Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Arki

Lompakko ja ympäristö kiittävät jätteiden kompostoinnista, kevät on paras aika aloittaa

Hyvin hoidettu komposti toimii ympäri vuoden. Kompostorin voi hankkia kaupasta tai tehdä kokonaan itse.

Keittiössä syntyy kompostikelpoista jätettä keskimäärin 0,5–1 kiloa viikossa henkilöä kohti. Kuva: Antti Sepponen

Elintarvikejätteiden kompostoinnilla on monia etuja. Puutarhaan saa erinomaista lannoitetta ja maanparannusainetta. Lisäksi jätemaksuissa voi säästää, sillä jätemääräyksissä kompostointi on yleensä ehtona pitemmälle jäteastian tyhjennysvälille.

Ympäristön kannalta on myös järkevämpää käsitellä biojätteet niiden syntypaikalla eikä kuljettaa niitä pois.

Keskimäärin keittiössä syntyy kompostikelpoista jätettä 0,5–1 kiloa viikossa henkilöä kohti. Kompostin tilantarve per ihminen on noin 50–100 litraa. Noin 200-litrainen lämpökompostori riittää yleensä yhden perheen elintarvikejätteille.

Markkinoilla on useita erilaisia kompostimalleja, mutta kompostin voi tehdä itsekin. Tärkeintä on riittävä lämmöneristys, esimerkiksi viisi senttiä styroksia ja kunnollinen suojaus tuhoeläimiltä. Itse tehdyn kompostorin voi myös joutua hyväksyttämään jäteyhtiön asiantuntijalla, jos haluaa saada alennusta jätemaksuista.

Suora auringonpaiste ei ole hyväksi

Kompostori kannattaa sijoittaa paikkaan, jossa sen täyttäminen ja tyhjentäminen on mahdollisimman helppoa myös talvella. Periaatteessa kompostorin voi sijoittaa myös sisätiloihin, jos siitä valuva suotoneste kerätään esimerkiksi laakeaan astiaan.

Suoraa auringonpaistetta kannattaa välttää. Auringosta voi tosin olla myös hyötyä, jos kompostori pääsee jäätymään talvella. Kevätaurinko sulattaa sen nopeammin.

Yksi ratkaisu on pystyttää komposti lehtipuiden alle. Näin keväällä aurinko pääsee lämmittämään ja kuumimpaan kesäaikaan lehdet varjostavat.

Kompostori täytyy sijoittaa vähintään 15 metrin päähän kaivoista tai vesistöistä. Tontin rajan läheisyyteen sijoittamisesta kannattaa keskustella naapurin kanssa.

Mitä pienemmäksi jäte on pilkottu, sen parempi

Kompostointi aloitetaan laittamalla pohjalle noin 20 sentin kerros karkeaa seosainetta. Sen päälle laitetaan ohut kerros multaa tai vanhaa kompostia.

Sen jälkeen kompostoria aletaan täyttää. Sinne voi viedä kaiken eloperäisen jätteen, myös pieniä määriä esimerkiksi sanomalehtipaperia ja kananmunan kennoja.

Kaikki kompostoriin laitettava on hyvä pilkkoa mahdollisimman pieneksi. Hyvä keino on ottaa pilkkominen tavaksi ruoanvalmistuksen yhteydessä.

Kompostin täyttämisen yhteydessä lisätään seosainetta vähintään kolmasosa tuodun jätteen määrästä. Seosaineen kanssa ei kannata pihistellä, mieluummin liikaa kuin liian vähän.

Kananmunankuorten laittamista kompostiin kannattaa harkita. Keitetyt kananmunankuoret maatuvat hieman paremmin kuin raa’at, mutta yleensä ne näkyvät selvästi myös valmiissa massassa.

Koristekasvien juurella valkoiset kuoret saattavat olla esteettinen haitta. Kasvimaalla ne taas saattavat houkutella lintuja nyppimään niitä ja samalla vahingoittamaan istutuksia.

Esimerkiksi broilerin luut voi laittaa kompostiin, jossa niistä maatuvat jäljellä olevat lihanriekaleet. Jäljelle jäävät luut voi seuloa pois massasta, varsinkin jos koirat pääsevät penkomaan pihamaalle levitettyä valmista kompostimassaa.

Kompostiin ei saa laittaa esimerkiksi kyllästettyä puuta, tuhkaa, pölynimurin pölypusseja, tupakantumppeja tai rikkaruohomyrkyillä käsiteltyjä kasveja, mikäli tuotteen varoaika ei ole umpeutunut.

Tyhjennä komposti sen lämpotilan laskiessa

Kompostoria tyhjennetään, kun massasta ei enää erotu itse lähtöaineita seosainetta lukuun ottamatta. Yleensä kompostoituminen voi viedä vähintään kaksi kuukautta.

Kompostimassaa voi käyttää suoraan lannoitteena, tai sitä voi jälkikompostoida maanparannusaineeksi. Mitä pitemmälle kompostoituminen etenee, sitä vähemmän massassa on ravinteita.

Kauttaaltaan eli myös kannesta ja pohjasta eristetty kompostori toimii läpi talven. Ehtona on kuitenkin kompostorin säännöllinen tyhjentäminen.

Jo kompostoitunut massa alkaa hiljalleen viiletä, ja lopulta kylmä massa täyttää kompostorin niin ylös, että koko massa jäätyy.

Massaa tulisi poistaa talvellakin vähän kerrallaan, esimerkiksi kerran kuussa. Nyrkkisääntönä on tyhjentää kompostia aina, kun sen lämpötila lähtee laskuun.

Kompostin jäätyminen ei sinällään haittaa. Jäätynyt kompostori lähtee käyntiin keväällä ulkolämpötilan noustessa.

Kompostoria voi lämmittää viemällä sinne kuumalla vedellä täytettyjä pulloja. Halutessaan voi käyttää kompostoriin tarkoitettua sähkölämmitintä tai massan sekaan työnnettyä vesiputken sulanapitokaapelia.

Lähteet: Kirsi Tuominen: Kaikki kompostoinnista ja maanparannuksesta, 2015, Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula

 

Ilkka Ritvanen
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X