Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Matkailu

Viron Kultarannaksi kutsuttu Oru on yksi Baltian upeimmista puistoista – Rannoilla saa vielä kulkea ilman turistiryysistä

Toilalainen Kadri Jalonen vetää tilauksesta ryhmille kierroksia Oru-puistossa 1930-luvun tunnelmissa. Kuva: Susanna Särkkä

Oru-puiston jykevältä portilta alkaa lehmuskuja, jota ovat tallanneet niin tsaarin aikainen Pietarin yläluokka kuin monet presidentitkin.

– Juuri tässä Suomen presidentti P.E. Svinhufvudkin asteli, kun hän vieraili Orussa kollega Konstantin Pätsin luona vuonna 1936. Kujan varrella oli kahden metrin välein vartiosotilaita ja torvisoittokunta, puistossa opaskierroksia vetävä Kadri Jalonen kertoo.

Oru on yksi Baltian upeimmista puistoista, Viron Kultarannaksikin kutsuttu. Orun puiston ja komean linnan rakensi 1890-luvun lopulla Grigori Jelissejev itselleen kesäpalatsiksi. Jelissejev oli yksi vaikutusvaltaisimmista ja rikkaimmista kauppiaista Venäjällä.

Toila oli jo tuolloin tunnettu luonnonkauneudestaan, hienoista rantamaisemistaan ja terveellisistä mäntymetsistään. Sinne pääsi Pietarista kätevästi junalla.

Kolme virolaista tehtailijaa osti linnan ja puiston vuonna 1935 ja lahjoitti sen presidentti Pätsille kesäasunnoksi.

Orussa voi nauttia päiväkahvit Viron ensimmäisen tasavallan ajan tyyliin. Kuva: Susanna Särkkä

Puistoon on istutettu yli 270 pensas- ja puulajia, osa tuotiin Kaukoidästä ja Amerikasta asti. Suuren maailman malliin puistoon pystytettiin veistoksia, suihkulähteitä, huvimajoja ja kukkatarhoja.

Toisen maailmansodan alkupuolella puna-armeija poltti linnan. Puisto säästyi, ja se on nyt kunnostettu entiseen loistoonsa.

Neuvostoajan loppupuolella Moskovassa päätettiin, että Viron palavan kiven kaivoksissa työskenteleville piti antaa mahdollisuus päästä kovan työn vastapainoksi kohentamaan terveyttään hoitolaan.

Senkin paikaksi valikoitui luonnonkaunis Toila. Kaivosmiehille rakennettiin sinne terveyskylpylä 1980-luvulla. Kommunismin ajan sanatoriumista muistuttavat enää aulaan jätetty neuvostoestetiikan mukainen keltaruskea kattokruunu ja sisäänkäynnin edessä oleva kaivosmiehen patsas.

Nykyisin Toilan kylpylän orkideojen koristamalla hemmotteluosastolla juodaan vihreää teetä ja syödään sushia. Kylpylässä on lukuisa määrä erilaisia saunoja, hoitoja, iso uima-allasosasto, laajat piha-alueet ja ranta.

Villa Meretare olisi paremmin paikallaan Välimeren kuin Itämeren rannikolla. Oman aikansa monimiljonääri kauppias Jelissejev rakennutti Oru-puiston linnan lisäksi komean huvilan Toilan keskustaan vierasmajakseen.

Kivestä rakennettu Villa Meretare valmistui vuonna 1904. Mallia suunnittelussa oli otettu Ranskasta ja Italiasta, joissa kummassakin Jelissejevillä oli huvila.

Kylpylän sisäänkäynnin edustalla on kaivosmiehen patsas. Kuva: Susanna Särkkä

Villa Meretaressa leijuu vastaleivotun leivän tuoksu. Huvilan nykyinen emäntä, suomalainen Jaana Nurro tarjoilee aamiaisella uunista juuri tullutta leipää.

Nurro iski silmänsä pahasti rapistuneeseen huvilaan vuonna 2000. Ikkunat olivat rikki, ja rappaukset tippuivat seiniltä. Työtä pelkäämätön Nurro osti 1200-neliöisen huvilan.

– Vanhassa talossa ei tule vapaa-ajanongelmia. Kunnostusta riittää, mutta tästä on tullut elämäntapa, Nurro naureskelee.

– Toilassa on todella hyvä asua, luonto on kaunista ja naapuriapu toimii loistavasti, Nurro kertoo.

Suomalainen Jaana Nurro on viihtynyt Toilassa jo lähes parikymmentä vuotta. Tsaarinaikaiseen huvilaan kunnostetussa majatalossa käy paljon myös suomalaisia asiakkaita. Kuva: Susanna Särkkä

Villa Meretareen mahtuu 20 vierasta. Kaikki huoneet ovat erilaisia, ja ne on sisustettu antiikkikaupoista löytyneillä ja perinnöksi saaduilla, kunnostetuilla huonekaluilla.

Oru-puisto ja kylpylä tuovat matkailijoita, mutta Toilan kylällä palveluita on toistaiseksi vähän. Kylässä on paljon vanhoja puutaloja mutta myös uudempia, siistejä omakotitaloja.

Paikkakunnalle on muuttanut viime vuosina isommista kaupungeista pikkukylän idylliä ja luonnonrauhaa arvostavaa väkeä.

Toistaiseksi kauniissa Toilassa ja rannoilla voi kulkea rauhassa, turistilaumat pysyvät muualla.

Toila

Itä-Viron rannikkokaupunki

Toila sijaitsee Itä-Virossa rannikolla, 175 kilometrin päässä Tallinnasta kohti Narvaa. Ajomatka kestää runsaat pari tuntia.

Tallinnasta on Toilaan muutama suora bussivuoro päivittäin. Matka kestää kolmisen tuntia.

Tallinnasta on tiheät bussi- ja junayhteydet Jõhvin kaupunkiin, josta ilmainen paikallisbussi vie Toilaan. Taksi maksaa noin 10 euroa. Matkaa on noin 10 kilometriä.

Suomalaisilla matkanjärjestäjillä on paketteja Toilaan.

Toilassa on vierasvenesatama.

Turistikierroksia Oru-puistossa järjestetään tilauksesta ryhmille. Tietoa opastuksista ja matkailuvinkkejä Itä-Viroon on osoitteessa www.idaviru.ee . Sivusto on myös suomeksi.

Toilan lähellä on monia kartanoita, yöpyä voi romanttisissa Sakan ja Mäetagusen kartanohotelleissa.

Susanna Särkkä
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi