Ne, joita ei ole käytetty aikoihin, voivat väistyä.

Samalla kun tarpeeton tavara poistuu, tilaa vapautuu koulutarvikkeille ja -kirjoille.

Ehkä tilaan tarvitaan myös säkkituoli tai pari lisääntyviä kaverikyläilyjä ajatellen?

2. Omalle tilalle alkaa olla tarvetta entistä enemmän

Koululainen alkaa jo itsenäistyä ja kaivata omaa tilaa. Jos omaa huonetta ei ole tähän mennessä ollut, onko omaa tilaa mahdollista saada nyt?

Kouluikäinen saattaa kaivata rauhaa paitsi läksyjen tekoa ajatellen myös leikkeihin, kuten legoilla rakenteluun. Pieniä osia tai elektroniikkaa sisältävät omat tavarat ovat tärkeitä, ja hartaasti toteutettuja rakennelmia ja ajoneuvoja saatetaan haluta pitää esillä. Oma huone mahdollistaa sen, että tärkeät tavarat pysyvät mahdollisten pienempien sisarusten ulottumattomissa.

Monelle koulunsa aloittavalle annetaan tässä vaiheessa lupa 7+-merkittyihin lastenohjelmiin, ja tähän maailmaan nuoremmilla sisaruksilla ei kenties vielä ole pääsyä. Moni lapsi saa myös ensimmäisen pelikonsolinsa näinä aikoina.

Saattaa olla järkevää, että lapsella on oma televisio, jolla voi pelata ja katsoa omia ohjelmia.

Kaikki valmiina! Sisu osaa jo lukea. Hänen lempikirjansa ovat Mikko Mallikkaita. Kuva: Annukka Roth

3. Oma sisustusmaku alkaa voimistua

Viimeistään tässä vaiheessa moni lapsi kokee nalletapetin pienten lasten jutuksi ja valitsisi huoneensa seinille kernaasti jotain muuta. Toisaalta tapetit ovat jo pitkään olleet ajattomia, graafisia ja sävyiltään pitkälti mustavalkoisia, ja niinpä

koululaisen huoneessa tapetin kunto voi olla painavampi peruste vaihdolle kuin itse aihemaailma.

Jos pintoja, tekstiilejä tai sisustusta on aiheellista päivittää, törmätään makuasioihin ja siihen, että sekä vanhemmilla että lapsilla voi olla omat mielipiteensä siitä, miltä kodin tilojen pitäisi näyttää.

Vanhemmat voivat vaikuttaa valintaan antamalla muutaman vaihtoehdon, joista lapsi saa valita mieluisimman.

Lapsi saattaa haluta ilmentää itselleen tärkeitä asioita, kuten harrastuksiaan, liittämällä huoneen sisustukseen rekvisiittaa, kuten voimisteluasun tai pelipaidan.

Julisteilla voi jatkaa itselle läheisten asioiden esiin nostamista, ja kun ne laittaa kehyksiin, seinät säästyvät kenties vähemmillä vaurioilla ja lopputulos on viimeistelty.

Koulunsa aloittaville leikki ja omat aarteet ovat edelleen tärkeitä. Kuva: Annukka Roth

4. Omatoimisuutta voi odottaa yhä enemmän

Koulunsa aloittava lapsi osaa jo laittaa vaatteet pyykkiin tai kaappiin ja esimerkiksi pedata vuoteen.

Lelut ja omat tarvikkeet siivotaan omille paikoilleen. Kun jokaiselle tavaralle, kuten piirustuksille tai jäkiskorteille, on varattu oma lokeronsa tai purkkinsa, siivoaminen on lapselle helppo nakki.

5. Läksyt tehdään joko koulupöydällä tai ruokapöydällä – makuasia

Huoneen neliöt ovat samat, mutta koulupöytäkin pitäisi hankkia? Koulunsa aloittavalle sopiva ratkaisu voi olla parvisänky, jonka alle voi laittaa erillisen pöydän. Joissakin malleissa alla on integroitu koulupöytä.

Tällaisen kalusteratkaisun ansiosta lattiatilaa on saman verran kuin aiemmin, mikä on hyvä, sillä koulunsa aloittavat leikkivät vielä paljon, ja sille on hyvä antaa tilaa ja mahdollisuus.

Joissakin perheissä koulupöytää ei hankita, vaan läksyt tehdään ainakin aluksi ruokapöydän ääressä. Tässäkin on etunsa: ruokapöydän ääreen on helppo asettautua porukalla läksyjä katsomaan.

Parvisänky jättää lattiatilan muuhun käyttöön, ja moni lapsi haaveilee yläpedistä. Lattiatyynyillä tai säkkituolilla on kiva loikoilla kavereiden kanssa. Pelit ja ohjelmat kiinnostavat monia. Televisio voidaan sijoittaa lapsen omaan tilaan. Omat mielenkiinnon kohteet näkyvät koululaisen huoneessa. Tärkeimmät lapsuusmuistot, kuten suosikkipehmot, ovat säilyttämisen arvoisia. Kuva: Annukka Roth

Raivaus hyvässä hengessä

– Tässä huoneessa on meneillään vanhan ja uuden kohtaaminen, kuvailee Petra Jokilinna, jonka Sisu-poika (kuvassa) elää tällä hetkellä liukumavaihetta. Hän lähtee kouluun, ja sen myötä avautuu kokonaan uusi maailma, mutta samaan aikaan valtava pehmokasa sängyn päällä kertoo siitä, että ihan kaikesta vanhasta ei ole aika luopua.

Kuinka tehdä koululaisraivaus hyvässä hengessä?

Jokilinna neuvoo, että koska useimmat lapset eivät ole kovin hanakoita luopumaan vanhoista leluistaan, niin irti päästämistä voisi harjoitella asteittain.

– Viedään sellaisia leluja, jotka eivät ole olleet akuutissa käytössä, varastoon ja vaatehuoneeseen odottamaan, että aika on kypsä niistä luopumiseen.

Hyväntekeväisyyskin voi olla otollinen tilaisuus tehdä tilaa uusille asioille.

– Itse luin perheestä, joka oli menettänyt omaisuutensa tulipalossa. Keskustelimme, että keräisimme kodistamme tavaraa lahjoituksena, ja Sisu valitsi itse omista leluistaan ne, jotka hän halusi antaa perheelle.

Yksi vaihtoehto tavaran karsimiselle on myös sopimus, että kun tarpeettomat tavarat on myyty, lapsi voi hankkia ajankohtaisia tavaroita tilalle.

Jokilinna neuvoo olemaan armelias. Seitsemänvuotiaiden elämässä saatetaan ihastua mitä kummallisimpiin tavaroihin ja pikkusilppuihin, kuten tarroihin ja etiketteihin. Se mikä äidille tai isälle on roska, voi olla lapselle tärkeä.

– Kannattaa siis tavoitella kompromissia, tulevan koululaisen äiti nauraa.

Lue myös: Eikö koululaiselle maistu aamupala? Kokeile nopeita, helppoja ja maukkaita vinkkejä
 

Omatoimisuus kasvaa

Sisun huone on hyvässä järjestyksessä, ja hän siivoaa kotona päivittäin kahden euron viikkorahaa vastaan.

– Helpointa on roskapussin vienti, Sisu mainitsee.

Omatoimisuus kasvaa, mutta yksinoloa hän ei vielä liioin kaipaa – omaa rauhaa kylläkin.

– En koskaan sulje huoneeni ovea, mutta tulen tänne, kun haluan tehdä omia juttuja, kuten rakennella legoilla.

Koulupöytä on hankittu, vaikka koululaisten vanhempien kanssa keskustellessa se selvästi jakaa mielipiteet.

– Osa on sitä mieltä, että ruokapöytä vie lopulta kuitenkin voiton, mutta mielestäni omalle pöydälle voi olla kysyntää etenkin, jos perheessä on pikkusisaruksia, Jokilinna muotoilee.

Vinkit antoivat sisustamisen, kalustamisen ja muutostöiden ammattilaiset Petra Jokilinna (äitiyslomalla Jokiväri oy:stä) ja myyjä-sisustussuunnittelija DanijelaEric-Palm Vepsäläiseltä. Molempien esikoiset aloittavat koulunkäynnin tänä syksynä. Vinkkejä antoi myös sisustusmyyjä Sari Hiltunen Kuopion Uunista ja Kaakelista.

Soili Porokka
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X