Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Arki

Ruokasieniä voi kasvattaa vaikka keittiön pöydällä - "Jos keksit, kuinka kasvattaa kantarellia kotona, rikastut varmasti"

Sienten kotikasvatus kiehtoo yhä useampaa.

Ämpäriin on porattu muutama puolentoista sentin kokoinen reikä, joista osterivinokas pääsee puskemaan ulos. Sadon aikana on tärkeää huolehtia ilmankosteudesta. Kuva: Agata Anttonen

Sienten kotikasvatus on nousemassa ilmiöksi myös Suomessa, vaikka vielä toistaiseksi harrastajia on melko vähän.

– Tietoisuus lisääntyy hurjaa vauhtia, eikä buumikaan ole kaukana. Suosio perustuu samaan kuin muussakin viljelyssä eli ihmiset haluavat kasvattaa omaa ruokaansa tai haluavat ainakin tietää, mistä ruoka on peräisin, sanoo rovaniemeläinen opettaja, sienten kasvattaja Terhi Joki.

– Kasvatus on helppoa ja halpaa, ja sienet toisaalta ravintorikasta ruokaa. Myöskään isoja materialistisia panostuksia ei tarvita.

Kotikasvatus sopii erinomaisesti myös niille sieniruokien ystäville, joille metsäsienten kerääminen tuntuu ylivoimaiselta. Myrkkysienistä ei kotona ole pelkoa.

Ja ennen kuin edetään pidemmälle, tähdennetään, että tässä jutussa puhutaan nimenomaan ruokasienten kasvattamisesta. Huumesienten kasvattaminen on Suomessa laitonta.

Anttosen perhe päätti tehdä ryhmätyötä. Tapio Anttonen poraa koivupölliin reikiä ja Selma-tytär iskee vasaralla äiti-Agatan laittamat siitaketapit reikiin. Kuva: Sami Saarenpää

Osterivinokas sopii aloittelijalle

Kotona voi kasvattaa pääasiassa lahottajasieniä. Ainoa selkeästi mahdoton ryhmä ovat mykorritsasienet, jotka vaativat muun muassa isäntäpuun elääkseen. Niitä ovat esimerkiksi kantarellit ja herkkutatit.

– Jos keksit, kuinka kasvattaa kantarellia kotona, rikastut varmasti. Vastaavasti, jos joku kaupittelee sinulle herkkutatin ymppiä kotikasvatukseen, hän ei ole oikealla asialla, Joki vertaa.

Ympiksi kutsutaan sienirihmastoa eli sienten ”siementä”.

Yleisin kotona kasvatettava sieni on osterivinokas.

– Se sopii aloittelijoille, koska sitä on helpoin saada ja kasvattaa. Myös siitake on hyvä, vaikka se vaatii enemmän kärsivällisyyttä, Joki toteaa.

Kotona kasvatetaan myös esimerkiksi koivu-, ruusu-, sitruuna- ja kuningasosterivinokasta. Pidemmälle ehtineen viljelijän valikoimasta voi löytyä myös muun muassa koralliorakasta, runkokynsikästä tai talvijuurekasta.

Tämä osterivinokas on juuri ilmestynyt rihmaston pinnalle. Lakin koko on yksi millimetriä. Kuva: Sami Saarenpää

Ulkona ja sisällä

Sieniä voi viljellä sekä ulkona että sisällä vaikka keittiön pöydällä.

Alkuun pääsemiseksi tarvitaan sienirihmastoa, kasvualusta ja sopiva paikka. Helpoimmalla pääsee, kun ostaa valmiin paketin. Sellaisen voi löytää hyvin varustelluista ruokakaupoista tai tilata netistä. Paketin käyttöohjeilla viljely on yksinkertaista eikä aikaa kulu kuin 3–6 viikkoa lajista riippuen.

– Se auttaa, että ymmärtää sieniä, ja hallussa on esimerkiksi perustiedot puhtaudesta. Tärkeintä on kuitenkin utelias mieli, Joki vakuuttaa.

Sienten kasvatuksesta voi tehdä myös haasteellista hankkimalla tarveaineet erikseen.

Puhtaus on todella tärkeää, sillä kasvualusta homehtuu herkästi. Sienten kasvattaja Terhi Joki

– Kasvatus onnistuu kannellisessa ämpärissä tai pussissa, ja kasvualustana voi käyttää esimerkiksi olkipellettejä. Ämpärin päälle voi viritellä muovihupun suotuisan mikroilmaston luomiseksi. Sienet puskevat ulos ämpäriin poratuista rei’istä.

Sienten ulkokasvatus tapahtuu esimerkiksi penkeissä, kannoissa tai pölleissä. Varsinkin jos valitsee kasvualustaksi pöllit, työvaiheita ja vaikeuskerrointa on muita alustoja enemmän.

– Ulkokasvatuksessa pitää muistaa eettisyys. Toiveena on, että käytettäisiin vain kotimaisia lajeja. Sieni on kova leviämään luontoon, Joki tähdentää.

Siitaketappeja voi ostaa alan kaupoista. Kuva: Sami Saarenpää

Alussa tarvitaan pimeyttä

Sienisato voi epäonnistua siinä missä mikä tahansa muukin sato. Vähäinen valo ei ongelma, joten sieniä voi kasvattaa keittiössä myös synkeimpinä talvikuukausina. Itse asiassa sieni tarvitsee aluksi nimenomaan pimeyttä.

Sen sijaan erilaisten epäpuhtauksien kanssa on oltava varovainen.

– Puhtaus on todella tärkeää, sillä kasvualusta homehtuu herkästi, Joki sanoo.

– Välineiden pitää olla puhtaita, ja käsiä on pestävä tiuhaan.

Huoneilma ei saa olla liian kuivaa eikä liian märkää eikä liian kuumaa eikä kylmää. Suomessa ongelmaksi muodostuu nimenomaan kuiva huoneilma.

– Suhteellinen ilmankosteus on hyvä olla vähintään 80 prosenttia.

Kotona kasvatettuja sieniä ei suositella syötävän raakoina vaan aina kypsennettyinä. Kuivaaminen sopii kotisienille siinä missä metsäsienillekin.

Kahvinporot uusiokäyttöön

Laukaalaiset Agata ja Tapio Anttonen ovat kasvattaneet sieniä kotonaan nyt reilun vuoden ajan. Haastattelua edeltävänä päivänä oli korjattu jälleen satoa: puoli kiloa komeita osterivinokkaita.

Anttosten harrastus sai alkunsa siitä, kun etupäässä kasvisruokaa syövän perheen äiti löysi toinen toistaan herkullisimpia osterivinokas- ja siitakesieniruokien reseptejä joululahjaksi saamastaan kirjasta.

– Kaupoissa tuoretta osterivinokasta ja siitaketta ei aina ole, joten rupesimme ottamaan selvää siitä, voisiko ja miten niitä voisi kasvattaa itse, Agata Anttonen kertoo.

Anttoset kasvattivat ihka ensimmäiset sienensä Helsieni-yrityksen valmiin paketin ja kahvinporojen avulla.

– Tuntui hyvältä ajatukselta saada kahvinporot uudelleen käytettäviksi.

Kahvinporot ovat hyvä mutta eivät helpoin kasvualusta. Muutaman sadon jälkeen pariskunnan ensimmäinen rihmasto homehtui, ja he päättivät vaihtaa kasvualustaksi olkipelletin. Homesieni rakastaa sitä vähemmän kuin kahvinporoja. Lisäksi eläinten kuivikkeena käytettävää luomuolkipellettiä saa edullisesti maataloustarvikeliikkeistä.

Siitaketapit isketään koivupölleihin porattuihin reikiin. Pöllikasvatuksessa satoa voi yrittää vasta vuoden päästä. Kuva: Agata Anttonen

Ei hätäisen ihmisen hommaa

Tänä kesänä Anttosten sienten kasvatus sai uuden ulottuvuuden, kun he laajensivat sisältä ulos ja siitakkeen pölliviljelyyn. Koivupöllit toimivat kasvualustana. Siitakkeen rihmasto on kasvatettu puutappeihin, jotka isketään pölleihin porattuihin reikiin. Sienitappeja voi tilata alan kaupoista, joten niitä ei tarvitse valmistaa itse.

Siitakkeen pöllikasvatus ei ole hätäisen hommaa, sillä satoa voi yrittää vasta vuoden päästä. Sato ei tule itsestään, vaan sienelle on joskus ”kerrottava”, että nyt on aika lisääntyä eli tuottaa itiöemiä. ”Kertominen” tapahtuu säikäyttämällä viljelmä kylmällä vedellä.

Lue myös: Valkosipulissa tuoksuu terveys - luonnon oma verenpainelääke ja antibiootti
 

Vaikka siitake vaatii töitä, satoa voi korjata jopa viisi vuotta.

Anttosten mielestä sienten kotikasvatus on helppoa, kunhan hallitsee perustiedot olosuhteista kuten puhtaudesta. On myös tiedettävä, milloin viljelmä tarvitsee pimeyttä, valoa ja ilmaa.

– Parasta on, kun voi kasvattaa ruokaa ekologisesti omassa kodissaan, Agata Anttonen tiivistää harrastuksen hyvät puolet.

Entäs ne huonot puolet?

– Olohuoneen sisustus. Tai se, että sitä ei enää ole, kun kasvihuoneelle piti tehdä tilaa, Agata Anttonen nauraa.

Sienille on myös silloin tällöin hankittava ”lapsenvahti”.

– Sienet ovat tietyssä kasvuvaiheessaan kuin vauvoja: niitä ei voi jättää yksin. Kun lakit tulevat näkyville, sisäviljelmä vaatii paljon säännöllistä kastelua, sillä huoneilma kuivattaa ne helposti. Meillä on sienet otettu mukaan reissuun tai värvätty naapuri käymään suihkuttelemassa niitä, Tapio Anttonen kertoo.

Lisätietoja esimerkiksi Sienten kotikasvatus Suomessa -Facebook-ryhmästä.

Eija Marja-aho
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi