Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Matkailu

Risteilyllä Volgalta Äänisen aalloille näkee Venäjän historian kirjon: kaupungin ja luostarin alleen jättäneen tekojärven, kuusi metriä paksut luostarin muurit ja Laatokan Venetsian

Vesireitti Moskovasta Pietariin on elämys. Joki-kanavareitille kertyy pituutta yli 1800 kilometriä. Matkan varrella osuvat muun muassa Kristuksen kirkastumisen kirkko, Valamon luostarisaari ja Uglitsin tekojärvi vedestä kohoavine kirkontorneineen.

¿Moskova-Ääninen -välisellä reitillä on kesällä ruuhkaa. Kuva: Joel M. Vainonen

Karibianmeren loistoristeilyt kokeneelle laivamatka Moskovasta Pietariin jokia ja kanavia pitkin tarjoaa taatusti uudenlaisen elämyksen. Moskovan kanavaa Volgan yläjuoksulle ja sen jälkeen Volgan-Itämeren kanavaa, Äänistä, Syväriä, Laatokkaa ja Nevaa myöten kulkevalle joki-kanavareitille kertyy pituutta runsaat 1 800 kilometriä. Reitillä on lähes parisenkymmentä sulkua.

Jo Pietari Suuren haaveilema yhteys toteutui Stalinin valtakaudella Moskovan kanavan valmistuttua. Vankityövoimalla 1930-luvulla rakennettu lähes 130 kilometrin pituinen kanava yhdisti Moskovan Volgaan. Mahtava graniitti-marmoripalatsi torneineen ja punatähtineen Moskovan jokisatamassa todistaa yhä Stalinin megalomaniasta.

Laivan käännyttyä Moskovan kanavasta Volgalle rannoilla avautuu ikiaikaisen pohjoisen Venäjän maisema kupolikirkkoineen. Jokivarren kaupungit on perustettu 1000–1600-luvuilla.

Veden alle jäänyttä historiaa

Stalinin kädenjälki näkyy täälläkin Uglitsin tekojärvessä. Stalin rakennutti vesireitin Kalizianin kaupungin halki. Kaupunki jäi 12 metriä veden alle. Vedestä kohoava raunioitunut kirkontorni kertoo aluetta kohdanneesta ekokatastrofista.

Tekojärven jälkeen laiva pysähtyy vuonna 937 perustetussa Uglitshissa, jossa Boris Godunov surmautti Iivana Julman kahdeksanvuotiaan perillisen Dmitrin. Paikalla seisoo nyt ”punainen verikirkko”.

Uglitshin tekojärvi on vain heikko ennakkoaavistus edessä odottavasta Rybinskin tekojärvestä eli Rybinskin merestä, joka vastaa pinta-alaltaan Saimaata. Yli sata kilometriä pitkän ja 60 kilometriä leveän järven täyttäminen kesti kuusi vuotta vuoteen 1947.

Tekojärven alle jäänyt kirkon torni kohoaa vedestä Baltian kanavassa. Kuva: Joel M. Vainonen

Veden alle jäivät muun muassa vuonna 1149 perustettu, ”pohjoisen Atlantikseksi” kutsuttu Mologan kaupunki ja 1300-luvulla perustettu Atanasioksen luostari rakennuksineen. Yli 130 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa.

Tekojärven pohjoispäässä laiva ohittaa Tsherepovetsin, jossa sijaitsi jatkosodan aikana suurin suomalaisten sotavankien leiri. 153 suomalaisvankia kuoli leirillä.

"Yhtä kaunista kirkkoa ei enää rakenneta"

Gorizyn kylän naapurustossa sijaitsee vuonna 1397 perustettu Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluva Kirill Valkeajärveläisen luostari. Kuuden metrin paksuisten muurien sisäpuolelta löytyy 11 kirkkoa. Historian saatossa puolalaiset sotajoukot piirittivät luostaria kuusi vuotta kykenemättä valtaamaan sitä.

Moskovasta matkatessa Äänisen tasolle joutuu laskemaan useiden sulkujen kautta yli 80 metriä. Kuva: Joel M. Vainonen

Rybinskin tekojärven jälkeen alkaa Volgan-Baltian eli Volgan-Itämeren kanava. Seitsemän sulun kautta alus laskeutuu yli 80 metriä alemmas Äänisen aalloille. Suluttaminen sujuu juohevasti, sillä rahtiliikenne kanavassa on hiljaista.

Euroopan toiseksi suurimman järven Äänisen pohjoispäässä odottaa niin ikään Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluva Kizhin puukirkkomuseosaari. Kristuksen kirkastumisen kirkko valmistui 1700-luvun alussa.

Kristuksen kirkastumisen kirkko saa uudet haapapaanuiset kupolit. Kuva: Joel M. Vainonen

Pihkaisista hongista rakennettuun kirkkoon ei ole lyöty yhtään rautanaulaa. Kirkkoa koristaa 22 erikokoista haapapaanuista tehtyä sipulikupolia. Kussakin kupolissa on 1100 haapapaanua. Kirkkaankeltaiset haapapaanut tummenevat muutamassa vuodessa hopean värisiksi.

Kirkon valmistumisen jälkeen kerrotaan kirvesmiesmestarin heittäneen kirveensä järveen ja todenneen, että ”yhtä kaunista kirkkoa ei enää rakenneta”. Kirkkoa on restauroitu viimeiset 30 vuotta. Valmista pitäisi tulla parin vuoden kuluttua.

Pääkirkon eli kesäkirkon vieressä kohoaa talvikirkko eli Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko. Ulkoilmamuseossa on lähes 90 puurakennusta ja 40 000 esinettä, jotka kertovat karjalaisten, venäläisten ja vepsäläisten elämästä. Mikaelin tsasounan kellotornista kajahtaa vartin välein rytmikäs kellokonsertti.

Putinin kädentaitoja näytteillä

Voznesenjassa eli Syvärinniskassa alus lipuu mahtavalle 224 kilometrin pituiselle Syvärinjoelle, jota myöten kulki Suomen ja Neuvostoliiton välinen rintamalinja syyskuusta 1941 kesäkuuhun 1944.

Podporozhe eli Koskenala on paikka, jonne Pietari Suuri kutsui hollantilaisia luotseja opettamaan navigointia vuolaassa virrassa. Lotsman tarkoittaa yhä luotsia venäjän kielessä.

Venäläiskylät uinuvat Syvärin varrella. Kuva: Joel M. Vainonen

Joen rantoja täplittävien ikiaikaisten venäläiskylien joukkoon on ilmestynyt moderni Mandrogin lomakylä, jonka syntyyn itse presidentti Vladimir Putinin kerrotaan myötävaikuttaneen. Mandrogiin on noussut uusvanhoja venäläisiä hirsihuviloita, matkamuistomyymälöitä, loma-asunto, kirkko ja tietysti votkamuseo.

Entinen laivainsinööri Olga Aleksandrovna Jeremena maalaa nykyisin matrjoshkanukkeja. Kuva: Joel M. Vainonen

Käsityötaitajat valmistavat työpajoissa esineitä saviruukuista matrjoshkanukkeihin ja koruompeluihin. Vitriinissä on nähtävänä Putinin omin käsin dreijaama saviruukku ja maalaama matrjoshkanukke.

Valamo palaamassa entiseen loistoonsa

Lotinanpellon ulkopuolella kohoaa maineikas Aleksanteri Syväriläisen luostari. Luostarin perustaja Aleksanteri Syväriläinen kuoli vuonna 1533, mutta hänen ruumiinsa ei maatunut. Vallankumouksen jälkeen Aleksanterin ruumis otettiin hopeisesta arkusta ja jäännöksille tehtiin lääketieteellinen tutkimus. Pyhäinjäännökset hävisivät, kunnes ne löydettiin Pietarista sotilaslääketieteellisen akatemian laitoksen seinäkaapin takaa vuonna 1997. Turmeltumattomat pyhäinjäännökset palautettiin luostariin, jossa voi ihailla Aleksanterin viisisataavuotiasta kättä.

Syvärin alemman voimalaitoksen kohdalla laiva laskeutuu sulussa 12 metriä. Suomalaiset joukot valtasivat voimalaitoksen lähes ehjänä syyskuun puolivälissä 1941.

Syväri päätyy Svirtsaan. Useille saarille levittäytyvä kylä on ristitty ”Laatokan Venetsiaksi”, josta alkaa tsaari Aleksanteri II:n rakennuttama Laatokan kanavaverkosto.

Valamon kirkot ovat palaamassa entiseen loistoonsa. Kuva: Joel M. Vainonen

Laatokan merta alus kyntää kohti pohjoista Valamon luostarisaarelle. Neuvostoaikana luostari koki kovia. Se toimi muun muassa sotilastukikohtana ja vanhainkotina. Munkit palasivat saarelle 1980-luvun lopulla. Nyt luostari kirkkoineen on palautumassa entiseen loistoonsa. Saarella on pääkirkon lisäksi 13 skiittaa eli alaluostaria. Munkkiveljiä on parisensataa. Lähes sadan lehmän meijeri tuottaa maitoa ja juustoa.

Upeisiin maisemiin ei historia ole koskenut. Omin silmin voi vahvistaa vanhan sanonnan, jonka mukaan korkealta Öljymäeltä on kaunein näköala Laatokalle.

Näkymä Valamosta Laatokalle. Kuva: Joel M. Vainonen

Pintaan pulahtanut Laatokan norppa jättää jäähyväiset laivalle, joka suuntaa etelään kohti Pähkinälinnaa ja 74 kilometrin pituista Nevaa, jonka päässä alus kiinnittyy Pietarin jokisataman laituriin.

Jokireiteissä on valinnanvaraa

Moskovan kanavan valmistuminen 1930-luvulla yhdisti Moskovan Volgaan ja teki Moskovasta viiden meren satamakaupungin. Moskovasta on vesiyhteys Vienanmereen, Itämereen, Kaspianmereen, Azovin mereen ja Mustaanmereen.

Moskovasta voi risteillä niin eteläiseen suuntaan Volgalle kuin pohjoiseen Ääniselle ja Suomenlahdelle. Pietarista pääsee vastavuoroisesti Moskovaan tai sitten lyhyemmälle matkalle Laatokalle tai Ääniselle Petroskoihin ja edelleen Kizhin kirkkosaarelle. Ääniseltä Vienanmerelle johtavalle, entiseltä nimeltään Stalinin kanavalle, järjestetään myös risteilyjä.

Kuva: Anssi Hietamaa

Risteilyjä hoitaa valtava matkustajalaivasto. Laivat ovat kolme-nelikerroksisia ja runsaat sata metriä pitkiä. Pääosa laivoista on valmistettu entisessä Itä-Saksassa, mutta ne ovat modernisoituja ja hyväkuntoisia.

Laivojen varustus vastaa länsituristin vaatimuksia. Esimerkiksi vuonna 1984 valmistuneen Konstantin Simonovin hytit eivät häviä Ruotsin laivoille. Jokaisesta hytissä löytyy televisio, joten jalkapallon MM-kisojen seuraaminen sujui hyvin Baltian kanavaa matkatessa.

Ruokaa on riittävästi (kolme ateriaa päivässä) ja se on monipuolista. Ainoana miinuksena voisi mainita laivahenkilökunnan vähäisen englannin kielen taitamisen. Toisaalta se on ymmärrettävää, sillä valtaosa matkustajista on venäläisiä. Palvelualttius korvaa kuitenkin kieliongelmat.

Lue myös: Ystävällisistä ihmisistä tunnettu Albania on kiinnostava sekoitus bunkkereita ja biitsejä
 

Kiinnostavimmissa rantautumiskohteissa on suorastaan ruuhkaa. Laituriin saattaa olla kiinnitettyinä jopa viisi risteilyalusta rinnakkain. Maihinnousu ja palaaminen tapahtuvat laivojen läpi. Turhaan eivät matkaoppaat muistuta, että on tarkasti katsottava missä laivassa on, ettei joudu matkaan vieraan laivan kyydissä.

Useat suomalaiset matkatoimistot järjestävät Venäjän jokiristeilyjä. Esimerkiksi Moskova-Pietari-risteily (tai päinvastoin) kestää kotimatkoineen kahdeksan päivää ja maksaa kuljetuksineen noin 1 500 eurosta ylöspäin hyttiluokasta riippuen.

Joel M.Vainonen
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X