Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Arki

Pärjäisitkö kuukauden ilman sampoota? Näin kävi testissä

Testijakso ei karkottanut kanssaeläjiä, mutta oma olo muuttui lopulta epämiellyttäväksi. Tukka pysyi kunnossa pelkällä vesipesullakin, mutta rasvasta sillä ei päässyt eroon.

Päänahka on hieman kuiva, mutta hiukset tuntuvat ihan hyviltä, kuvailee ekokampaaja Tea Valokorpi. Hänelle ei ole vielä kerrottu, ettei hiuksia ole pesty kuukauteen sampoolla. Kuva: kai skyttä

No-poo eli hiusten pesu ilman sampoota on länsimainen kemikaalien vastainen ilmiö, joka tuli jo kymmenkunta vuotta sitten Suomeenkin. Edelleen aatteella on kannattajia.

Esimerkiksi sosiaalisen median perusteella ilmiö näyttää olevan voimissaan. Herää kysymys, onko sampoon hylkääminen oikeasti järkevää? Saako siten entistä paremman näköiset hiukset ja terveemmän päänahan?

Näitä pohtien päätin testata sampootonta elämää kuukauden.

VIIKKO 1

Olen pessyt hiukseni vähintään kolmesti viikossa, aikaisemmin jopa päivittäin, koska ne rasvoittuvat nopeasti. Toisaalta pitkät latvani tuntuvat kuivilta ja kiillottomilta.

Aloitan perehtymisen lukemalla blogi- ja muita kirjoituksia aiheesta. Moni väittää, että hiuksia kannattaa harjata paljon. Sillä tavoin siirtäisi rasvaa päänahasta latvoihin.

Kokeilen. Harjataanhan hevosiakin useasti päivässä, ja niiden karva kiiltää kauniisti. Aivan kuin tukkani kiiltäisi jo neljäntenä päivänä entistä enemmän.

Lämmin vesipesu riittää aina seitsemänteen päivään asti. Googlaan netistä luonnosta peräisin olevia pesuaineita. Vaihtoehtoja löytyy yrttiliuoksista pesupähkinöihin. Päädyn kokeilemaan kananmunan keltuaista.

Keskustelusivustolla joku kertoo, kuinka nololta tuntui lapsena, kun yleisessä saunassa muilla oli mukana Kastehelmi-sampoota ja hänen äitinsä kaivoi esiin kaksi kananmunaa. Toinen keskustelija muistuttaa ammoisesta munasampoosta.

Soodapesusta aion pysyä erossa. Kemistibloggaaja varoittelee soodan ennen pitkää ärryttävän ja tulehduttavan päänahan, koska se on niin emäksistä. Hiuspohjan normaali pH on lievästi hapan 5,5, kertoo apteekkialan sivusto.

Erottelen keltuaisen kippoon. Jatkan sitä vähän vedellä ja hieron tahnan päähän. Huuhdon tahmaiset hiukset hyvin ja lopuksi vielä laimennetulla etikkavedellä.

Tukka on taas esittelykelpoinen.

VIIKKO 2

Edessä on juhlat. Panikoin etukäteen, miltä näytän. Vedän tukan tiukalle ponnarille ja huomaan tilaisuudessa, etteivät ihmiset kiinnitä huomiota toistensa hiuksiin.

Pesen vedellä enää joka toinen päivä, mutta harjailen säntillisesti päivittäin. Päässä ei kutise eikä näy hilsettä. Lapsi kyllä mainitsee, että tukkani haisee voileivältä.

Olen luopunut myös hoitoaineesta. Hiukset eivät tunnu jälkimmäistä kaipaavan, vaan takut suoristuvat harvalla kammalla. Löydän netistä juontaja Susanna Laineen vinkkejä luonnolliseen kuivasampooseen. Hän käyttää peruna- ja maissijauhoa ja laittaa niitä esimerkiksi vaniljatankojen kanssa suolasirottimiin.

Jauhetta ripotellaan hiusten juuriin ja harjataan pois. Kampaus on eittämättä kuohkea.

VIIKKO 3

Olen lähdössä konserttiin. Tukka ei näytä edustavalta, mutta keltuaispesu korjaa tilanteen.

Haen sosiaalisesta mediasta motivaatiota. Syitä sampoon hylkäämiselle ovat paitsi oman ja luonnon kemikaalikuorman myös muovijätteen vähentäminen.

Amerikkalaisnainen kehuu Instagramissa ruisjauhoja verrattomaksi kuivasampooksi. Kaapistani löydän ohrajauhoja, jotka kuulostavat lähes yhtä päteviltä. Hieron muutaman ruokalusikallisen päähäni vadin yllä, jotta voin harjata varisevat jauhot pois ennen suihkua.

Lopputulos on rasvaton, tuuhea — ja yllättäen vähän kihara.

VIIKKO 4

Tukkakriisi iskee. En ole jaksanut harjata. Kuontalo näyttää takkuiselta liimaletiltä. Myös ruualla läträäminen alkaa etoa. Tekee mieli luovuttaa.

Vedellä ohennettu keltuainen pelastaa taas tilanteen. Lopputulema palkitsee, ja päätän viedä kokeiluni loppuun.

Neljännen viikon päätteeksi tapaan ekokampaaja Tea Valokorven.

Pyydän häneltä tuomion ennen kuin kerron, mistä on kyse. Hiukset ovat etenkin päältä päin puhtaan näköiset. Päänahka on hieman kuiva, mutta ei hilseile, hän kertoo.

Melko yllättävää, etten sanoisi.

Maltan odottaa iltaan asti ennen kuin avaan sampoopullon.

Silja Kononen
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X